Valitettavasti Helsingin Sanomien Klassikkoautomaatti ei ole enää käytössä. Voisit kokeilla klassikkojen etsimiseen Kirjasampoa. Kirjasammosta löytyy kirjahyllyjä, joihin on koottu aineistoa erilaisista aiheista ja genreistä. Kirjahyllyt-sivun oikeassa laidassa on hakulaatikko otsikolla Hae kirjahyllyjä ja toimitettua sisältöä. Kirjoita laatikkoon klassikot, niin saa useita klassikkolistoja käyttöösi.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/636
Voit myös hakea teoksia kirjoittamalla Kirjasammon hakuun hakusanan klassikot ja vaikkapa jonkin maan nimen tai vuosisadan. Kirjasammosta voit lukea myös kuvaukset teoksista.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Turun kansakoulujen kesäsiirtolatoiminnasta löytyy tietoja ainakin muutamasta teoksesta. Kimmo Ikosen kirjoittamassa kirjassa, ”Turun koulut aikansa ilmiönä: 140 vuotta yleissivistävää opetusta (1872-2012)”, on luku ”Itsenäisen Suomen alkutaival”, jossa kerrotaan jonkin verran kesäsiirtolatoiminnasta.
Perusteellisempia tietoja löytyy kirjasta ”Turun kaupungin kansakoulut 1913-1923: kertomus lukuvuodelta”, johon on koottu kyseisten lukuvuosien vuosikertomukset. Vaikuttaisi siltä, että kesällä 1919 oppilaita ei lähetetty Ruissaloon vaan Paraisille, Nauvoon ja Taivassaloon. Lukuvuoden 1918-1919 vuosikertomuksessa nimittäin todetaan, että ”[t]änä vuonna ei voittamattomien esteiden tähden onnistuttu järjestämään kuin 3 siirtolaa”, s. 34....
Tarkoitat ilmeisesti Martti Haavion (1899-1973) runoa "Käärme ja sammakko", jonka viimeisessä säkeessä käärme harmittelee: "Oi, mikä vahinko. Nälkä on mulla. Lampehen upposi maittava pulla." Runo alkaa: "Ruohossa sähähti." Runossa sammakko ei hyppää lampeen pullan perässä, vaan käärme luulee sammakkoa pullaksi. Sammakko puolestaan pelästyy "kauheaa makkaraa".
Runo sisältyy esimerkiksi Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan "Iloiseen aapiseen" (15. painos, joka on näköispainos ensimmäisestä painoksesta vuodelta 1933, WSOY, 2004, s. 123) ja "Rudolf Koivun runokirjaan" (WSOY, 1991, s. 56).
Runo on myös sävelletty. Laulu (nuotinnos kosketinsoittimelle ja sanat) sisältyy nuottiin Ingman, Olavi: "Iloisia lauluja lapsille" (2....
Helsingin kaupunginkirjastossa on muutamia diasarjoja,
joita lainataan päiväkodeille ja kouluille ainoastaan
(esim. pääkirjaston lastenosastolla 12 dian sarja Helsinki, tekijä Toivo Lumme )
Kaikille avoin Helsinki-aiheinen kuva-arkisto on Helsingin kaupungin tiedotustoimistolla,
jonne voi ajanvarauksella mennä valitsemaan tai pyytää (dia)kuvia
puh. 169 3713 Mika Lappalainen
Kirjastosta löytyy hyviä oppaita kotisivujen tekemiseen, voisit kysellä esim. näitä:
Jesper Ek: Opi helposti kotisivujen suunnittelu. Espoo 1998.
Tero Linjama: WWW-kotisivun tekeminen. Jyväskylä, 1997.
Jos sinulla on käytössäsi jokin sivunteko-ohjelma, esim. Netscape Composer, PageMill, FrontPage, voit kysyä kirjaa kyseisestä ohjelmasta. Lisäksi tarvitset tietysti tietokoneen, Internet-yhteyden ja sopimuksen jonkin Internet-operaattorin kanssa, jonka koneelle saat tehdä kotisivusi.
Suomen kansallisbibliografian mukaan kyseistä Gertrude Steinin teosta ei ole suomennettu. Voitte kuitenkin ottaa yhteytta Teatteri- ja tanssialan keskuskirjastoon (p:09-4313 6362). Siellä säilytetään näytelmiä, jotka on esitetty suomeksi, mutta joita ei ole suomeksi julkaistu.
Aiheestasi löytyy erittäin paljon verkkomateriaalia, niin paljon että sen luetteleminen tässä olisi sekä mahdotonta että turhaa. Kehottaisinkin että haet itse esim. Googlen avulla hakusanoilla IPv4 ja IPv6 yhdessä (eli kirjoitat ne vain sellaisenaan peräkkäin Googlen hakulomakkeeseen http://www.google.com/). Voit halutessasi rajoittaa haun suomenkieliseen materiaaliin, mutta sillä tavoin tietenkin menetät paljon sivuja. On järkevintä että käyt itse materiaalin läpi, koska luonnollisestikin itse parhaiten tiedät mikä on sinulle hyödyllistä.
Lehtiviitteitä löytyy myös jonkun verran, tässä lista:
1. Internetin seuraava sukupolvi: IPv6 / Tommi Saarinen, Mika Ylianttila, Petri Mähönen PROSESSORI 2001, nro 6-7, sivu 82-85
2. Miten valjastat...
Kiitos kysymyksestä. Varsin yksityiskohtainen kuvaus päiväntasaajankasteesta löytyy internetistä
esim. hakupalvelusta www.google.com fraasihaulla "päiväntasaajan ylitys".
Kirjastoista löytyy tietoa lukihäiriöistä. Kallion kirjastossa esimerkiksi on oma pieni erillinen kirjakokoelma lukihäiriöistä ja oppimisvaikeuksista. Vuosina (1993-2000) Kallion kirjastossa toimi ns. Lukinurkka, Suomen ensimmäinen yleisölle avoin informaatiopiste oppimisongelmista. Nykyisin toiminta on siirtynyt Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n (HERO) tiloihin Vilhonkadulle http://www.lukihero.fi/index2.html.
Heroon voi mennä käymään (Vilhonkatu 4 B 13, avoinna arkipäivisin klo 11.00 - 18.00) tai soittaa puh. 09-68693500. Hero neuvoo ja jakaa tietoa, järjestää koulutusta, vertaistukea ja harrastustoimintaa. Herossa on myös oma käsikirjasto ja sen kirjoja voi lukea Herossa paikan päällä. Voitte kysyä Herosta jotain perustietoa esim...
Voit hakea Turun kaupunginkirjaston kokoelmista esim. asiasanoilla maatalouspolitiikka, Suomi. Alkuun pääset menemällä verkkokirjastoon, osoitteeseen http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Haun avulla löytyy mm. Pietiäinen, Jukka-Pekka : Leivän syrjässä : maatilahallitus ja sen edeltäjät (1992).
Kirjan boonus on laaja lähdeluettelo.
En löytänyt runoa Jevtusenkon runokokoelmista.
Runoa on kuitenkin esittänyt esimerkiksi Koiton laulu-kuoro. Kuoron 1976 ilmestyneeltä levyltä Koiton laulu kappale löytyy. Levyn saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Chard takoittaa sanakirjan mukaan lehtimangoldia, mangoldia tai lehtijuurikasta.
Internetistä löytyi mm. lista keskiajalla käytetyistä vihanneksista, jossa myös lehtimangoldi esiintyy.
Tässä linkki sivulle:
http://www.godecookery.com/how2cook/howto01.htm
Askola-kulttuurista ilmestyi vuonna 1957 Ville Luhon kirjoittama teos "Askola-kulttuuri : Suomen varhaismesoliittinen kivikausi" ja julkaisiajana oli Askola-seura.
Uusi teos Tietosanakirja Facta, ilmestynyt 2006 antaa seuraavat tiedot Askolan asutuksesta: "Vanhimmat asuinpaikkalöydöt ajoituvat n 9500 vuoden taakse. Monista asuinpaikoista merkittävin Kopinkallio. Kiinteä asutus viimeistään 1300-luvulla."
Adremalevy on osa postituskonetta. Adrema-postituskonessa osoitelevyt asetettiin kasettiin, josta kone otti yhden kerrallaan. Painoväri tuli erillisestä kasetista. Tästä mallista luovuttiin vuonna 1969 ja siirryttiin Scriptomatic-menetelmään
Katso lisää
http://www.keskisuomalainen.fi/museo/sanasto.html#p
Envallin Whitman-sitaatti on peräisin runosta Miracles.
Miracles löytyy Whitmanin kokoelmasta Leaves of grass. Tästä Whitmanin maineikkaimmasta runokokoelmasta puhuttaessa on kuitenkin huomautettava, että siitä on olemassa useita eri laitoksia, sillä Whitman hioi ja muutteli tätä suurtyötään koko elämänsä ajan (ks. http://www.whitmanarchive.org/published/LG/index.html), ja yksittäisten runojen versiot saattavat poiketa melkoisestikin toisistaan. Envallin siteeraama "every cubic inch of space is a miracle", esimerkiksi, esiintyy tässä muodossa vasta 1871-72 -laitoksessa; tätä edeltävissä versioissa mainittu säe on muodossa "every inch of space is a miracle". - Leaves of grassin monista laitoksista voinee jonkinlaisena standardiversiona...
Mitä Suomi lukee http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings tilastotieto-osuudesta löytyi seuraava tieto miten myydyt kirjat jakautuvat lajityypeittäin:
Suosituimmat kirjallisuuden lajit
Kotimainen kaunokirjallisuus 32 % vastanneista
Käännetty kaunokirjallisuus 31 % vastanneista
Kotitalous, ruoka, ruoanlaitto25 % vastanneista
Dekkarit 22 % vastanneista
Historia ja muistelmat 22 % vastanneista
Lastenkirjat 20 % vastanneista
19 prosenttia ei ollut lukenut kirjaa tai ei vastannut kysymykseen.
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta löytyy tieto mitkä teokset ovat kirjastoissa kysytyimpiä
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/helmet_halutuimmat/
Koska olet osoittanut kysymyksesi Helsinkiin, tarkoitat ilmeisesti HelMet-kirjastoja?
Etusivulta www.helmet.fi kohdasta "Ohjeita" löytyy otsikko "HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Kun napsautat tekstin auki, löydät ohjeet, joiden avulla saat tekstiviestipalvelun käyttöösi.
Kirjastoauton pysäkkien nimet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastoauto/aikataulut/. Pysäkin osoitteen kirjoittamallakin varaukset varmaan löytävät perille.
Pahoittelen, että järjestelmä ei todellakaan tunnu toimivalta. Laitoin asiasta palautetta palautejärjestelmäämme, ja toivon mukaan asia korjataan.
