Kirjailija on kirjoittaja, mutta kaikki kirjoittajat eivät ole kirjailijoita, joten 'kirjoittaja' ei ole aivan sama asia kuin 'kirjailija'. Yksittäisestä teoksesta puhuttaessa voidaan kyllä sanoa, että kirjoittaja ja kirjailija ovat sama asia: kirjailija on teoksen kirjoittaja ja teoksen kirjoittaja on kirjailija.
Sanakirjamääritelmän mukaisesti kirjailija on "henkilö joka kirjoittaa (t. on kirjoittanut) kirjoja, vars. kaunokirjallisia teoksia". 'Kirjoittaja' voidaankin esittää hierarkkisesti 'kirjailijaa' ylempänä käsitteenä ja 'kirjailija' sen alakäsitteenä: kirjailija on kirjoja kirjoittava kirjoittaja, erotuksena muista kirjoittajista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/kirjailija
Kofeiinia on luontaisesti yli 60:ssä kasvilajissa, esimerkiksi kahvipavuissa, kaakaopavuissa, kolapähkinöissä ja teelehdissä. Wikipedia luettelee useita lajeja. Kofeiinipitoiset kasvit näyttäisivät olevan lämpimämpien vyöhykkeiden lajeja. Näin pohjoisessa ei ilmeisestikään ole vastaavia. Myöskään sikuri ei kofeiinia sisällä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kofeiini
Pohjoisin kofeiinipitoinen kasvi lienee Ilex vomitoria (yaupon holly), jota meillä nimitetään floridanorjalaakeriksi. Se pärjää vielä Yhdysvalloissa Floridan, Virginian, Oklahoman seuduilla. Myös Ilex cassine -laji sisältää kofeiinia ja kasvaa lähes samoilla seuduilla kuin Ilex vomitoria.
https://www.tyrantfarms.com/how-to-grow-your-own-caffeine-or-discover-i…
https://en...
Suomen suurin kansallispuisto on Pallas-Ounastunturin kansallispuisto. Sen pinta-ala on 50 129 hehtaaria. Tietoja tästä puistosta löydät Metsäntutkimuslaitoksen sivulta http://www.metla.fi/metsat/alueet/palloukp.htm Tietoja kaikista kansallispuistoista on Metsähallituksen sivuilla http://www.metsa.fi/luo/kpuistot/alku.htm
"Hyvä kirjasto" täyttää kirjastolaissa (904/1998) (http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastolaki.html ) mainitut tavoitteet: "Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä."
"Hyvä kirjasto" huomioi myös Paavo Lipposen II hallituksen ohjelman (http://www.vn.fi/vn/suomi/vn141f.htm ) seuraavat kohdat: "Yleinen kirjasto on kansallisen sivistys- ja...
Oletan että kysymyksesi koskee Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmiin kuuluvia teoksia. Näitä voit pyytää lähettämään lähikirjastoosi, maksutta. Poikkeuksen tekevät "pikalaina"- tai kurssikirja"-merkinnällä varustetut teokset sekä videot ja cd-romput, joita ei lähetetä kuntarajojen yli.Tarkista aineiston saatavuus osoitteesta http://www.libplussa.fi ja mikäli teos on hyllyssä, soita ko. kirjastoon ja pyydä lähettämään se lähikirjastoosi. Toimitusaika on yleensä 2 - 3 päivää. Mikäli haluamasi aineisto on lainassa, joudut menemään kirjastoon ja tekemään siellä varauksen. Varaus voi kohdistua myös naapurikuntien kirjastojen aineistoon. Jos kyse on Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kirjastojen aineistosta = "kaukolainoista", neuvon sinua...
Ainakin seuraavilta turkulaisilta kirjailijoilta on ilmestynyt vuosina 2000-2002 teoksia: Nina Repo, Emma Puikkonen, Jarkko Laine, Joni Pyysalo, Reijo Mäki ym. Kirjailijoiden teokset löytyvät Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjaston sivuilta Tekijä-haulla: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Kirjat ovat pääasiassa kaunokirjallisuutta.
II lk. kuntoisuus- ja harrastusmerkin osalta ei ilmene, mikä taho ne on myöntänyt, joten valitettavasti en pysty kuin esittämään arvauksen niiden alkuperästä. Internetistä selvisi sen verran, että ainakin Suojeluskuntajärjestö on aikanaan myöntänyt tämän nimisiä merkkejä. Mutta sen tarkempaa tietoa niiden merkityksesta tai vaatimuksista ei ilmennyt. Ehkäpä lisätietoja voisi etsiä Suojeluskuntia käsittelevästä kirjallisuudesta. Tässä muutama esimerkki:
Selén, Kari: Sarkatakkien armeija : suojeluskunnat ja suojeluskuntalaiset 1918-1944. Helsinki : WSOY, 2004.
Suomen puolustusvoimat ennen ja nyt / Maanpuolustuskorkeakoulu, sotahistorian laitos. Helsinki : WSOY, 2001.
Vasara, Erkki: Valkoisen Suomen urheilevat soturit : suojeluskuntajärjestön...
Jukka Parkkisesta löytyy tietoa Sanojen aika -tietokannasta(http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI)sekä teoksista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-3. Kirjoja voit lainata lähikirjastostasi.
Sesse Koiviston teos Kevät tuli elokuussa, Otava, 1997, kertoo avioerosta: "Pitkä avioliitto hajoaa, mies on on rakastunut nuorempaan." Kirja ei ole elämäkerta, vaan kaunokirjallinen kuvaus, mutta todennäköisesti tämä on etsimäsi kirja.
Perjantaina oli kirjastoissa poikkeavat aukioloajat, koska oli Pyhäinpäivänaatto. Kirjastot olivat auki kuten lauantaisin.
Lauttasaaren kirjastokin oli näinollen sulkenut ovensa aikaisemmin kuin tavallisena perjantaina.
Ovessa olisi pitänyt olla aukioloaikatiedote.
kts. kirjaston erityisaukioloajat
Internetin tietojen mukaan Celtic Womanin levyillä kappaletta ei ole.
Mainitsemasi Chloë Agnew kuitenkin laulaa Celtic Womanissa, ja häneltä on tullut vuonna 2004 oma levy, jonka nimi on Walking in the air ja josta tämä kyseinen kappale löytyy.
Helsingin Sanomissa toimiitaja Antti Johansson kirjoittaa loppuottelussa 1994 pelaavien Jokerien ja TPS:n pelaajien parroista. "Parran kasvattaminen kiekkokauden huipentuman kunniaksi on muoti, johon löytyy esikuva muun muassa korpisotureista. Epäsiisteys on varoitusmerkki ja viesti. Vastustajalle karvanaamaisuus toimii pelokkeena. Joukkueelle parta merkitsee yhteenkuuluvaisuutta ja määrätietoisuutta, se on todiste kovasta elämästä. Kaukalon ulkopuolella hoitamaton parta viestittää irtautumista arkielämästä ja keskittymistä joukkueen tavoitteisiin."
Helsingin Sanomat 15.4.1994
Wikipedia kertoo, että traditio sai Yhdysvalloissa alkunsa 1980 New York Islandersin pelaajien toimesta
http://en.wikipedia.org/wiki/Playoff_beard
Helsingin kaupunginkirjaston remonttiin menevien kirjastojen aineistolla on tavallista pidemmät laina-ajat. Esimerkiksi Oulunkylän 19. heinäkuuta remontin takia noin neljäksi kuukaudeksi suljettavan kirjaston laina-ajat jatkuvat pisimmillään ensi vuoden tammikuulle asti. Tietoa Oulunkylän kirjaston remontista:
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?gr…
Välivuotta voi viettää hyvin monella eri tavalla. Voit esimerkiksi hakeutua vapaaehtoistöihin Suomessa tai ulkomailla, hakea aupairiksi, opiskella kiinnostavia kursseja avoimessa yliopistossa tai hakeutua johonkin kansanopistoon sinua kiinnostavalle koulutuslinjalle. Mahdollisuudet ovat rajattomat! Kaikki riippuu ihan sinusta ja siitä, mikä sinua kiinnostaa.
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään mitään sellaista kirjaa, jossa olisi lueteltu vinkkejä välivuoden pitämistä varten. Internetistä löytyy kuitenkin paljon www-sivuja aiheesta. Olemmekin poimineet tähän alle linkkejä keskusteluihin ja uutisiin välivuodesta, sekä linkkejä opiskelumahdollisuuksista, vapaaehtoistöistä ja niin edelleen. Toivottavasti saat näistä ideoita omaan...
Kirjastot voivat ottaa lahjoituksina vastaan hyväkuntoisia kirjoja. Jokainen kirjasto harkitsee kuitenkin itse, sopiiko tarjottu aineisto kokoelmiin. Mitä tuoreemmasta kirjasta on kyse, sitä varmemmin se otetaan vastaan. Tšekinkielisille kirjoille on valitettavasti aika vähän kysyntää, mutta kenties Pasilan kirjaston yhteydessä toimiva Monikielinen kirjasto voisi olla kiinnostunut niistä, etenkin jos ne ovat uusia tai muuten kiinnostavia.
Jos kirjoja ei ole aivan valtavaa määrää, voit vaikka tuoda ne johonkin kirjastoon. Isot kirjastot ottavat luultavasti varmemmin englanninkielistä aineistoa. Helsingissä sellaisia ovat Pasilan, Rikhardinkadun ja Itäkeskuksen kirjastot. Mikäli kirjoja ei oteta kokoelmiin etkä tarvitse niitä itse, voit...
Olisikohan tässä kenties kyse niin sanotusti väärin kuulluista laulun sanoista? Siinä määrin kaivattu katkelma muistuttaa Organ-yhtyeen samannimisen kappaleen tekstiä, jossa sanotaan "Argon-orkan nimi on Organ". Dorkista lauletaan sekä edeltävässä että seuraavassa säkeessä.
Jukka Norvanto on tulkinnut Hesekielin kirjaa Raamattu elämään -sarjansa teoksessa Murrosaikojen profeetta : Hesekielin kirja (Perussanoma, 2006).
Hesekielin kirjaa käsitellään myös A. F. Puukon Raamatun selitysteoksen 4. osassa VT:n profeettakirjat (Jesaja, Jeremia, Valitusvirret, Hesekiel, Daniel, Hoosea, Jooel, Aamos, Obadja, Joona, Miika, Naahum, Habakuk, Sefanja, Haggai, Sakarja, Malakia) (WSOY, 1956).
Myllypuron mediakirjastoon voi palauttaa muista HelMet-kirjastoista lainattua aineistoa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Tietoa vierasperäisten sukunimien alkuperästä löydät ainakin seuraavista kirjoista:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet
Marianne Blomqvist: Vad heter finlandssvenskarna?
Mikkosen ja Paikkalan mukaan 1600-luvulta lähtien alkoi ilmestyä uudentyyppisiä porvaris- ja käsityöläisnimiä, jotka muistuttivat kaksiosaisia paikannimiä (esim. Lundberg, Blomstrand, Björklund). Ruotsalaisesta nimestä tuli vähitellen arvostuskysymys.
Sukunimen alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen sukututkimusseuran kautta linkistä http://www.genealogia.fi/ . Sieltä löytyy muun muassa runsas määrä sukunimiä käsitteleviä artikkeleita: http://www.genealogia.fi/nimet/
Olisiko kyseessä Kerstin Thorvallin kirja Hyvänyön satuja (Tammi 1975, ruotsinkielinen alkuteos Godnattsagor om Anders, nästan 4)? Kirjassa on kokoelma satuja melkein nelivuotiaasta Antista, myös kuvailemasi kaltainen satu. Kirjassa on Ilon Wiklandin kuvitus ja suomenkielisen käännöksen on tehnyt Marjatta Kurenniemi.
