Turun kaupunginkirjaston Uutistorilta saa luettavaksi vanhoja Helsingin Sanomia ja Uusi Suomi-lehtiä mikrofilmeinä. Mikrofilmeistä pitää tehdä varastohakupyyntö vähintään päivää ennen mikrofilmien lukua, viikonloppuisin varastohakuja ei tehdä. Mikrofilmilukulaitteisiin kannattaa varata aika etukäteen Uutistorin numerosta 02-2620621. Asiakkaat voivat tulostaa itse mikrofilmeiltä paperikopioita, tulosteiden hinta on 0,30 €/A4. Yhdessä mikrofilmikoneessa on myös skannausmahdollisuus, skannata voi kerrallaan A4-kokoisen alueen. Yksi sanomalehden sivu mahtuu neljään A4-skannaukseen. Skannatut sivut voi tallentaa .jpeg- tai .pdf-muodossa.
Jos kaukolainaksi pyydetty kirja on paikalla lähettäjäkirjastossa, se tulee yleensä parissa päivässä kaukolainan pyytäneeseen kirjastoon. Sinun kannattaa kysyä tätä suoraan Akaan kirjastosta p. 03 56913600, kirjasto@akaa.fi.
Suomen kirjastoista ei valitettavasti näytä kyseistä levyä löytyvän. Verkosta sen kyllä voi ostaa mp3-muodossa, halutessaan myös vain tiettyjä kappaleita levyltä, mm. ClassicsOnline-sivustolta: http://www.classicsonline.com/catalogue/product.aspx?pid=1465594 .
Kyyti-kirjastojen uutuuslistasta:
(1) Kyytin etusivun uutuusnauha (kansikuvallinen lista vasemmassa reunassa): kirjastot valitsevat saapuvasta uudesta aineistosta siihen esille uutuuksia viikoittain. Ovat siis todella uunituoreita kirjoja kirjastojen kokoelmissa.
http://www.kyyti.fi/uutuudet/kaikki
(2) Uutuusluettelon haku Etusivun Asioi kirjastossa -otsakkeen alta - Uutuudet ja Kyytin aineistohaku-sivulla (Tarkennettu haku): Aineistolajeittaisissa uutuuslistoissa on teoksia, jotka on hankittu n. kahden-kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Lista ei sisällä pelkästään uunituoretta aineistoa: jos vanhemmasta teoksesta hankittu kirjastoon lisäkappale tai saatu esim. lahjoituskappale, teos on mukana uutuuslistassa.
http://www.kyyti.fi/...
Tarkkoja kustannustietoja lienee mahdoton antaa. Mikko Immosen Tampereen teknillisessä yliopistossa tekemän selvityksen (Tuulivoima-alan koulutuksen ja tutkimuksen tila Suomessa, 2011) mukaan itse tuulivoimalan osuus kokonaisinvestointikustannuksista on noin 75 %, ja verkkoon kytkemisen ja perustusten osuus on noin 15 %. Yli puolet tuulivoimalan kustannuksista tulee tornin, lapojen ja vaihteiston yhteiskustannuksista.
Myös se, mihin rakennetaan, vaikuttaa. Merelle rakennettavan voimalan kustannukset ovat suuremmat kuin maalle rakennettavan.
Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n (STY) mukaan "megawattiluokan tuulivoimalaitoksen investointikustannukset ovat suuruusluokaltaan 1200 - 1400 EUR/kW, merituulivoimalaitoksissa 1,5 - 2 kertaa näin...
Kysyjä tiedustelee, miksi tasa-arvolain muutoksessa ei mainita peruskoulua. Laissa mainitaan syrjinnän kielto ja koulutusta tarjoavat tahot, muttei tarkemmin koulutyyppejä. Laki jää siis tälle tasolle. Tasa-arvolain muutoksen taustalla olevassa valmisteluaineistossa viitataan perusopetuslain kohtaan Oikeus turvalliseen opiskeluun.
SÄÄDÖKSET
1329/2014: Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (1329/2014)
jolla on muutettu Lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta – Tasa-arvolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609
Tasa-arvolain muutoksessa tulevat mainituiksi syrjinnän kielto ja koulutusta tarjoavat tahot - 6 c §, 7 §
http://finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141329
1325/2014:...
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on saatavana kolmeosaisena äänikirjana. Kukin osa sisältää 24 CD-levyä. WSOY julkaisi Veikko Sinisalon lukeman äänikirjan vuonna 2007.
Täällä Pohjantähden alla -äänikirja kuuluu kirjastoverkkosi kokoelmiin. Jos sitä ei ole saatavana omasta lähikirjastostasi, voit tilata sen lainattavaksi toisesta kirjastoverkon kirjastosta.
https://eepos.finna.fi/Record/eepos.309069
https://eepos.finna.fi/Content/about
https://eepos.finna.fi/Content/asiakkaana
Porin kaupunginkirjaston kokoelmassa olevia videoita
koirankasvatuksesta voit hakea aineistohaun
yhdistelmähaun kautta. Yhdistelmähakuun pääsee
aineistohaun (http://kirjasto.pori.fi/riimi/) pikahakusivun
kautta. Valitse alasvetovalikosta luokaksi 67.451 ja
aineistolajiksi videokasetti. Tarkemmin ei kannata
määritellä, sillä koira-aiheisia videoita ei ole paljon.
Tällä haulla saa tulokseksi 10 videota; niistä kaksi
käsittelee koirankasvatusta: Koiran koulutus (1994) ja
Koiruuksia (1992). Saatavuustiedot löytyvät kunkin nimekkeen
kohdalta sinisestä nuolesta klikkaamalla.
Videoita voi myös kaukolainata toisten kirjastojen kokoelmista
(tilaus jätetään pääkirjaston tietopalveluun).
Mm. seuraavat videot löytyvät muista kirjastoista:
Koiran...
Kyseinen kirja on Stanislaw Lemin Futurologinen kongressi, Kirjayhtymä 1978.Hyvä kuvaus ja analyysi teoksesta löytyy
Matti Savolaisen toimittamasta kirjasta Tieteiskirjallisuuden
maailmoita.Kirjassa Lemin teoksesta todetaan seuraavasti:
maailma on itseasiassa täysin rappeutunut, mutta mielenherkis-
teet pitävät ihmiset jatkuvasti sellaisessa tilassa, että he
luulevat asuvansa ihmeellisessä ja erilaisten tuotteiden täyttämässä maailmassa.
WSOY iso tietosanakirja (1995) kertoo ankeroisista:
"Ankeroiset, Anguillulidae, sukkulamatoheimo, jonka 0,3-2,5 cm pitkät lajit elävät vedessä, mätänevissä
ja lahoavissa aineissa sekä hyönteisten ja kasvien loisina. Useat lajit ovat maaperässä hyödyllisiä hajottajia, mutta eräät haitallisia viljelykasvien tuholaisia." ...
Kerrot etsiväsi tietoa esitelmää varten. Perustietoja ankeroisista löydät myös muista tietosanakirjoista, mutta laajemmin tietoa löydät eläintieteen kirjoista, esim.: Eläinten maailma: Otavan iso eläintietosanakirja 1.
Lisäksi voit tehdä kirjastossa artikkelihakuja Kati- ja Aleksi-tietokannoista.
Viittomakielen asema Uudessa-Seelannissa virallistettiin lainsäädännöllisesti vuonna 2006. Kun lakiehdotus otettiin käsittelyyn vuonna 2003, tähdennettiin kielen olemusta kuulovammaisten kulttuurin perustana ja sen välttämättömyyttä päivittäisen kommunikaation ja yhteiskunnallisen osallistumisen välineenä. Tarkoituksena oli yksinkertaisesti parantaa kuurojen asemaa yhteiskunnassa ja taata heille tasa-arvoiset mahdollisuudet saada palveluja ja tulla huomioiduksi täysivaltaisina kansalaisina. Ensiarvoisen tärkeää oli se, että kielen virallinen asema takasi kuuroille mahdollisuuden saada käyttää omaa kieltään oikeusistunnoissa. Viittomakieli on ensimmäinen kieli lähes 30 000 uusiseelantilaiselle.
Lähteet:
NZSL Act 2006 History
New Zealand...
Laulu on nimeltään "Itä-Uudenmaan laulu", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Se alkaa: "Itäisen Uudenmaan rannat, pellot ja kalaisat veet ne kerran mulle kalleina on mieleen piirtyneet".
Tenori Jyrki Anttila on levyttänyt laulun Satakunnan sotilassoittokunnan kanssa. Tämä levytys löytyy cd-levyltä "Maakuntalaulumme" (Satakunnnan Sotilassoittokunta, 2006). Cd-levyllä "Itä-Uudenmaan laulu = Sången till Östra Nyland" (Itä-Uudenmaan liitto, 2000) on tästä laulusta neljä erilaista esitystä: pelimanniyhtyeen instrumentaaliversio, Jukka Kuoppamäki (laulu) ja pelimanniyhtye, Loviisan viihdekuoro ja pelimanniyhtye ja Barbara Helsingius (laulu ruotsiksi) ja pelimanniyhtye. Barbara Helsingius on myös tehnyt laulun...
Televisiosarjaa Enkeli maantiellä (Highway to Heaven) tehtiin viisi tuotantokautta (1984 - 1989), 111 jaksoa. Sarja on julkaistu monta kertaa DVD-muodossa eri maissa. Kirjastoista niitä ei löydy. Linkeistä löytyy joitakin tällä hetkellä vielä saatavilla olevia R2-julkaisuja. Kielivalinnat vaihtelevat, suomenkielisiä tekstityksiä ei ole ja joissain versioissa osa jaksoista saattaa olla lyhennetyssä muodossa.
Sarja on myös saatavilla Amazonin Prime Video -palvelusta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Highway_to_Heaven
Highway to Heaven Complete Collection: https://www.amazon.co.uk/Highway-Heaven-Complete-Collection-Region/dp/B…
Ein Engel auf Erden: https://www.amazon.de/s?k=engel+auf+erden&i=dvd&__mk_de_DE=%C3%85M...
Kauppakujaa ei ole enää Tuirassa, vaan siinä paikalla on nykyään Caritas Matriitti. Kauppakujalla olleista puutaloista löytyy kuvia ja taustatietoa Puu-Tuira Appreciation Society -nimisestä Facebook-ryhmästä.
Voit tehdä kirjastolle hankintaehdotuksia. Ne voi kohdistaa tietylle kirjastolle tai kaupunginkirjastolle yleensä. Jälkimmäisessä tapauksessa ehdotus ohjataan siihen yksikköön, jolle se voi lähinnä kuulua tai pannaan "listalle" jotta mikä tahansa kirjasto voi tilata sen. Kirjastot päättävät aineiston ostoista itse. Kirjastoissa on valmis lomake ehdotuksen tekemistä varten, ja sen voi tehdä myös Internetin välityksellä (http://www.lib.hel.fi/hankinta/hankintatoive.htm). Tarkista ensin tietokannastamme (http://www.lib.hel.fi/plussa), onko teos kirjastossa ennestään. Hankintapäätöksestä ilmoitetaan toivojalle, mutta jos hän haluaa tehdä siihen myös varauksen, peritään 5 mk:n maksu.
Kyseistä kappaletta ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannan mukaan saatavilla nuottina. En löytänyt myöskään hakuteoksista viitteitä nuotin (tai edes äänitteen) olemassaolosta. Tunnetaanko kappale mahdollisesti jollain toisella nimellä? (Mm. Yleisradion äänitetietokanta on tarkistettu). Voisit kysellä asiaa esim. Kansanmusiikki-instituutin kirjastosta (folkmusic@institute.ine.fi tai puh. 06-860 4309). En ole varma, onko heillä kokoelmissaan mustalaismusiikkia, mutta kannattaa kysyä!
Vilhelm Mobergin Invandrarna on ilmestynyt v. 1959 yhtenä niteenä nimellä Uuteen maahan. Vuonna 1975 ilmestynyt painos on kahtena niteenä nimillä Maastamuuttajat 3: Uuteen maahan 1 ja Maastamuuttajat 4: Uuteen maahan 2.
Nybyggarna on ilmestynyt v. 1960 nimellä Raivaajat, vuoden 1975 painos kahtena niteenä nimillä Maastamuuttajat 5: Raivaajat 1 ja Maastamuuttajat 6: Raivaajat 2. Suomentaja on Kristiina Kivivuori.
Osoitteesta http://www.koirat.com löytyy aakkosjärjestyksessä eri koirarotujen kotisivuja. Australiankelpien sivuilla on kasvattajien nimiä ja sähköpostiosoitteita. Kannattaa varmaankin tiedustella heiltä suoraan pennuista, nimistä jne. Tietoa australiankelpiestä löytyy myös kirjoittamalla
hakusanan australiankelpie vaikkapa Altavistaan (www.altavista.com).
Ei kumpaakaan. Maigretin tutkimusmetodi ei ole kovin älyllinen. Se perustuu intuitioon ja yleensä uhrin elämäntilanteen tutkimiseen ja siihen samastumiseen. Sitä kautta ja sinkkitiskeillä seisoskeltuaan, hän yhtäkkiä tajuaa kuka on syyllinen. Tästä syystä on aivan samantekevää, onko kuulusteltava tyhmä vai älykäs.
Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja ilmoittaa Helsingin kaupungin ruotsinkielisen väestön lukumääräksi 35.451 vuodenvaihteessa 2002-2003.
Internetissä voit tarkastella lukuja esim. osoitteessa
http://www.hel.fi/tietokeskus/julkaisut/taskutilasto/TaskutilastoSuomi2…
