Kysyjän mainitsemalla ISBN-numerolla julkaistussa virsikirjan versiossa on Fennica-tietokannan mukaan nuotit eli käytännössä virsien melodianuotinnokset. Minulla ei ole julkaisua nähtävänä, joten en pysty sanomaan asiaa varmasti, mutta yleensä virsikirjan nuottipainoksiin ei ole lisätty sointumerkintöjä ainakaan systemaattisesti, koska urkurit säestävät ns. koraalikirjasta eli uruille tehdystä versiosta. Ainakin vuoden 1986 virsikirjauudistuksessa toimituskunta kuitenkin lisäsi sointumerkit noin 40 suosittuun virteen, joita lauletaan paljon kouluissa. Näissä sointumerkit ovat todennäköisesti myös tässä vuonna 2011 julkaistussa versiossa.
Koska virsikirjoja valmistetaan hyvin monenlaisina versioina, suosittelen varmistamaan kaupassa, että...
Katkelma on tosiaankin Charles Baudelairen novellista Fanfarlo (La Fanfarlo). Antti Nylén on suomentanut kohdan seuraavasti:
"Me olemme psykologisoineet kuin hullut, jotka vain lisäävät hulluuttaan pyrkiessään ymmärtämään sitä."
Lähteet:
http://charles.baudelaire.perso.sfr.fr/LaFanfarlo/LaFanfarlo3.php
Baudelaire, Charles: Modernin elämän maalari ja muita kirjoituksia (suom. Antti Nylén, Sammakko, 2011)
Bertel Gripenbergin (1878 - 1947) runo Teodora julkaistiin vuonna 1908 Eino Leinon suomentamana. Runo ilmestyi Leinon suomennosten kokoelmassa Maailman kannel.
Leinon suomennosten Maailman kannel -kokoelma on digitoitu ja tallennettu Kansallisarkiston ylläpitämään Klassikkokirjastoon. Pääset teokseen suoraan alla olevasta linkistä. Runo löytyy hakemalla runon nimellä tai siirtymällä sivulle 209.
Runo on luettavissa myös ainakin seuraavista teoksista:
Leino, Eino: Runot IV : 1908 – 1915 (Otava, 1968)
Lausuntaohjelmistoa (toim. Helinä Svensson-Timari, WSOY,1929)
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi
http://www.doria.fi/handle/10024/100498
http://www.recmusic.org/lieder/get_text.html?TextId=6898...
Tiukasti lakia tulkiten traileri tai mikä tahansa muu pätkä elokuvasta on samalla lailla luvanvarainen julkisen esittämisen osalta kuin koko elokuvakin. Lienee kuitenkin kohtuullista lähteä siitä, että trailerit on tehty PR-tarkoituksessa mahdollisimman laajaa katselua ja leviämistä varten, joten niiden esittämiseen ei kukaan käytännössä puutu. Siltä osin niiden esittäminen lienee vaaratonta puuhaa.
On hyvä muistaa, että jonkin elokuvan pätkän löytyminen YouTubesta ei tarkoita, että se on siellä laillisesti. Palvelusta myös poistetaan koko ajan pätkiä oikeudenhaltijoiden vaatimuksesta. Laittomasti levitetyn teoksen julkinen esittäminen on kaikissa tilanteissa laitonta.
Elokuvien osien esittäminen julkisesti sitaattipykälän perusteella on...
Kanta-aliupseerit koulutettiin talvisotaan asti Taistelukoulussa Viipurissa. Välirauhan tultua Jalkaväen Aliupseerikoulu aloitti toimintansa Kuopiossa, josas ehdittiin pitää muutama kurssi. Tilat osoittautuivat opetustyölle sopimattomiksi, ja huhtikuussa 1941 koulu siirrettiin Hämeenlinnan Linnankasarmille. Jatkosodan liikekannallepano keskeytti koulun toiminnan. Asemasotavaiheen aikana pystyttiin jälleen irrottamaan miehiä rintamalta, ja kanta-aliupseerikoulutus aloitettiin elokuussa 1942 uudelleen mm. hyökkäysvaiheen aikaisten tappioiden korvaamiseksi.
Koulun vaiheista sota-aikana kerrotaan teoksessa Erkki Korkaman ja Stig Roudasmaan teoksessa Tapparasta tankkeihin : Hämeenlinnan varuskunnan historia (Joensuu 1988).
Terveystieteiden keskuskirjastosta ( internetosoite http://www.terkko.helsinki.fi/) löytyy parhaiten vastauksia lääketieteen alaan kuuluviin kysymyksiin. Yliopistokirjastoissa tai yleisissä kirjastoissa on asiakkailla mahdollisuus käyttää Terveystieteiden keskuskirjaston tiedonhakua. Nivelreuman esiintymistä Suomessa käsittelevät esimerkiksi julkaisut: Kaipiainen-Seppänen, Oili: Nivelreuman ilmaantuvuus vähentynyt ja sairastumisikä noussut; Kansanterveys: Kansanterveyslaitoksen tiedotuslehti 2000. Samalta tekijältä on myös teos ' Incidence of chronic inflammatory rheumatic diseases in Finland during 1975-1990, Kuopio 1997.
WHO:n ( World Health Organization) internetsivuilta, lähinnä WHO:n tilastotietoa sisältäviltä sivuilta
( http://www....
Yleisten kirjastojen tilastoja 1990-luvulta löytyy Kirjastolehden sivuilta osoitteesta http://www.fla.fi/kirjastolehti/faktat/tilastva.html ja Opetusministeriön kulttuuripoliittisen osaston perustilastoista osoitteesta http://www.kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/ .Tieteellisten kirjastojen tilastoja löytyy yliopistokirjastojen yhteistilastosta osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/tilasto.html
Kannattaa tutkia myös BTJ-Kirjastopalvelun vuosittain julkaisemaa kirjastotilastoa, uusin "Kirjastot 1999: yleisten ja tieteellisten kirjastojen toiminta" (2000).
Internetin keskustelupalstalla väitetään Simo Salmisen olleen 170 cm.
En löytänyt asiasta varmaa tietoa. Pituus ja paino ovat aika henkilökohtaisia
tietoja, joten kaikki eivät ole halunneet niitä paljastaa.
Sotahistorialliset kohteet -verkkosivuilla mainitaan Röhön kylä Uhtuan ja Kiestingin välillä. Kylä sijaitsi hiekkarantaisen järven rannalla. Laulussa mainittu järven sinisilta oli suomalaisen kenttävartiojoukon vuonna 1941 tekemä. Röhö oli sodan ajan suomalaisten hallussa, rintamalinja sijaitsi koko asemasotavaiheen ajan Röhön ja Uhtuan puolivälissä.
Muodoltaan vähän kaartuvan sillan kohtalosta sodan jälkeen ei löydy tietoa. Sillan pystypaaluja on nähtävissä vielä nykyäänkin.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/359
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/197
Tallennetuissa ja kirjoihinkin paineituissa kansanlauluissa löytyy sekä naisten että miesten tekemiä eroottisia lyriikoita. Naisten laulamia eroottisia lauluja arkistoäänitteiltä cd-levylle on julkaissut ainakin Juminkeko ry albumilla Sandra Remsujeva: Vienan kansan lauluja. (JUMCD3.) Nyky-etnomuusikoiden tulkintoja on julkaissut ainakin Kansanmusiikki-instituutti levyllä Duo Pimperot: Piika huusi pinkotinta, laulajina Heidi Camus ja Maija Kauhanen (KICD136). Uudemmassa populaarimusiikissa on myös naisten sanoittamia eroottisia lauluja, vaikea sanoa kuulematta, ovatko ne samaa genreä kuin "isojen poikien laulut" ja vastaavat. Tässä ainakin yksi tutustumisen arvoinen albumi:
Pyylampi, L., Pyylampi, L. & Hänninen, S. 2013. Silitä vielä...
Kansallissosialismi on tyypillisesti luokiteltu luokiteltu äärioikeistolaiseksi politiikaksi. Se käsittää kuitenkin sekä vasemmistolaisiksi että oikeistolaisiksi miellettyjä elementtejä. Esimerkiksi maan talousjärjestelmää kehitettiin kohti suunnitelmataloutta, jossa keskushallinto ohjasi tuotantoalojen ja yritysten toimintaa.
Kaiken kaikkiaan kansallissosialismin aatesisältö oli varsin epämääräinen. Keskeisiä tekijöitä olivat rotuoppi, antisemitismi, kommunismin vastaisuus sekä demokratian vastaisuus.
Lähteinä käytetty Richard Overy: Kolmas valtakunta : kronikka; Eepos : Maailmanhistorian käsikirja; Historia ajassa 2 : Kansainväliset suhteet
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä netin kautta uusiminen ei toistaiseksi ole mahdollista. Lainojen uusinta on mahdollista puhelimitse: numero 0600-060504 (4,50 mk + ppm). Kirjastokortti ja uusittavat kirjat on hyvä olla käsillä.
Nimikirjoissa ei ole tilastoja suosituimmista nimistä, mutta esim. Helsingin yliopiston julkaisemassa nimipäiväalmanakassa on tietoa suosituista etunimistä. Jos almanakasta ei löydy vastausta, voit kysyä asiaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistosta http://www.domlang.fi/arkisto/nimiarkisto.html#Henkilönnimet, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, puh.(09) 7315231,e-mail Nimiarkisto@domlang.fi
Iniöstä (ent. Wäster) on kahdenlaisia tietoja pituudesta ja leveydestä. Se rakennettiin 1908 ja vanhimman Turun kaupunginkirjastosta löytyneen "Suomen kauppalaivaston" (1922: 3) mukaan sen pituus oli 21.46 metriä ja leveys 4.65 metriä, kun taas "Suomen kauppalaivaston" (1928: 9) mukaan pituus oli 21.92 metriä ja leveys 4.65 metriä, myös paino vaihtelee näissä tiedoissa."Navis Fennica: Suomen merenkulun historia osa 2:ssa" (1994) on myös mainintoja Iniön vaiheista, tosin ei mittoja.
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta löytyvät seuraavat suomenkieliset haikaloja käsittelevät tietovidetot: Hai--merten tappaja; Valkoinen saalistaja; Haikuvaajat; Hait. Mainitsemiltasi tutkijoilta John McCoskerilta ja Rodney & Andrew Foxilta ei löydy teoksia. Mutta muita englanninkielisiä haikirjoja sen sijaan on. Tässä niistä muutamia:Bannister, Keith: The book of the shark; Steel, Rodney: Sharks of the world; Cleave, Andrew: Sharks - a portrait of the animal world; Cafiero, Gaetano: Sharks-myth and reality; Potts, Geoffrey W.: Sharks. Myös englanninkielisiä cdrommeja on aiheesta saatavilla: Sharks! - an interactive journey with...; Sharks! - nature's most misunderstood predator.
Kyseessä lienee Albert Lamorissen kirja Punainen ilmapallo (ranskaksi le ballon rouge, ruotsiksi den röda ballongen).Ainakin tässä kuvakirjassa seikkailee Pascal -niminen poika (suomennoksessa pojan nimi tosin on muutettu Henriksi).
Tiedon siitä, mistä kirjastoista kirjaa löytyy, saat pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteesta www.helmet.fi
Ranskankielistä ja suomenkielistä versiota löytyy mm.Kallion kirjaston kokoelmista.
Jos olet hankkinut kirjastokortillesi pin-koodin, voit jättää kirjasta myös varauksen helmet-tietokantaan.Tai voit tulla kirjastoon tekemään varauksen.
Laki liikehuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/482 käsittelee kysymääsi asiaa. Voit itse tarkistaa lain sisällön osoitteesta: http://www.finlex.fi/lains/index.html
Kirjaston käyttösäännöissä on lainausoikeuden estosyyt:
Lainausoikeuden menetät
jos et ole palauttanut lainaamiasi teoksia ja 28 vuorokautta on kulunut laina-ajan päättymisestä.
jos olet kadottanut tai vahingoittanut kirjaston teoksia.
jos sinulle on kertynyt maksuja maksuliitteessä mainittu summa (3 euroa)tai enemmän.
Kirjastossa voit käydä tarkistamassa muita syitä, esim.:
Oletko kadottanut kirjastokorttisi ja kortti on merkitty kadonneeksi.
Onko osoitteesi muuttunut?
Oletko täyttänyt 15 vuotta ja saat aikuisten kortin?
