Hei!
Voisiko kyseessä olla niin tuore tapaus kuin Garth Steinin Tiellä pysymisen taito vuodelta 2009? Kannessa on kyllä koiran kuono, mutta ei naista ollenkaan. Perheen äiti sairastuu aivosyöpään. Perheen isä on kilpa-autourheilun puoliammattilainen ja perheeseen kuuluu myös tytär ja tietenkin sekarotuinen Enzo-koira. Jos kyseessä ei ole tämä kirja, kannattaa kysyä täältä uudelleen, joku muu voi muistaa oikean teoksen.
Lainat voi palauttaa maksutta mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Vuosia sitten oli käytäntö se, että jos palautti esim. Helsingistä lainattua aineistoa vaikkapa Espoon, täytyi maksaa pieni kuljetusmaksu.
Harald Olausenin Paavo on kova jätkä on aivan uusi kirja, julkaistu siis 2012. Kotkan kirjastoissa sitä ei näytä olevan. Koska kirja on tämän vuoden kirja, en usko että kirja olisi hankittu ja poistettu samantien. Luultavasti sitä ei ole tilattu sinne lainkaan.
Voit ottaa yhteyttä Kotkan kirjastoon hankinnasta vastaavalle kirjastonhoitajalle Tarja Mäkiselle (tarja.makinen@kotka.fi tai puh. (05)234 4876) ja pyytää häntä hankkimaan kirja myös Kotkan kirjastoon.
Hankintaehdotuksen voi tehdä myös Kyyti.fi -sivun lomakkeella http://www.kyyti.fi/node/234
Kirjaa on muissa Kymenlaakson kirjastoissa viisi kappaletta. Jos se ei ole lähimmässä kirjastossa paikalla niin voi tehdä varauksen (maksu 1€) ja kirja toimitetaan asiakkaan haluamaan kirjstoon...
K. A. Applegaten Animorphs-sarjassa on ilmestynyt alkukielellä 54 osaa. Niistä on suomennettu tähän mennessä 20. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 2000 ja viimeisin vuonna 2007, eikä kustantaja Tammen sivuilla ole sarjasta mitään tietoa. Näyttäisi siis siltä, että sarjan ilmestyminen suomeksi on loppunut. Voit vielä kysyä asiaa suoraan kustantajalta: asiakaspalvelu(at)tammi.fi.
Etsimäsi Tomas Tranströmerin runo on osa yhdeksän haikun sikermästä nimeltä "Vankila". Runo sisältyy Tammen julkaisemaan Tranströmerin Koottuihin teoksiin 1954 - 2004. Teoksen kaikki tekstit on suomentanut Caj Westerberg.
Saat runon suomennoksen sähköpostiisi.
Lähde:
Tranströmer, Tomas: Kootut teokset 1954 - 2004. (Suom. Caj Westerberg, Tammi 2011)
Tervetuloa Myyrmäen kirjastoon. Olemme Myyrmäkitalossa, osoitteemme on Paalutori 3, Vantaa. Olemme avoinna arkisin klo 9-20 ja lauantaisin klo 10-16. Kesäaika, alkaen 27.5. on muuten sama mutta perjantaisin suljetaan klo 16. Opiskeluhuoneet varataan nimellä. Varasin teille alustavasti opiskeluhuoneen 3 tostaiksi 30.5. klo 9-20. Peruttehan varauksen jos ette tarvitsekaan sitä :)
Opiskeluhuoneet ovat usein varattuja jo monta päivää aikaisemmin, joten varaukset kannattaa tehdä ajoissa. Opiskeluhuoneiden tietokoneissa on Office-ohjelmia, myös PowerPoint. USB -paikkoja on myös. Opiskeluhuoneesta voi tulostaa, tulosteiden hinta on á 40 snt.
Jos on Suomessa oleva osoite, saa oman kirjastokortin. Varaukset noudetaan itse. Äitinne voi varata...
Kaukolainaan voi tilata yleensä teoksia, joita ei ole lainattavissa mistään pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön HelMet-palvelusivustolta löytyvällä nettilomakkeella (ks. alla oleva linkki palvelusivustolle). Kaukolainapyynnön voit tehdä myös kirjastossa käydessäsi.
Kaukopalvelulaina kotimaasta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa ja Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastoissa seitsemän euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kyseessä on Kivikasvot-ryhmän (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikasvot) humoristinen kauhumusikaali Lepakkolinna vuodelta 1980. 50-minuuttinen ohjelma on julkaistu dvd-kokoelmalla Kivikasvot Show: Kivikausi I-II.
Lepakkolinna Internet Movie Databasessa: http://www.imdb.com/title/tt0766240/.
Hugo Backmansson löytyy Suomen taiteilijaseuran Kuvataiteilijat matrikkelista.
Wille Salosen tietoa ei löydy taiteilijamatrikkelista.
Olli Joen tietoa ei löydy varsinaisista taiteilijamatrikkeleista mutta hänet mainitaan ARS Taitelijahakemistossa, 2007.
Helsingissä Kaupunkiverstaalla on käytettävissä Adoben Creative Cloud -ohjelmisto.
Lähde: www.kaupunkiverstas.fi/laitteet
Espoossa Entressen kirjaston mediatyöasemilla on Adobe Production Premium Creative Suite 6, mutta Espoosta ei löydy esim. Illustrator tai Lightroom ohjelmia.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei peritä myöhästymismaksua alle 15-vuotiaan kortilla lainatusta aineistosta. Poikkeuksena kuitenkin videot ja cd-romit. Tarkempia ohjeita näet Kirjastopalvelun oppaasta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku/
Katso kohta MAKSUT http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/q110.htm
Wikipediassa on aiheesta hyvä artikkeli, jossa on yksityiskohtaisia nopeustietoja. Sen mukaan 1990-luvun ensimmäiset puhelinmodeemit tarjosivat yleensä nopeuden 33,6 kb/s. ISDN-tekniikka tarjosi 128 kb/s ja 1997 käyttöön saatu ADSL oli ensimmäinen megatavun eli 1000 kb/s saavuttanut tekniikka.
Se, miten nopeasti joku internet-sivu latautuu, riippui ja riippuu sekä ladattavan sivun ylläpitäjän tarjoamasta nopeudesta että oman laitteiston vauhdista. Tämän takia oman yhteyden huippunopeus (kuten kysyjän 110 Mb/s) ei takaa, että mikä tahansa verkkopalvelu toimii tällä nopeudella. Yleensä vain suurempien kaupallisten yrittäjien palvelimet yltävät yhtä suuriin nopeuksiin kuin nykyään on kuluttajille tarjolla esimerkiksi Suomessa. Todellinen...
Haminassa ei toiminut jatkosodan aikana varsinaista sotasairaalaa. Kyseessä on todennäköisesti Haminan alueella toimineen Jalkaväen Koulutuskeskus 17:n (Jv.Koul.K.17) sairaala, joka tunnettiin myös Haminan varuskuntasairaalan nimellä. Varuskuntasairaalaan toimintakertomus löytyy Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Valokuvia sairaalasta ei näyttäisi olevan puolustusvoimien SA-kuvien joukossa. Mahdollisia valokuvia voisi tiedustella esimerkiksi Haminan kaupunginmuseosta tai RUK-museosta.
Lisätietoja koulutuskeskuksen toiminnasta esim. Rela, M. (2006). Hamina, varuskuntakaupunki: 2 osa, [1930-luvulta 2000-luvulle]. Hamina: Kymimedia ja Jalkaväen koulutuskeskus 17:n asiakirjoista.
AVI:n uutiskirjeenmukaan "kirjastojen hanketiedot vuodesta 2011 löytyvät aviavustukset.fi -sivustolta. Suora osoite kirjastohankkeiden visualisointiin. Siellä voi tutkia hankkeita mm. teemoittain, alueittain ja vuosittain. Yksittäisen hankkeen tasolle pääsee pallo- ja karttanäkymistä.
Kirjastoja vuodesta 2011 palvellut hankerekisteri poistetaan kokonaan näkymästä 30.11.2020. Hankerekisteri palveli vuoteen 2017 saakka valtionavustusten hakupaikkana ja hankkeiden näyteikkunana. Avustushaku siirtyi AVIn sähköiseen asiointipalveluun syksystä 2017 alkaen.
Hankerekisterin tekninen ylläpito monine haasteineen ei ole enää tarkoituksenmukaista. Hankerekisteri oli hieno avaus hanketoiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseksi, mutta kuten kaikki...
Yleisradion vanhin äänilevyohjelma Lauantain toivotut levyt on soinut jo vuodesta 1935.
Aiemmin ohjelmaa lähetettiin kello 17, mutta nykyinen ohjelma-aika on klo 18.10-19.
Ohjelman formaatti sinänsä on pysynyt melko lailla samanlaisena, mutta aika on siis muuttunut. Nykyisin ohjelmaa edeltävät Turun tuomiokirkon kellojen sijasta vaihtuvat ehtookellot, jotka edustavat eri kirkkoja ympäri Suomen, sekä iltahartaus.
Lähteitä:
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003482581.html
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/01/19/lauantain-toivotut-levyt-toivo…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/08/kuuntelijoiden-aanilevytoiveet…
Arja Laatikainen on tehnyt Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun vaatetusalan lopputyön aiheesta "Romaninaisen pukeutuminen" vuonna 2009:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5193/Laatikainen_Arja.pdf
Lopputyössä kerrotaan, että "romaninainen luopuu korkeakorkoisista kengistään vain pakottavan sairauden tai vanhuuden vuoksi. Romaninaiselle korkeakorkoiset kengät ovat tärkeä osa asukokonaisuutta ja ryhdikästä olemusta. Ne myös tuovat upean asun paremmin esiin." Kiinnostavaa on myös, että "nuorten ei tulisi koskaan käyttää korkokenkiä ennen kuin he ovat saaneet ensimmäisen mustalaispukunsa ja siihen kuuluvan hameen - hame ja kengät ikään kuin kuuluvat yhteen."
Korkokengät ovat siis käytännössä ainoa oikea vaihtoehto, mutta...
Suomen vanhassa kirjakielessä, kansanrunoissa ja itämurteissa on ilmaistu verbin refleksiivisyyttä erityisillä taivutusmuodoilla, joiden tunnuksena on imperfektissä –he ja preesensissä –ksen. Taivutus koskee siis nimenomaan vain suomen kielen verbejä, joiden kohde on sama kuin tekijä.
Kalevalassa näitä muotoja on runsaasti, esim. loi-he lausumaan; Siitä vanha Väinämöinen korjasta kohottele-ksen.
Nykykielestä muodot ovat häipyneet ja refleksiivisyyttä ilmaistaan muilla tavoin.
Voit lukea lisää aiheesta alla olevista linkeistä.
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=335
https://www.kielikello.fi/-/vanhastavien-muotojen-vaaroista
https://jkorpela.fi/refl.html
https://www.kotus.fi/nyt/...
Suomenkielisen sanoituksen "Tuiki tuiki tähtönen" on tehnyt Maisa Krokfors. Sävelmä on ranskalainen kansansävelmä. Vuonna 1971 julkaistiin Krokforsin kirjoittama "Tikapuita pitkin taivaaseen : musiikin työkirja leikki-ikäisille" (Fazer) ja siihen liittyvä "Tikapuita pitkin : opettajan ohjevihko" (Fazer). Siinä "Tuiki tuiki tähtönen" -sanoitus julkaistiin ensimmäisen kerran. Lähteessä ei mainita, sisältyykö sanoitus sekä työkirjaan että opettajan oppaaseen.Lähde:Kansallisbiografia: Krokfors, Maisa:https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10085
