Porin kaupunginkirjastossa on sidottuna vuosikertana Kunnallissanomat vuodelta 1973. Vanhemmat vuosikerrat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta mikrofilmattuina. Lehdessä olevista artikkeleista ei valitettavasti ole viitteitä tietokannoissa tai hakuteoksissa. Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa on Myllymaan julkaisu Selostus Simo Matinpoika Knuutilan jälkeläisistä ja suvun vaiheista 1500 luvulta lähtien (Kiukaisten osuuskassa 1969).
Viron kansallismuseon suomenkieliseltä sivulta löytyy tekstiilityöstä http://www.erm.ee/?lang=FIN&node=403&parent=202
Hyvä lähde on teos Viron perinnekulttuuri, jossa on luvut Elle Vunder: Käsityö sekä Aino Voolmaa:Kansanpuvut ja Elle Vunder: Kansantaide.
Lehtiartikkeleita löytyy:
Almay, Mirja
Eestissä kansanpuku on yhä käytössä
Taito. 85(1992) : 1, s. 24
Almay, Mirja
Neuleperinnettä Eestistä
Taito. 1991 : 6, s. 28-31
Narusk, Evi-Silvia
Punontatyöt eestiläisten suosiossa
Koti. 1990 : 11, s. 10-11.
Vunder, Elle
Viron kansanomainen tekstiilitaide 1900-luvulla
Kotiseutu. 1988 : 1, s. 31-38.
Kärt Summatavetin väitös yhdisti perinteistä virolaista käsityötä ja uutta tekniikkaa. Arttu. - Helsinki : Taideteollisen oppilaitoksen...
Wicca on pakanallinen luonnonuskonto. Wiccan harjoittajat kutsuvat itseään "wiccoiksi", "noidiksi" tai "wiccanoidiksi".
Lisää wiccasta ja wiccoista saa tietää mm. seuraavista kirjoista:
Mitä wicca on? (toim. Titus Hjelm), 2005.
Cunningham, Scott, Mitä on noituus, 2003.
Cunningham, Scott, Wicca: opas wiccan harjoittajalle, 2002.
West, Kate, Wiccan käsikirja: johdatus wiccan saloihin, 2002.
Reynolds, John Lawrence, Varjojen väki: maailman salaseurojen historia, 2008.
Tarkistin kirjan tilanteen HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä. Tällä vastaushetkellä kirjaa on tilattu Espooseen yksi kappale, joskaan se ei ole vielä saapunut kirjastoon. Voi olla, että myöhemmin muutkin kirjastot vielä hankkivat tuota teosta, mutta varmuudella ainakin yksi kappale sitä on tulossa HelMet-kirjastoihin. Tarkempaa aikaa en osaa sanoa, koska se riippuu kirjan toimittajasta.
Jos olet sitä mieltä, että kirjan uusi painos pitäisi hankkia Helsingin kaupunginkirjastoon, kannattaa laittaa hankintaehdotus osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp.
Etsimäsi Tomas Tranströmerin runo on osa yhdeksän haikun sikermästä nimeltä "Vankila". Runo sisältyy Tammen julkaisemaan Tranströmerin Koottuihin teoksiin 1954 - 2004. Teoksen kaikki tekstit on suomentanut Caj Westerberg.
Saat runon suomennoksen sähköpostiisi.
Lähde:
Tranströmer, Tomas: Kootut teokset 1954 - 2004. (Suom. Caj Westerberg, Tammi 2011)
Pakasen (Packanen) nimen selitykseksi on katsottu sana ’pakka’, joka tarkoittaa kumpua tai töyrästä. Pakka tulee Ruotsin sanasta ’Backe’ ja se on yleinen paikannimi. Kylän nimiä on myös Pakainen, Pakasela, Pakaan. Nykyisin Pakasia on eniten Oulun ja Iin seudulla. Lisää nimestä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet.
Kyseistä filmiä ei ole kirjastojen kokoelmissa. Viimeksi TV2 on esittänyt sitä keväällä 2005. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVI:n kirjaston kokoelmista filmi löytyy ja siellä on myös mahdollista käydä katsomassa se. KAVIn kirjaston osoite on Sörnäisten rantatie 25 A, puh. 09 615400.
Suomalaisen sänkykirjan mukaan ( Sammallahti, Leena: Suomalainen sänky, 2006) päästävedettävät sängyt ovat sivustavedettävien sänkyjen funktionaalisia variantteja, vuode vain kasataan päivän ajaksi siten että kahdesta osasta koostuvan sängyn jalkopuoli työnnetään pääpuolen sisään.Usein pääpuoli kokoonlykättävässä sängyssä on koristeellisempi ja korkeampi kuin jalkopää.
Päästävedettävä sänky on kansanomaisista, puuseppien valmistamista sänkytyypeistämme nuorimpia.
Sänkytyyppi levisi 1800-luvun lopulla ja oli käytössä pitkälle 1900-luvulle talonpoikaisasunnoissa.
Kartanoissa ja varakkaissa kaupunkikodeissa päästävedettäviä sänkyjä oli käytössä jo 1700-luvulta. Kartanoiden lastenkammareihin päästävedettävät rautaiset lastensängyt ilmestyivät...
"Joulukukat ovat talvisessa Suomessa osoitus siitä, että valo voittaa ja elämä alkaa uudelleen", todetaan Leena Laulajaisen ja Mysi Lahtisen kirjoittamassa Mistä tuntee joulun -kirjassa. Joulukukkien suosion taustalla lieneekin halu tuoda talven pimeyteen jotakin kaunista ja lämpimämmästä vuodenajasta muistuttavaa.
Suomen vanhin varsinainen joulukukka on hyasintti, joka oli helsinkiläisessä kukkakaupassa esillä ensimmäisen kerran vuonna 1879. Kukka kuitenkin pysyi harvinaisuutena eikä yleistynyt suomalaiskodeissa ennen 1900-luvun alkupuolta. Toinen perinteinen joulukukka on kielo, jota viljeltiin jo 1800-luvulla. Sen sijaan joulutähti yleistyi vasta 1960-luvulla.
Joulukukalle ei ole mitään varsinaista määritelmää - mikä tahansa joulun...
Uusi asunto-osakeyhtiölaki on säädös 1599/2009 ja sen perustelut sisältävä Hallituksen esitys 24/2009. Säädös tuli voimaan 1.7.2010.
Tässä linkki hallituksen esitykseen https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
Näissä kahdessa kommentaarissa käsitellään isännöitsijän asemaa uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan: Sillanpää-Vahtera: Asunto-osakehtiölaki käytännössä, 2010. Furuhjelm ym: Asunto-osakeyhtiölaki 2, Kommentaari, 2015.
Asian selvittäminen vaatii laajempaa juridista selvittämistä.
Viola-tietokannan mukaan Esko Koivumiehen säveltämästä ja Chrisse Johanssonin sanoittamasta laulusta "Yön siniset siivet" on lukuisia äänitteitä, mutta nuottina sitä ei ole julkaistu. Myöskään netistä ei laulun sanoja näköjään löydy. Ehkä pitäisi yrittää saada yhteys suoraan itse sanoittajaan.
Martti A. Koskisen säveltämän ja Esa Kujalan sanoittama "Laaksojen laulu" on samanlainen tapaus. Äänitejulkaisuja on runsaasti, mutta nuottijulkaisua sanoineen ei ole.
Molemmista lauluista löytyy kyllä YouTube-esityksiä, joista sanat saa kirjoitettua ylös PAUSE-nappia ahkerasti käyttämällä.
Heikki Poroila
Helsingin kaupunginkirjaston Myllypuron mediakirjastossa on digitointitila, jossa voi mm. kopioida LP- ja C-kasettiäänitteitä CD-R-levylle.
Tilan voi varata Varaamon kautta: https://varaamo.hel.fi/ tai puhelimitse 09-31085092. Puhelimitse tai sähköpostitse (myllypuron_mediakirjasto@hel.fi) saat tarvittaessa lisätietoja.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Espoossa tai yleensäkään kaupunginkirjastoissa kirjasto ei saa myöhästymis- eikä muistakaan asiakasmaksuista suoraa tuloa. Asiakasmaksut menevät kaupungin yhteiseen kassaan. Kirjaston määrärahat päätetään kaupungin muun budjetin yhteydessä.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistohaku Plussasta http://www.libplussa.fi/ voit selata aineistoa. Valitse hae teoksia ja julkaisuja -kohtaan asiasana. Asiasanoina voit käyttää termejä biokemia, biotekniikka.
Aiheesi on niin tieteellinen, että suosittelen myös Helsingissä sijaitsevan Viikin tiedekirjaston http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/ kokoelmien selailua. Ne sisältävät mm. biotieteitä ja biotekniikkaa. Viikin kirjaston kokoelma on osa Helsingin yliopiston kirjastojen yhteistä kokoelmaluetteloa, jota voit selata osoitteessa http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html Valitse lomakkeen pudotusvalikosta sanahaku ja kirjoita englanniksi bioreactor* *-merkki on sanan katkaisumekki.
Viikin tiedekirjaston käyntiosoite on...
Internetistä ei tosiaankaan löydy selityksiä, mutta kahdesta kirjasta löysin.
Oulun ja lapin läänin vaakunat -kirjassa sanotaan näin:" Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers vuonna 1968. Hopeakentässä sininen palkki, jossa kultainen kauran röyhy. Kaura symbolisoi maanviljelystä sekä maataloutta ja sininen palkki Pattijokea."
Kirjassa Suomen kunnallisvaakunat (Suomen kunnallisliitto, 1982) on sama selitys värien osalta, sitten jatkuu "Jokeen ja maatalouteen viittaava tunnus. - Den blå balken syftar på Pattijoki å. Havrevippan symboliserar jordbruk."
Koulukuraattorin työhön ja oppilashuoltoon (koulukuraattorin työ sisältyy useinmiten oppilashuolto käsitteeseen, psykososiaalinen oppilashuolto ) liittyvää aineistoa löydät varmaankin seuraavista teoksista: Koulukuraattori arkityössään, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 1999. Jauhiainen, Arto, Koulu, oppilaiden huolto ja hyvinvointivaltio Suomen oppivelvollisuuskoulun oppilashuollon ja sen asiantuntijajärjestelmien muotoutuminen1800-luvun lopulta 1990-luvulle, Turun Yliopisto, 1993. Kääriäinen, Hillevi, Tutkiva ja muuttuva koulu, WSOY, 1996. Lahti, Pirkko. Minne koulu on menossa, Tammi, 1989. Laaksonen, Pirjo, Oppilasko ongelma? oppilashuolto koulun systeemeissä.
Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1989. Lipiäinen, Toivo,...
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, millaista suosikkilistaa kaipaat: kirjastojen eniten lainattuja, Suomen eniten myytyjä vai jotain muuta. Kirjastojen lainatuimmasta musiikkiaineistosta antanee osviittaa Kirjastot.fi:n sivujen kautta löytyvä Lainatuimmat osasto, jossa esillä on Tampereen kaupunginkirjaston listat: http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=972 .
Kaikkien kirjastojen yhteistä listaa ei ole. Suomen myydyimmistä ulkolaisista cd-levyistä löytyy listoja esim. Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta http://www.ifpi.fi/ . TopTen- ja muita listoja löytyy mm. RockDatan sivuilta http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html (katso Listalinkit).
Et maininnut haluatko nuotteja vai äänitteitä. Kohdistit kysymyksen Helsingille, joten suosittelen, että teet haun Plussa-aineistohaussa http://www.libplussa.fi . Kohtaan "tekijä tai esittäjä" kirjoita somerjoki rauli, kohdasta "näytä" voit valita aineistomuodon. Saat listan teoksia, joiden täysissä tiedoissa luetellaan kaikki kokoelmaan sisältyvät kappaleet. Tiettyä kappaletta voit myös hakea kirjoittamalla kohtaan "nimeke" kyseisen kappaleen nimen. "Saatavuustiedot" kertoo, missä kirjastoissa teos on ja onko se saatavana vai lainassa.
Seksitaudit eli sukupuolitaudit ovat olleet ihmiskunnan riesana jo tuhansia vuosia. Näin ollen on luultavaa, että historian ensimmäiset maininnat sukupuolitaudeista löytyvät vanhimpien korkeakulttuurien teksteistä.
Varhaisimmat mesopotamialaiset lääketieteelliset tekstit ovat 2000-luvulta eKr. Urin kolmannen dynastian ajalta (n. 2112–1950 eKr.) on säilynyt sumerinkielinen lääketieteellinen manuaali. Babylonialainen oppinut Esagil-kin-apli (fl. 1067–1046 eKr.) laati Sakikkū-nimisen systemaattisen lääkärikirjan. Teosta kutsutaan myös Diagnostis-prognostiseksi käsikirjaksi. Tästä lääkärikirjasta löytyy mainintoja sukupuolitaudeista, luultavasti esimerkiksi klamydiasta, kupasta ja tippurista.
Näyttää siltä, että seksuaalikäyttäytyminen...
