Suomen sanojen alkuperä (osa 3; SKS ja Kotus, 2000) kertoo, että sanan valittaa alkuperä on epäselvä. Se saattaisi tulla muinaisnorjan sanasta vála (’valittaa, ulista’). Toisaalta se voi olla myös omaperäinen sana ja kytkeytyä sanoihin vala ja valo. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta.
Toisiaan lähellä olevat nimet Toivanen, Toivainen ja Toiviainen perustuvat kaikki muinaissuomalaisena pidettyyn miehennimeen Toiva. Poikalasta arvostettiin, poikaa toivottiin kotinsa ja sukunsa turvaajaksi, ja tämä toive heijastui sellaisissa nimissä Toiva, Toivakka, Toivas, Toivettu, Toivio, Toivo, Toivottu, Toivalempi jne. Sukunimistöön ne ovat päässeet isän- tai talonnimestä.
"Toiva-nimistä" Toivo, Toivola, Toivonen, Toivio ja Toiva ovat länsisuomalaisia, Toivainen, Toivanen ja Toiviainen selvemmin itäisiä; Toivari ja Toivakka sijoittuvat liki itäisten nimien levinneisyysalueita, niiden länsipuolelle. Toiviaisen kanta-alue on ollut Etelä-Karjalassa ja Laatokan luoteisrannalla. Toiva(i)set ovat asuneet lähinnä tämän alueen...
Hei!
Nuorisotiedon kirjastosta, jonka nettiosoite on :
http://www.alli.fi/kirjasto/ löydät varmaan paljon mielenkiintoista.
Tässä esimerkkisivu tekemästäni hausta, jonka tein vapaatekstihakuna : nuorisotyö ja musiikki
http://www.alli.fi/cgi-bin/SFgate?database=keuhko.alli.fi%2Fkirjasto%2F…
Toinen haku,jota kokeilin, oli : musiikki ja nuorisotyö ja seurakun*
Tässä tulos :
http://www.alli.fi/cgi-bin/SFgate?database=keuhko.alli.fi%2Fkirjasto%2F…
Seuraavilta nettisivuilta löydät tietoa Marilyn Kayesta:
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/CC5C78F72871C358C2256A8D002C5A9C/A8A657…
http://www.marilynkaye.com/
Kysymyksessä on ilmeisesti Tittamari Marttinen, jolta on ilmestynyt runokokoelmat Savun negatiivit (WSOY 1991), Tuhkamorsian (WSOY 1993) sekä Käärmesormus (WSOY 2001).
Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy kirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.kajaani.fi ja sieltä voi hakea kirjallisuutta myös aiheen mukaan. Asiasanalla opiskelu ulkomailla löytyy useita viitteitä, joista mm. seuraaviin kannattaisi tutustua: Myllykoski: Maailmalle opiskelemaan, 1997, Timonen-Verma: Opus 2001, monin tavoin maailmalle, 2001, Silvuple : opas Euroopan unioniin, 1997 ja Study abroad, 1997. Kirjojen saatavuus selviää myös aineistotietokannasta. Käsikirjastosta löytyy lisäksi teos The World of learning, 2001, josta löytyy mm. maailman yliopistojen tiedot.
Teosta, joka käsittelisi pelkästään opiskelua Italiassa, ei Kajaanin kaupunginkirjastosta löydy. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus Cimo on kuitenkin...
Kysymästäsi aiheesta on kirjoitettu useita kirjoja. Ensimmäisenä tuli mieleen vuodelta 2002 Hymy Kankaanpään Rakkauden kerjäläinen: unelmat ja todellisuus intensiivisessä psykoanalyyttisessä psykoterapiassa. Myös Anja Snellmanin fiktiivinen teos Paratiisin kartta, ilmestynyt v. 2001, käsittelee koulumaailman vaikeuksia.
Lähden siitä olettamuksesta, että haluat kieliharjoittelua tositilanteessa. Sivustolla German Internet Links (http://webgerman.com/germlinks/ ) on valtavasti linkkejä, online-kursseja, testejä ym. About.com –sivuston saksan kielen sivuilla on myös kirjeenvaihto- ja foorumilinkkejä: http://german.about.com/library/blpenpal_intro.htm
Yksi vaihtoehto tositilanteen kieliharjoitteluun ovat keskustelufoorumit. Näitä ei saa sekoittaa chatteihin, joissa käydään ikään kuin puhelinkeskustelua kirjoittamalla ja joissa keskustelut häipyvät kun ne ovat ohi. Foorumeille kirjoitetut viestit jäävät talteen, ja ovat kaikkien luettavissa.
Äänikirjoja on sekä kasetteina (c-kasetit) ja cd-levyinä. Helmet- aineistoluettelosta voi lähettää listoja sähköpostiosoitteeseen. Katso osoite www.helmet.fi ja ja valitse alhaalta aihe. Kirjoita vasemmalle äänikirjat ja valitse oikealta pudotusvalikosta Espoo. Paina Hae. Napsauta äänikirjat. Valitse ylhäältä Rajaa, jos haluat kohdentaa pelkkiin kasettikirjoihin tai tiettyyn kirjastoon. Kysy lisää myös lähikirjastosta.
Lyhyt ja kuitenkin suhteellisen monipuolinen katsaus Ruotsin infrastuktuurin löytyy Internetissä Finpron sivuilta:
http://www.finpro.fi/markkinatieto/countryfiles.asp?Section=54&Country=…
Guitar Player tulee kyllä Kirjasto 10:iin, mutta lehteä ei lainata vaan sitä voi lukea ainoastaan kirjastossa.
Kallion kirjastosta, Richardinkadulta ja Töölöstä näyttäisi löytyvän lainattavia vanhoja vuosikertoja.
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy ainakin tietoa Tuulia Ahosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903696126
Kirjassa Mervi Koski: Kotimaisia lastenlyyrikoita. 2003 kerrotaan Tuulia Ahosta runoilijana.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (2000) mukaan sukunimi Marku viittaisi nimeen Markus. "Markukseen palautuvista, isännän etunimen mukaan annetuista talonnimistä ovat sukunimiksi siirtyneet myös Markku (81; Lappeerannan seutu), Markunmäki(18; Orivesi) ja Marku(61; mm.Huittinen)..."
Elikä luultavasti suomalainen sukunini alkuperältään.
Tarkoittanet teosta "Norsk strikkedesign : a collection from Norway's foremost knitting designers" (toim. Margaretha Finseth, 2002). Teoksen englanninkielistä versiota on HelMet-kirjastoissa vain yksi kappale ja se on valitettavasti nyt lainassa. Voit tehdä kirjasta varauksen ja saat teoksen käyttöösi heti, kun se palautuu edelliseltä lainaajalta. Koska ko. teos kuuluu HelMet-kirjastojen kokoelmiin, sitä ei voi tilata kaukolainana.
Norjankielisen alkuperäisteoksen "Norsk strikkedesign : Norges fremste strikkedesignere" (1999, Oslo, ISBN: 82-445-0206-1) voi tilata kaukolainana Norjasta. Kaukolaina Pohjoismaista maksaa 4 euroa.
Alla olevasta linkistä löydät tarkemmat tiedot kaukopalvelusta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Hei! Sukunimen muuttaminen kirjastojärjestelmään voidaan tehdä vain kirjastossa. Käy siis lähimmässä kirjastossasi ja ota mukaan kirjastokorttisi sekä kuvallinen henkilöllisyystodistus uudella nimelläsi. Jos et ole vielä saanut uutta henkilöllisyystodistusta, ota mukaan myös maistraatista saatava todistus, jossa uusi sukunimi näkyy.
Luokkaviittaus termiä käytetään, kun teos voidaan sisältönsä puolesta sijoittaa useampaan eri luokkaan ja sille annetaan varsinaisen luokan lisäksi useampia luokkaviittauksia, jotka ilmaisevat teoksessa käsitellyt toissijaiset aiheet.
Kysymyksesi on melko laaja ja siksi hankala vastattavaksi lyhyesti sähköpostitse. Netistä löytyy hyvin tietoa niin nuorifoorumista kuin kansainvälisestä kehitysyhteistyöstäkin. Euroopan nuorisoportaalin osoite on http://www.youthforum.org/. Ulkoministeriön kehitysyhtteistyön sivuston osoite on http://global.finland ja se julkaisee myös lehteä nimeltä Kehitys. Kehitysyhteistyöstä löytyy myös tietoa osoitteesta http://www.kepa.fi/. Kepa julkaisee lehteä nimeltä Maailman Kuvalehti(ent. Kumppani)ja lehden teemanumero 3/2008 käsitteli kehitysyhteistyötä. Lohjalla ei ko. lehteä ole, mutta kaukopalveluna kaikkia lehtiä voi kysyä.
Kyyti-kirjastojen kokoelmista en löytänyt satu- tai kuvakirjaa pelkästään huurteesta ja pakkasesta.
Sensijaan hakusanalla 'ensilumi' tai 'ensi lumi' löytyi joitakin teoksia.
Nämä ovat Iitin kirjastossa:
M. Christina Butler, Pikku Peura ja ensilumi,
Muumi ja ensilumi,
Marcus Pfister, Vilun ensilumi,
Linda Jennings, Nappe ja ensilumi.
Myös hakusanalla 'pakkanen' löytyy muita teoksia, tosin monet niistä käsittelevät talvea yleensä.
Jos haluaa katsella upeita huurrekuvia voin suositella Hannu Hautalan ja Tuomo-Juhani Tapion valokuvateosta Ensilumi. Kuvien ohessa on lyhyin tekstein tietoa ja tarinaa ensilumesta, jotka voisivat käydä satujen korvikkeena. Tätä kirjaa ei ole Iitin kirjastossa mutta varaamalla se kuljetetaan sinne toisesta Kyyti-...
