HelMet-tietokannasta löytyy asiasanahaulla, hakusanana pelkästään 1968, jonkin verran kirjoja, tosin suurin osa epärelevantteja. Koko hakutulos tässä: http://www.helmet.fi/search*fin?/d1968/d++++1968/1%2C26%2C125%2CB/exact… (tuloslistassa on Pariisia runsaammin suomalaisia Tsekkoslovakian tapahtumia käsitteleviä kirjoja).
Poimin listasta seuraavat, joista vain kaksi suomalaista:
Tarvainen, Veikko: 60-luvun kapina (Like 1993, ISBN 951-578-155-8 (nid.)
Ali, Tariq: Marching in the streets (Bloomsbury 1998, ISBN 0-7475-3763-1 (sid.)
Kurlansky, Mark: 1968: the year that rocked the world (Jonathan Cape 2004, ISBN 0-224-06251-4 (sid.))
Seale, Patrick: French revolution 1968 (Heinemann 1968, ISBN 0-434-68500-3 (sid.))
Hullu vuosi 1968 / toim. Yrjö...
Siitä kun itse luin kirjan, on niin kauan, että en osaa varmaankaan aivan kunnolla vastata kysymykseen. Kun tässä nopeasti silmäilen teoksen loppua, näyttäisi siltä, että siinä pelastetaan kidnapattu lapsi ja poliisi kutsutaan hoitamaan rikolliset. Ja lopuksi Viisikko jatkaa lomaa. Paras olisi, että katselisit teoksen loppuosaa itse, varmaankin tapahtumat palaavat mieleesi. Sinun kannattaa kertoa loppu ihan omin sanoin. Löysin netistä muutaman kuvauksen teoksen alusta. Joissakin viitattiin vähän pidemmällekin. Ehkä sinun kannattaisi katsoa avuksi näitä sivuja:
http://www.peda.net/verkkolehti/valkeakoski/roukko/4a?m=content&a_id=42
http://web.seinajoki.fi/Kirjasto/new_lasten/ki_sal01.htm
Kuopion kaupunginkirjaston Salli-tietokannan tarkennetulla haulla voi eri asiasanoja yhdistelemällä etsiä tällaista kirjallisuutta. Esimerkiksi laittamalla asiasanoiksi ”kirjallisuudentutkimus” ja ”romaanit” saadaan lista, jossa on 37 eri teosta. Tai käyttämällä asiasanoja ”romaanit” ja ”sisällönanalyysi” saadaan 8 teosta, jotka kuvaavat kunkin kirjailijan henkilökuvausta ja teemoja. Muita mahdollisia asiasanoja voisi olla esimerkiksi ”teemat”, ”tulkinta”, ”henkilökuvaus” tai ”maailmankuva”. Seuraavista teoksista voisi olla apua:
Nevala, Maria-Liisa, Kianto: Ilmari Kianto, anarkisti ja ihmisyyden puolustaja (1986);
Alanko, Anna-Liisa:Kotiveräjällä: Immi Hellén ja kansalliset kasvatusaatteet (2007);
Antti Arnkil, Olli Sinivaara (toim.)....
Kirjan korvaushinta riippuu sen hankintahinnasta. Korvausasia on helpointa hoitaa siinä kaupungissa, jonka aineistosta on kyse, mutta tarkempia tietoja saat lähimmästä kaupunginkirjastosta Helmet-alueella (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Kirjastokortti kannattaa ottaa mukaan. Asia kannattaa hoitaa ajoissa, ettei kirja ehdi mennä perintään.
Da co. Do la truyen ve Kim-Van-Kieu do Nguyen Du (1765-1820) viet ra.
Truyen ay gom 3254 cau va duoc xem la su thi cua Viet Nam.
Nguon tin: Otavan suuri ensyklopedia, osa 10 (1981) s.7842
Ne ovat romaaninmuotoon kirjoitettuja omaelämäkertoja. Esim. meillä
Helsingin kaupunginkirjastossa ne on luokiteltu romaaniluokkaan eli
1.4:een.On tietysti ns. "makukysymys" kuinka haluaa ne luetteloida.
Nostatus kananmunan avulla tulee kyseeseen lähinnä tavallisesti leivinjauheella tai soodalla kohotettavia taikinoita valmistettaessa. Jos leivonnaisiin pannaan paljon munia ja vatkataan ne hyvin, ei kohotusaineita tarvita. Kun kevyeen taikinaan vatkataan runsaasti ilmaa, se kohottaa taikinan kuten esimerkiksi sokerikakussa. Voitaikinoissa toimii niihin kaulittu voi kohotusaineena.
Lähteet:
Marja Helaakoski-Tuominen, Pula-ajan keittokirja. WSOY, 1941
Keittotaito. WSOY, 1977
Kumpikaan ei ole varsinaisesti väärin. Yhdyssanan aitoenglantilainen merkitys on läpikotaisin englantilainen, perienglantilainen (vrt. aitosuomalainen, jolle Kielitoimiston sanakirja antaa merkitykset läpikotaisin suomalainen, perisuomalainen, supisuomalainen, aitosuomalaisuudelle ominainen, aitosuomalaisuuden kannattaja).
Erikseen kirjoitettuna merkitys vähän muuttuu: aito englantilainen on alkuperältään englantilainen, muttei välttämättä mitenkään tyypillinen englantilainen.
Oikeakielisyyskysymyksissä voi kääntyä myös Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston puoleen. Kielitoimistolla on neuvontapuhelin (020 781 3201), jossa vastataan suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin. Tarkemmat tiedot palvelusta: http://www.kotus.fi/index....
Olet käsittänyt aivan oikein. Kuljetusmaksujen määräytymisperusteet PIKI-kirjastoissa ovat seuraavanlaiset:
- lainasta, joka palautetaan muuhun Tampereen kaupunginkirjaston toimipaikkaan kuin siihen, josta se on lainattu tai jonka kokoelmiin se kuuluu, 1 €/laina
- palautuksesta, joka on lainattu muusta PIKI-yhteisjärjestelmän kunnankirjastosta, 2 €/laina
Samaiselle kahdella eurolla lainaa kohti on tietysti mahdollista tilata haluamansa kirjat seutuvarauksena Tampereelta Orivedelle. Tällaisessa tapauksessa lainat voi lisämaksutta palauttaa siihen toimipaikkaan, josta ne on lainattu.
Turun Sanomat on luettavissa näköislehtenä kolme kuukautta taaksepäin Helmet-kirjastojen asiakastyöasemilta ePress –palvelun kautta. Aamulehti ja Iltalehti ovat taasen luettavissa kolme kuukautta taaksepäin PressDisplay –palvelun kautta. Molemmissa palveluissa on myös sanahaku tekstiin.
Iltasanomat löytyy Arkisto –tietokannasta vuodesta 1990 kuluvaan päivään; tietokanta toimii hakusana pohjalta. Tietokanta on vain henkilökunnan käytössä Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä.
Pasilan kirjastosta löytyy Iltasanomat ja Iltalehti joko paperisena tai mikrofilmattuna.
Kansalliskirjastosta löytyy Aamulehti ja Turun Sanomat mikrofilmattuna. Kansalliskirjastosta kerrottiin, että Aamulehti on nyt kuvattuna 31.5.2012 asti ja Turun Sanomat 30.7....
Peter Englundin vuonna 1989 suomeksi ilmestynyt Pultavan taistelua käsittelevä teos on nimeltään "Pultava" (suomentanut Seppo Hyrkäs, kustantanut Art House). Teosta löytyy useita kappaleita HelMet-kirjastoista. Saatavuustiedot voit tarkistaa alla olevasta linkistä HelMet-verkkokirjastoon.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä voisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama kirja Lentävä Lallero. Se on ilmestynyt Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirjana vuonna 1986 (kirja nro 134). Tarinan pääosissa ovat Reittu-poika ja Hurja-koira.
Valitettavasti tämän tekstin lähdettä ei ole löytynyt, kieleltään ja sisällöltäänkin se toki sopii hyvin vanhempien hengellisten laulukokoelmiemme maailmaan. Ainakaan vuoden 1701 virsikirjasta ("Vanha virsikirja") en säkeistöä onnistunut löytämään. Yhtä vähän vuonna 1790 suomennetusta "Siionin virsistä" tai samalta ajalta olevasta "Halullisten sielujen hengellisistä lauluista". Lounais-Suomessa vaikuttava herätysliike rukoilevaisuus on ottanut näistä vanhoista kirjoista uusiakin painoksia ja käyttää niitä edelleen omissa seuroissaan.
Viimeksi mainittuun kirjaan sisältyy hyvin samanhenkinen virsi (tai laulu) numero 95, joka on otsikoitu "Helvetin esimausta". Teksti on myös päätynyt Vilhelmi Malmivaaran vuonna 1893 perusteellisesti...
Suomen yleisten kirjastojen tilastot osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi kertovat, että Helsingin kaupunginkirjastossa oli vuonna 2015 henkilökuntaa 476. Se on tosin tarkalleen ottaen henkilötyövuosia mutta kuvannee kohtuullisesti henkilökunnan määrää. Varsinaisia kirjastoja oli yksi pääkirjasto ja 35 sivukirjastoa eli yhteensä 36 kirjastoa. Se tarkoittaisi keskimäärin noin 13 henkilöä yhtä kirjasto kohti.
Luku on selvästi todellisuutta suurempi, koska henkilökuntamäärään sisältyvät erilaisissa kirjaston sisältö- ja tukipalveluissa sisältyvät työntekijät, kuten hankintaosaston väki, tietotekniikkaosasto ja ylin johto, jotka eivät ole kirjaston asiakaspalvelutyössä. Mukana on myös kirjastoauton ja kotipalvelun sekä laitoskirjastojen...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004)) mukaan kieltää-verbi on tosiaan johdos ikivanhasta kieli-sanasta. Sillä on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä. Kirjan mukaan verbin alkuperäinen merkitys on ehkä ollut 'puhua, toimia kielen avulla', ja vasta myöhemmin se on erikoistunut tarkoittamaan vain tietynlaista puhumista, eli myöntämisen vastakohtaa.
Suomen sukukielissä kieli kieltää siis samalla tavoin kuin suomen kielessäkin. Muista kielistä ei vastaavaa ilmiötä ainakaan pikaisesti tarkastelemalla löytynyt.
Yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei ole. Pietarsaaren alueella toimi jo 1600-luvulla nimismies. Senaatin päätöksellä vuonna 1885 valtion tuli hoitaa poliisitoimi. Vuonna 1904 poliisitoimi kunnallistettiin. 1970-luvun loppupuolella poliisin toiminta siirtyi taas valtion hoitoon.
Pietarsaaren poliisitoimen historiaa löytyy teoksesta Söderhjelm, Alma: Jakobstads historia 3, sivut 407-411. Kirja löytyy Pietarsaaren kaupunginkirjaston kokoelmista.
Tämän päivän poliisitoiminnasta löydät tietoa osoitteesta http://www.poliisi.fi .
Voimaantumiseen ja elämänmuutoksiin liittyviä kirjoja löytyy Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä esim. hyllyluokista 17.3 Elämänfilosofia. Elämäntaito sekä hyllystä 14.4 Persoonallisuuden psykologia. Hakusanoja verkkokirjastossa voivat olla esim. voimaantuminen tai elämänmuutokset.
Kirjavinkkejä:
Ojanen, Markku: Onnellisuuksien oivaltaja : mitä tiede kertoo onnesta? (PS-kustannus, 2018)
Mäki-Petäjä, Mirva: Elämänmuutos : 11 tositarinaa ihmisistä käännekohdissa (Kosmos, 2016)
Syvärinen, Katri: Löydä elämän taika : sisäinen matka suorittamisesta iloon (Otava, 2017)
Brown, Brené: Nouse vahvempana : vaikeuksien kautta voittoon (Viisas elämä, 2016)
Taipale, Anna: Sydänjuttu : olet parasta mitä...
Hei,
Kyseessä on Charles Aznavourin alkuperäissävellys Yesterday whan I was young. Löytyy mm. Suuri toivelaulukirja 10.
Lisäksi mm. nuottijulkaisussa: Vapaasti pianolla = Fritt fram på piano / Jukka Jarvola, Eeva Sarmanto-Neuvonen (1994).
Myös monissa muissa nuottijulkaisuissa. Alkuperäisellä nimellä hakemalla löytyy nuo ulkomaiset nuottikokoelmat, joissa lienee täydellisempi nuotitus, jos Toivelaulukirjojen nuotitus ei ole riittävä.
Kirjastokortin saat kaikista Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteistä esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sitoutumalla kirjaston käyttösääntöihin. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, sen jälkeen annetusta kirjastokortista peritään maksu.
Lisätietoja ja kirjaston toimipisteiden yhteystiedot löydät verkkokirjasto Finnan sivuilta (https://kuopio.finna.fi/).
Kuva Wyatt Earpin piirtämästä kaaviosta löytyy teoksesta "Villi länsi--Lewisistä
ja Clarkesta Wounded Kneehin--kuohuva tarina Amerikan rajaseutujen asuttamisesta"
sivulta 149.
