Feeninksin kilta ei ole ilmestynyt äänikirjana. Viimeisin Potter äänikirja eli Liekehtivä pikari on vuodelta 2005. Tammelle voi antaa asiasta palautetta, ja toivoa äänikirjan pikaista julkaisua:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5899&VID=default&SID=4863726527928…
Alajoki-nimen taustalla on luontonimi, josta on asutusnimen kautta tullut sukunimi. Alajoki on yleinen nimi Vammalan ja Tampereen seuduilla sekä Pohjanmaalla. Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava 2000).
HelMet-kirjastosta löytyy kaksi nuottikirjaa, joissa kyseinen kappale on. Löydät ne HelMet-haussa (www.helmet.fi) laittamalla hakusanat "you're still you" lainausmerkkien sisään ja valitsemalla tarkenna hakua -kohdan alta aineistoksi nuotti.
Voit tilata aineistoa haluaamaasi kirjastoon tekemällä varauksen, jos kirjastokortillasi on käytössä tunnusluku.
Kyse lienee Mammanpojan laulusta, jonka on sanoittanut Vilkku Joukahainen ja säveltänyt J.N. Vainio. Nuotit ja sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 16 sekä laulukokoelmasta Matin ja Maijan laulukirja, kust. Kokonuotti Oy 1990. Kysyjän muistama säe on ensimmäisestä säkeistöstä, kylläkin muodossa "Maijan marakatti".
Kouvolan kirjastoissa lasten- ja nuortenosaston video-, dvd- ja blu-ray -aineistojen sekä dvd-rom -levyjen varaaminen maksaa 1 €. Muun lasten- ja nuortenosaston aineiston varaaminen on maksutonta. Nämä varausmaksuohjeet ovat voimassa toistaiseksi, tosin muutoksia ei ole ainakaan tällä hetkellä tiedossa.
Tässä Yliopiston Apteekin vastaus:
Yliopiston Apteekki on vuonna 1755 perustettu, Helsingin yliopiston omistama apteekki. Ensimmäinen Yliopiston Apteekki toimi Turun akatemian alaisuudessa.
Turun palon jälkeen Akatemia muutti Helsinkiin vuonna 1828. Yliopiston Apteekin sivuapteekit perustettiin 1950-luvulla alun perin lääkevarastoiksi eri puolille Suomea.
Nykyään Yliopiston Apteekki toimii 12 paikkakunnalla Suomessa. Kaikki Yliopiston Apteekin toimipisteet eivät sijaitse yliopistopaikkakunnilla, vaan apteekin nimi tulee omistajan, Helsingin Yliopiston, mukaan.
Kyseessä saattaisi olla Calvin Millerin runo "Kuolematon laulaja". Runo alkaa säkeellä:
"Kadulla hän näki naisen.
Tämä seisoi ovella ja lauloi
huulet puoliavoimina
laulun, jonka tuskin saattoi kuulla.
Hän tiesi, että tämän naisen
ystävyys on vuokrattavana."
Tämän Leena Huiman suomentaman runon voi lukea kokonaan Juha Virkkusen ja Satu Koskimiehen toimittamasta teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3. (Tammi, 2000).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://finna.fi
Saimme vastauksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta.
Nilsiän ja Lempäälän lisäksi Mongan-alkuisia nimiä on Nimiarkiston paikannimikokoelmien mukaan Leppävirralla, Kihniössä, Rovaniemellä, Kurussa ja Oulussa. Viljakkalassa on lisäksi Monkala-niminen tila. Paikkakuntalaiset eivät ole osanneet selittää nimien taustaa. - Monka ja Monkala ovat käytössä myös harvinaisina sukuniminä.
Iisalmesta on lisäksi merkitty muistiin Monkajärvi, jonka tutkija T. I. Itkonen on yhdistänyt saamen sanaan moaggi 'käyrä puu'.
Nimistön alalta tehdyissä opinnäytteissä on yritetty selittää Kurun ja Viljakkalan Monka- ja Mongan-nimiä. Kurun nimi yhdistetään Viljakkalan vuoden 1571 asiakirjamerkintään, jossa mainitaan Oluff Mongoij (Monkoinen?) -niminen henkilö...
Helsingissä Jätkäsaaren ja Rikhardinkadun kirjastoissa on paperisilppuri, jota asiakkaat voivat käyttää.
Espoossa Entressen, Sellon, Kivenlahden, Nöykkiön, Soukan, Tapiolan ja Viherlaakson kirjastot tarjoavat paperisilppurin asiakkaiden käyttöön.
Listan Helmet-kirjastojen palveluista löydät palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjastojen yhteystiedot voit tarkistaa Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helsingin yliopiston kotisivun (www.helsinki.fi) hakemistosta löydät opiskelijarekisterin ja klikkammalla sieltä kohtaa 'opiskelijatietojen luovutus' pääset tutustumaan periaatteisiin, joiden mukaan tietojen luovutus tapahtuu.
Adolf Ehrnroothin Kenraalin testamentti on ilmestynyt ruotsiksi nimellä Generalens testamente (Södeström, 1994). Sijainniltaan sopivien kirjastojen kokoelmatietokantoja pääset selaamaan Internet-osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp. Inkoon ja Kirkkonummen pääkirjastoissa kirjaa näyttäisi olevan, Inkoossa vastaamishetkellä jopa paikalla.
Kianto kirjoitti Punaisen viivan loppuluvut saatuaan "verisen iskun vasten sydäntä", kun hänen esikoispoikansa Kalevi oli kuollut tuberkuloottiseen aivokalvontulehdukseen. "Sama kohtalo joka käsittämättömän, suuren ja ankaran Pyhän Jumalan sallimuksesta oli tapahtunut Korpiloukolla, oli kirjoittaessani mainittua opusta tapahtunut myös minulle."
Tuberkuloosin osuus suomalaisten kokonaiskuolleisuudesta oli noussut 13%:iin 1900-luvulle tultaessa. Tuberkuloottinen aivokalvontulehdus kuului taudin nopeasti kuolemaan johtaviin muotoihin ja siihen menehtyi varsinkin pieniä lapsia.
Kun Kianto sai idean romaaniinsa, hän halusi tehdä tarkkaa työtä. Siksi hän kirjoitti vanhalle ystävälleen kauppias Heikki Turuselle kirjeen, joka sisälsi kuusi sivua...
Laulun nimi on "Tuuti äidin lasta" tai "Tuuti, tuuti äidin lasta". Sen on säveltänyt Juhani Pohjanmies ja sanoittanut Simo Korpela. Laulu alkaa: "Tuuti, tuuti äidin lasta, alkutie on sulla vasta." Säkeistöjä on neljä.
Laulu sisältyy moneen nuottijulkaisuun, esimerkiksi nuotteihin "Aa tuuti lasta : unilauluja lapsille" (Tammi, 2009, mukana myös cd-levy, jolla laulut laulaa Niina Bell) ja Pohjanmies, Juhani: "Kootut lastenlaulut" (Gummerus, 1945). Ainakin näissä nuoteissa ovat myös laulun sanat, kaikki neljä säkeistöä. Esimerkiksi nuotissa "Vauvakulta : laulukirja vauvaperheille" on vain ensimmäinen säkeistö. Mainittakoon vielä, että joissakin nuoteissa laulun sanoittajaksi on merkitty virheellisesti Juhani Pohjanmies tai että laulun...
Kysymänne kuusi Martin Grayn ranskankielistä teosta löytyvät kaikki ranskankielisinä British Libraryn, Yhdysvaltain kongressin kirjaston ja Bibliotheque nationale de Francen kokoelmista, muttei englanninkielisinä. Englanninkielisinä löytyivät sen sijaan: For those I love (ransk. Au nom de tours les miens) ja A book of life (ransk. Le livre de la vie), joita ette kysynyt.
Jos Martin Grayn teoksia olisi käännetty englanniksi useampia kuin nämä kaksi, ne epäilemättä olisivat näiden englanninkielisten maiden kansalliskirjastojen kokoelmissa.
Ehdottomasti mandariinikiinan, joka on pohjoisen, etenkin Pekingin tienoon päämurre. Vuoden 1999 tilastojen mukaan mandariinikiinaa puhuu 70% Kiinan asukkaista. Sitä puhutaan myös esim. Taiwanilla ja Singaporessa.
Kantonin kiinaa puhuu 4,5% Kiinan asukkaista, mukaanluettuna n. 498 000 macaolaista.
Puhuttuina kielet eroavat toisistaan enemmän kuin tanska ruotsista. Kirjoitettua kieltä ymmärtävät molemmat, koska kirjoitusmerkit ovat yhteiset.
Lähde: http://www.ethnologue.com/language_index.asp?letter=C . Mandariinikiinan löydät kohdasta "Chinese, Mandarin" , Kantonin kiinan kohdasta "Chinese, YUE" .
World Parrot Trust- sivustolla on luettelo ainakin kaikkein uhanalaisimmista papukaijoista. Projects-otsikon alta löydät 12 kaikkein uhanalaisinta papukaijaa ja nimiä klikkaamalla saat niistä kauniit kuvat esiin:
http://www.worldparrottrust.org/
Suomenkieliset nimet löydät "Birdlife" yhdistyksen sivustoilta ; klikkaa vasemmassa alalaidassa HAKEMISTO ja siinä keskivaiheilla on kohta "nimistöhaku".(Huomaa isot alkukirjaimet esim. Golden Conure).
http://www.birdlife.fi/
Kokoelmatietokannan selaus verkkopalveluna on asiakkaiden käytettävissä melkein jokaisessa Suomen yleisessä kirjastossa. Kirjastot.fi -palvelusta ( http://www.kirjastot.fi/ ) löytyy hakemisto kaikkien Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen yhteystiedoista ja linkit kotisivuille sekä kokoelmatietokantoihin. Valmista selvitystä tämänhetkisestä tilanteesta en löytänyt, mutta käymällä läpi yleisten kirjastojen tiedot, saatte suhteellisen helposti listasta poimittua ne kirjastot, joissa ei ole linkkiä kokoelmatietokantaan. ( http://www.kirjastot.fi/FI/libraries/listall.asp?kirjain=A )
Tästä Enkeliakatemia-sarjan kirjoittajasta löytyy kovin vähän tietoa. WSOY kustantaa hänen teoksiaan suomeksi, mutta kustantajan sivulta löytyy vain sarjan osien luettelo. Neljäs osa: Vallan kahvassa on tulossa vielä tänä vuonna.
Internetin osoitteessa http://www.bookfinder.us/review6/006008815X.html on hyvin lyhyesti tietoja kirjailijasta, selviää oikeastaan vain, että hän asuu Englannissa, on nykyisin kokopäiväinen kirjailija, mutta on aiemmin työskennellyt tarjoilijana, siivoojana ja tehdastyöläisenä.
Varsinaista englanninkielistä tietoa asiakastyytyväisyydestä laboratoriopalveluihin löytyy niukasti. Aluksi materiaalia kannattaa etsiä kaupunginkirjaston omasta aineistotietokannasta (http://kirjasto.kuopio.fi/) esim. asiasanoilla asiakkaat ja tyytyväisyys. Hakutuloksena tosin tulee lähinnä suomenkielistä materiaalia. Myös Savonia-ammattikorkeakoulun kokoelmatietokannasta (http://aapeli.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=finnish&DB=local&…) voi hakea myös em. asiasanoilla kielirajauksen kanssa. Hakutuloksena on englanninkielisiä julkaisuja liittyen asiakastyytyväisyyteen. Lisäksi kannattaa hakea mm. asiasanoilla laboratoriot ja asiakkaat tai laboratoriot ja palvelut.
Aihetta edes jollakin tavoin sivuavia...
