Tässä kirjoja lasten kognitiivisia toimintoja harjoittavasta Bright start –ohjelmasta:
- Bright Start -ohjelman soveltaminen dysfaattisille lapsille : tapaustutkimus neljän oppilaan kognitiivis-sosiaalisten taitojen oppimisen ja opettajan ohjauksen muuttumisesta yhden lukuvuoden aikana / Marja Virmajoki-Tyrväinen (2005)
- Saisinko Bright Starttia? : autististen ja autistisesti käyttäytyvien lasten opetus kognitiivisia taitoja kehittävän Bright Start-harjoitusohjelman avulla (sarja ja malli) / Liisa Säkäjärvi (2004)
- Bright Start -ohjelman toteuttaminen päiväkodissa, ohjelman yhteyden arviointia lasten oppimisvalmiuksien kehittymiseen ja Bright Start -ohjaajien kokemuksia ohjelman käytöstä / Tiina Ronkainen (2001)
Lehtiartikkeleita löytyy...
Pentti Haanpään novelli Äiti ja poika löytyy teoksesta Maantietä pitkin, joka on ensimmäisen kerran julkaistu vuonna 1925. Kustantaja oli tuolloin WSOY. Tätä alkuperäistä vuoden 1925 teosta saa vielä lainattua joistakin Helsingin kirjastoista. Teoksesta on otettu uusia painoksia sen jälkeen.
Hei!
Kyllä Anna-liisa Lehtosen Saunatontun satuja löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston varastosta, saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Gösta Knutssonin Tumppi ja Tassu -kirjoista on onneksi otettu uudet painokset vuonna 2005. Niidenkin saatavuuden voi tarkistaa ylläolevasta osoitteesta.
Turun kaupunginkirjastossa on bosnian-, kroaatin- ja serbiankielistä aineistoa: tämä perustuu mm.kirjaston luokitukseen. Meillä ei ole luokkaa serbokroaatinkieliselle kaunokirjallisuudelle.
Suurin osa näiden kielten aineistosta aikuisille on siis kaunokirjallisuutta, joka sijaitsee pääkirjaston monikielisessä kokoelmassa. Kokoelmassa on myös pieni määrä tietokirjoja. Monikielinen kokoelma sijaitsee pääkirjaston vanhassa osassa Kirjallisuus ja taiteet – osastolla.
Serbiankielisen kaunokirjallisuuden luokat ovat 80.764–84.764, kroaatinkielisen 80.765–84.765 ja bosniankielisen 80.766–84.766. Kunkin kielen kaunokirjallisuuden jälkeen ovat ne muutamat tietokirjat, joita meillä on tällä hetkellä näillä kielillä. Serbiankielistä kirjallisuutta...
Paavo Castrenin kirjaa ei tosiaan vielä ole kirjastoissa. Tilannetta kannattaa seurata Helmet-verkkokirjaston kautta. Varauksen voi tehdä, kun kirjan niteet ovat käsittelyssä-tilassa.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Olet käsittänyt aivan oikein. Kuljetusmaksujen määräytymisperusteet PIKI-kirjastoissa ovat seuraavanlaiset:
- lainasta, joka palautetaan muuhun Tampereen kaupunginkirjaston toimipaikkaan kuin siihen, josta se on lainattu tai jonka kokoelmiin se kuuluu, 1 €/laina
- palautuksesta, joka on lainattu muusta PIKI-yhteisjärjestelmän kunnankirjastosta, 2 €/laina
Samaiselle kahdella eurolla lainaa kohti on tietysti mahdollista tilata haluamansa kirjat seutuvarauksena Tampereelta Orivedelle. Tällaisessa tapauksessa lainat voi lisämaksutta palauttaa siihen toimipaikkaan, josta ne on lainattu.
Voit tehdä kaukolainatilauksen artikkelista omassa kirjastossasi tai mennä itse Turun yliopiston kirjastoon, jossa Vaasaa on mikrofilmattuna. Mikrofilmatut lehdet ovat muuton aikanakin käytettävissä http://kirjasto.utu.fi/ajankohtaista/muuttotiedote9.html
Kaukolainaus on maksullista http://www.raisio.fi/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/fi_FI/maksut/
Homoseksuaalisuutta käsitteleviä kirjoja ovat mm Marianne Backlénin Tulilinnun tanssi, Wolfgang Herrndorfin Ladaromaani, Alan Hollinghurstin Vieraan lapsi, Tapani Heinosen Reunalla, Taru Väyrysen Ei millään pahalla sekä Jera Hännisen Harakkapoika. Lisää löytyy hakemalla asiasanalla homoseksuaalisuus kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta Kirjasammosta (http://www.kirjasampo.fi/) tai kirjaston tietokannasta (jolloin kannattaa rajata haku kaunokirjallisuuteen).
Peter Englundin vuonna 1989 suomeksi ilmestynyt Pultavan taistelua käsittelevä teos on nimeltään "Pultava" (suomentanut Seppo Hyrkäs, kustantanut Art House). Teosta löytyy useita kappaleita HelMet-kirjastoista. Saatavuustiedot voit tarkistaa alla olevasta linkistä HelMet-verkkokirjastoon.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vammaisten kuntoutusta ja vammaistyön historiaa:
- Avun kohteesta itsensä auttajaksi : katsaus Suomen vammaishistoriaan, toim. Toivo Nygård ja Kari Tuunainen, 1996. Seuraavissa historiikeissa on myös jotain:
- Mähönen, Hannu: Omin voimin yhteistoimin : Invalidiliitto ry 60 vuotta, 1998
- Vuolle-Selki, Tuula: Kohti itsenäistä elämää : vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö 120 vuotta, 2010.
Sotainvalidien kuntoutuksesta julkaistuja teoksia:
- Ranta-Knuuttila, Jaakko J: Amputoitu sotavammainen : tutkimus Suomen sotien 1939-1945 amputoitujen ammatillisesta kuntoutuksesta. WSOY,1962.
- Ranta-Knuuttila, Jaakko J: Sotavammaisten huolto Suomessa. WSOY, 1967.
- Honkasalo, Markku: Suomalainen sotainvalidi. Otava, 2000
Myös historiikki...
Valtiovarainministeriön sivuilta löytyy valtion toimitilastrategia. Sivulla 4 on luku nimeltä Tilat tukevat toimintaa, jossa käsitellään kysymiäsi asioita:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/98…
Laulu saattaa olla nimeltään Elon lunnaat. Tämänniminen laulu alkaa: "Kunnahan kukat armaat". Laulun säveltäjäksi on Viola-tietokannassa merkitty T. Ranta ja sanoittajaksi Valto Tynnilä. Viola-tietokanta on Suomen kansallisdiskografia ja nuottien kansallisbibliografia (https://finna.fi). Laulun nuotti (melodia ja sanat) löytyy julkaisusta Viimeisiä levy-säveleitä y.m. 35 (V. Tynnilä, 1936). Tämä nuotti on Kansalliskirjastossa Helsingissä. Viola-tietokannasta ei löytynyt tietoa, että laulu olisi levytetty.
Sitaatti tosiaan löytyy monellakin eri kielellä eri sivuilta, mm. näiltä:
http://ec.europa.eu/translatores/how/index_fi.htm
http://ec.europa.eu/news/culture/081126_1_fi.htm
http://europeisnotdead.com/disco/words-of-europe/
http://ec.europa.eu/italia/attualita/primo_piano/istruzione/linguadelle…
Suomeksi sitaatista löytyy myös ainakin toinen käännös:
Euroopan kieli on [kielten välinen] käännös:
http://www.madrid.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=622&c…
Sivustot eivät kuitenkaan mainitse lähdettä, eivätkä kääntäjää.
Alla olevan Brysselissä vuonna 2011 järjestetyn Petra-kokouksen sivuston: http://www.petra2011.eu/sites/default/files/the_petra_recommendations_1…
kautta löytyi kuitenkin tieto, että Umberto Econ...
Kaikille kirjaston kirjoille on annettu oma luokkansa ja tuo 84.2 on romaanien luokka. Luokan lisäksi kannattaa tarkistaa netistä, että millä osastolla kirja on. Näitä 84.2-luokan kirjoja voi olla lasten, nuorten tai aikuisten osastolla.
Luokan perässä oleva HER tarkoittaa kohtaa josta kirja hyllystä löytyy. Yleensä kirja on hyllyssä tekijän sukunimen mukaan, mutta jos kirjalla on paljon tekijöitä, niin se voi olla myös kirjan nimen mukaan.
Kannattaa kysyä apua omasta kirjastosta, jos tuntuu, ettei hyllyä löydy.
Hei
Catherine-sarjan oikea järjestys on seuraava:
- Catherine
- Catherine ja herttua
- Kaunis Catherine
- Catherine rakkaani
- Catherine ja rakkauden aika
- Catherine ja vapaus
- Catherine, linnanrouva
Maisun Miitreistä eli Dimitri Tarosesta voi lukea Reijo Reijosen artikkelista Dimitri Taronen (Maisun Miitrei), joka on julkaistu Nuori Karjala -lehden numerossa 62 (1997) : 8 (s. 153, 167). Nuori Karjala -lehden vanhat numerot löytyvät Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa.
Julkaisussa Aamun koitto : Suomen ortodoksisen kirkkokunnan äänenkannattaja ja ortodoksisten kotien hengellinen lehti 89 (1995) : 7 (s. 19-20) on Unto Martikaisen artikkeli Leikinlaskun suurlähettiläs ja sananparren riemut : karjalaisesta ilosta kansanperinteen valossa. Lehti on luettavissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa.
Sosiaaliturva-lehden numerossa 73(1985) : 24 (s. 1228)on Alpo Patrikan...
Kustantamosta kerrottiin, että, omakustanteena julkaistua kirjaa voi tarjota myös "oikealle kustantajalle" mutta on harvinaista, että kustantajat kiinnostuisivat tällaisesta kirjasta tarpeeksi julkaistakseen sen uudelleen. Julkaisemattoman käsikirjoituksen tarjoaminen on aina parempi vaihtoehto.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokannasta Plussasta ja yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy mainitsemillasi kielillä kovin vähän tietoa tästä aiheesta.
Varuskuntien historiasta on kyllä jonkin verran aineistoa, mutta lähinnä suomeksi ja ruotsiksi. Suosittelisinkin kääntymään Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston puoleen:
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Osoite; Maurink. 1, PL 266, 00171 Helsinki
Puhelin: Lainaus ja kaukopalvelu 09-18126351, kirj.joht.DI Matti Hongisto 18126350
Avoinna: Ma-pe 8.30-16
Käyttöoikeus: Käyttöoikeus Suomen kansalaisilla
Löytyy pianonuotti Carl Czerny: Die Kunst der Fingerfertigkeit, op. 740.
Yhteisluettelon mukaan se löytyy Joensuun maakuntakirjastosta. Sibelius Akatemian kirjastossa tämä on myös. Saat halutessasi nuotin lähimpään kirjastoosi kaukolainaksi.
Sosionomithan toimivat hyvin moninaisissa sosiaalialan asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Ohessa muutamia linkkejä kirjallisuuteen ja verkkoaineistoihin, jotka toivottavasti sivuavat tarkoittamaasi aihealuetta.
Ammattina sosionomi. Toim. Päivi Mäkinen, Eija Raatikainen, Anne Rahikka ja Tuula Saarnio. WSOY, 2009. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1912005
Sosiaalityö, tieto ja teknologia. Toim. Anneli Pohjola, Aino Kääriäinen ja Sirpa Kuusisto-Niemi. PS-kustannus, 2010. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1939900
Ohtonen, Vuokko : e-asiantuntijuus sosiaalipalveluiden verkkoneuvonnassa. Pro gradu –tutkielma, Sosiaalityön koulutusohjelma. Lapin yliopisto, 2011. http://www.sosiaalikollega.fi/poske/julkaisut/...
