60 kirjasto-ja informaatioalan yliopistossa tai ammattikorkeassa suoritettua opintopistettä yhdessä korkeakoulututkinnon kanssa riittävät kirjastonhoitajan pätevyyteen yleisissä kirjastoissa. Tarkemmat tiedot yleisten kirjastojen kelpoisuusvaatimuksista löydät 1.1.2010 voimaan tulleesta kirjastoasetuksesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091157
Joensuun seutukirjaston kokoelmatietokannasta löytyy yhteisömediaan liittyvää kirjallisuutta mm.
Yksilöllinen yhteisöllisyys : avaimia yhteisöllisyyden muutoksen ymmärtämiseen , Tampere University Press, 2011
Uusi kultakausi : sinä ja me : miten siirrämme yhdessä Suomen tulevaisuuteen, joka on jo täällä : pamfletti , WSOY, 2011
Laine, Marjatta: Mummo ja vaari verkkoon : seniorin opas sosiaaliseen mediaan , Docendo, 2011
Aalto, Tuija: Löydy : brändää itsesi verkossa, Avain, 2010
Aalto, Tuija: Nettielämää : sosiaalisen median maailmat , BTJ, 2009
Li, Charlene: Verkkovalta : voittaminen sosiaalisten teknologioiden maailmassa , Tietosanoma, 2009
Salmenkivi, Sami: Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi 2.0 , Talentum, 2007
Karjaluoto,...
Kirjoja lapsuudesta eri kulttuureissa on kirjoitettu paljonkin. Löytyneet kirjat ovat kaikki englanninkielisiä. Alla mainitut kirjat ovat kaikki Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa (https://finna.fi ja Understanding childhood -teos myös pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. (http://helmet.fi/):
- An introduction to childhood : anthropological perspectives on children’s lives / Heather Montgomery (2009)
- The anthropology of childhood : cherubs, chattel, changelings / David F. Lancy (2008)
- Savage girls and wild boys : a history of feral children / Michael Newton (2003) Helsingin yliopisto
- Younger than yesterday, older than tomorrow : cultural perspectives on contemporary childhood and youth / edited by Marit Anne Hauan and Gry...
Hei!
Tätä kirjaa ei valitettavasti löydy vielä Helmet-tietokannastamme, mutta epäilemättä teos on tulossa kokoelmiimme. Kun teoksesta näkyy kappaleita verkkokirjastossamme, on teos tilattavissa. Verkkokirjasto löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan valonnopeutta ei voi saavuttaa, jos kappaleella on massa. Meteorit yms. kappaleet liikkuvat paljon pienemmällä nopeudella kuin valon nopeus. Maapallolle tulevilla meteoreilla ei ole mitään tekemistä alkuräjähdyksen kanssa (paitsi tietenkin siinä mielessä, että kaikki aine ja energia sai silloin fysiikan käsityksen mukaan alkunsa). Meteorit eivät tule samasta suunnasta ja muiden taivaankappaleiden painovoima vaikuttaa niiden liikkeisiin.
Lisää tietoa asiasta saat tähtitieteen kirjallisuudesta. Esimerkiksi Markus Hotakaisen Tähtitaivas-teos sisältää tietoa meteoreista ja meteoriiteista.
Tässä muutamia aiheeseen liittyviä romaaneja:
Pauliina Vanhatalo: Viittä vailla
Jenny Erpenbeck: Vanhan lapsen tarina
Nick Hornby: Poika
Anna Lassila: Popcornprinsessa
Sari Malkamäki: Urheat pienet naiset
Lisää viitteitä saat hakemalla Lastu-verkkokirjastosta http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ tarkennetulla haulla:
Asiasana/Aihe: Kiusaaminen (tai myös Koulukiusaaminen)
Luokka: Kaunokirjallisuus
Osastot: Aikuistenosastot (jos haluat rajata lastenkirjat pois)
Enkelit taivaan -kirjan kansikuvana on käytetty osaa 1300-luvun lopulta peräisin olevan tuntemattoman, otaksuttavasti englantilaisen tai ranskalaisen taiteilijan maalauksesta, joka on oikeanpuoleinen paneeli ns. Wiltonin diptyykissä. Maalauksen valmistumisvuosi on epäselvä, mutta siihen sisältyvä heraldiikka osoittaa, että se on maalattu vuoden 1395 jälkeen. Diptyykin vasemmassa paneelissa nähdään kuningas Rikhard II kolmen suojeluspyhimyksensä kanssa, minkä vuoksi on otaksuttu, että maalaus on tehty ennen kuin Rikhard syöstiin vallasta vuonna 1399.
Lähde:
Hugh Honour & John Fleming, Maailman taiteen historia
Kuva Wiltonin diptyykistä, joka on nykyään National Galleryssa Lontoossa:
http://www.nationalgallery.org.uk/paintings/english-or...
James Dashnerin The Maze Runner -kirjoja ei valitettavasti ole suomennettu. Suomen kansallisbibliografiassa ei myöskään ole ennakkotietoja, että niitä julkaistaisiin lähiaikoina Suomessa. Netistäkään ei löytynyt tietoja siitä, että Dashnerin teosten käännösoikeudet olisi myyty Suomeen.
https://finna.fi
http://jamesdashner.com/books/
Ivan Sergejeffistä löytyy tietoa useasta lähteestä:
- Pulma: Pikkukaupungin unelmia (1994), hakemistossa useita viitteitä
- Kajaanin kaupungin historia 3 ((1980), lyhyt maininta s. 332-333
- Heikkinen: Vuosisata Kajaania (2005), kuva perheen huvilasta s.76
- Kauppila: Kartanonomistajien Kajaani (2008), s.83-84
- Kainuun sanomat 16.3.2004, s. B 4
- Kainuun sanomat 30.8.2006, s. 6
Materiaali on varattuna Kajaanin pääkirjaston neuvonnassa, mikäli siihen haluaa tulla tutustumaan.
Voisiko miesnäyttelijä olla Kris Kristofferson ja elokuva A Star is Born (Tähti on syttynyt) vuodelta 1976, http://www.rogerebert.com/reviews/a-star-is-born-1976 . Naispääosassa on Barbra Streisand.
Suomen äänitearkisto ry:n tietojen mukaan Heartbreak Hotelin ovat
suomeksi levyttäneet Dynamite Dick (levyillä Top Voice TOP LP 525
ja Top Voice TOP LP 525 - molemmat v.1974), Lasse Velmala (levyillä
Love Records LRS 1072 ja Love Records LRLP 078 - v.1971) sekä
Jussi Raittinen (levyllä Scandia SLP 598 - v. 1974). En kylläkään
osaa sanoa, olisiko kellään heillä mitään tekemistä turkulaisen
undergroundin kanssa - Jussi Raittisella ei ainakaan.
Lainoja ei voi uusia sähköpostitse, mutta voit soittaa Virosta Turun kaupunginkirjaston uusintanumeroon: 00358 60002623 (arkisin klo 12-18, pe 12-16, juhannusaattona kiinni). Mikäli et jostain syystä saa yhteyttä kyseiseen numeroon, voit lähettää uusintapyynnön kirjastoon sähköpostiosoitteeseen
neuvonta@kirja.turku.fi.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistohaku Plussasta http://www.libplussa.fi/ voit selata aineistoa. Valitse hae teoksia ja julkaisuja -kohtaan asiasana. Asiasanoina voit käyttää termejä biokemia, biotekniikka.
Aiheesi on niin tieteellinen, että suosittelen myös Helsingissä sijaitsevan Viikin tiedekirjaston http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/ kokoelmien selailua. Ne sisältävät mm. biotieteitä ja biotekniikkaa. Viikin kirjaston kokoelma on osa Helsingin yliopiston kirjastojen yhteistä kokoelmaluetteloa, jota voit selata osoitteessa http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html Valitse lomakkeen pudotusvalikosta sanahaku ja kirjoita englanniksi bioreactor* *-merkki on sanan katkaisumekki.
Viikin tiedekirjaston käyntiosoite on...
Vaski-kirjastojen Ellibs-kirjautuminen löytyy osoitteesta https://www.ellibslibrary.com/vaski tai Vaski-kirjastojen verkkokirjastossa olevasta linkistä (e-aineistosivulta: https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot). Tässä tapauksessa väärän kirjaston kirjautumisikkunan voi sulkea ja kirjautua uudelleen uudessa ikkunassa.
Tallennetut osoitteet, joissa kirjastoa ei ole määritelty (kuten collection- tai bookshelf -päätteiset), johtavat viimeksi käytettyyn kokoelmaan. Jos sellaista ei ole tai jos selain on esimerkiksi poistanut evästeet, ohjautuu kirjautuminen Helmetin kokoelmaan. Vaski-pääte osoitteessa ohjaa siis Vaskin kokoelmaan.
Kollega löysi lorun. Se nimeltään Numeroloru ja julkaistu vuonna 1956 lastenrunoja ja satuja sisältävässä kirjassa Aarteiden kirja 2: kerro äiti. Runon on kirjoittanut alunperin norjalainen Zinken Hopp, suomentajaa ei mainita. Aivan muistamallasi tavalla se ei mene, mutta lienee silti sama:
1 on kirahvi, jalkana pylväs
2 on joutsen, niin valkea, ylväs
3 on rotta, joka vaaroja vainuu...
TIetoa kirjasta ja sen sisällöstä kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510041793
Kirjasarja Aarteiden kirja on monista kirjastoista vielä lainattavissa. Se on mm. Riihimäen pääkirjaston varastossa.
Sävelasteikon intervallien matematiikka on yllättävän monimutkaista, koska taajuudet kasvavat korkeampiin ääniin mennessä eksponentiaalisesti ja vertailut täytyy aina tehdä tietystä lähtösävelestä. Eräiden puhtaiden, konsonoivien intervallien suhdeluvut ovat yksinkertaisia murtolukuja: oktaavi on 2:1, kvartti 4:3 ja kvintti 3:2.
Puoli sävelaskelta eli pieni sekunti on jo hankalampi tapaus. Jos lähtösäveleksi valitaan pienen oktaavin a-sävel, 440 Hz, siitä puoli sävelaskelta ylöspäin oleva sävel on kolmen desimaalin tarkkuudella 466,164 Hz. Kerroin on tässä tapauksessa likiarvoltaan 1,059. Kertoimen tarkan arvon ilmoittaminen ei editoriteknisistä syistä onnistu tällä palstalla. Oheisessa dokumentissa on johdettu tähän liittyvät...
Valtiopäiväasiat ja niiden käsittelyvaiheet löytyvät eduskunnan sivuilta http://www.eduskunta.fi vuoden 1919 valtiopäivistä lähtien. Klikkaat kohtaa asiat ja asiakirjat ja sen jälkeen valitset asioiden käsittelyvaiheet, jonka jälkeen avautuu Haku kaikista valtiopäiväasioista. Hakulomakkeen kohdassa valtiopäivävuosi on alasvetovalikko, josta voit valita ajankohdan. Valtiopäivävuoden alasvetovalikon vieressä on linkki hakuun vuosien 1919-1969 valtiopäiväasioista. Valtiopäiväasiakirjat ovat vuodesta 1991 lähtien, täysistuntojen pöytäkirjat vuodesta 1994 lähtien ja päätöspöytäkirjat ja äänestystulokset maaliskuusta 1996 lähtien.
Puolan yritystoiminnasta ei Tilastokirjastossa ole muuta tietoa kuin mitä löytyy Puolan tilastollisesta vuosikirjasta. Vuosikirja on käytettävissä verkossa osoitteessa: http://www.stat.gov.pl/english/serwis/polska/2001/a2.htm
Yritystiedot löytyvät osiosta: 'Privatization process of the economy'.
Jatkossa Puolan yritystoiminnasta tullee tietoa Tilastokirjaston käytössä oleviin Eurostatin eli EU:n tilastoviraston tietokantoihin, koska Puola on yksi uusista jäsenehdokasmaista.
Tietoja voi luonnollisesti kysyä myös suoraan Puolan tilastovirastosta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.stat.gov.pl/english/index.htm
