Poronnahan parkituksesta löytyy tietoa esim. Karen Jomppasen
teoksesta Lapin käsitöitä. Julkaisu on myös Oulun kaupunginkirjaston
kokoelmassa. Tuula-Maija Magga-Hettan kirja Poronnahkatutkimus :
käsinparkitus ja teollisen poronnahan sekä siitä käsityömäisesti
valmistettujen tuotteiden hyödyntäminen... on mm. Oulun yliopiston
kirjaston kokoelmassa. Hyötyä saattaa olla lisäksi seuraavista teoksista,
joissa käsitellään yleisesti nahan parkitsemista: Kairikko, Juha K.:
Riistalaukauksen jälkeen, Mäntysalo, Esa: Turkismuokkaustekniikka 1,
Mäntysalo, Esa: Kasviparkitus sekä Hellemaa, Aarne: Nahka ja sen
valmistus.
Aineistoa kannattaa etsiä käyttäen kirjastojen yhteistä monihakua
osoitteessa http://www.kirjastot.fi/monihaku, siinä kannattaa valita aakuntakirjastot, hakulomakkeeseen teoksen nimi -kenttään kirjoittaa
kawasaki ja valita kaikki kirjastot.
Viitteitä tulee kohtalaisen paljon, ja saattaa olla, että juuri GPZ500R-tyypistä ei ole omaa kirjaansa, mutta mahdollisesti se saattaa sisältyä johonkin yleisempään? Minun tietoni eivät riitä sen arvioimiseen. Jos sopiva kirja löytyy, sen voi tilata tarvittaessa kaukolainaksi.
Tietoa Ugandasta löytyy muun muassa MCL:n eli monikulttuurisen kirjaston internet-sivuilta, osoitteesta http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/uganda.htm. Sieltä löytyy tietoa mm. Ugandan historiasta, kansasta, uskonnoista, maantiedosta ja terveystilanteesta. Linkit ovat englanninkielisiä. Ugandan terveydenhuollosta ja kehitysyhteistyöstä löytyy tietoa suomeksi osoitteesta http://www.mll.fi/mll/toiminta/kehitys/ujav.htm. Kaupunginkirjaston kokoelmista ei juurikaan löydy materiaalia, joka kuvaisi nimenomaan Ugandan terveydenhuoltoa, mutta yleistietoa Ugandasta löytyy jonkun verran. Myös yliopiston kirjastosta löytyy materiaalia Ugandasta. Kokoelmien sisältöä voi tutkia internetissä olevien aineistotietokantojen avulla (kaupungin kirjasto www.lib....
Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja vastasi:
Suomen Koutelo-paikannimet keskittyvät Nimiarkiston tietojen perusteella erityisesti Sallaan. Varvikon kylässä on Koutelo-niminen kyläkunta, Pelkosenniemelle virtaava Koutelonjoki ja muita Koutelo-alkuisia paikannimiä, kuten Koutelovaarat.
Kouta- ja Kouto-alkuisia nimiä, kuten Koutatunturi, -järvi, -joki, -koski ja -lampi Sallassa, on selitetty saamelaisperäisellä sanalla: pohjoissaameksi guovdu ’keskellä, keskeltä, keskelle’, yhdyssanan osana guovda- ’keski, keskellä oleva’.
Myös Sallan Koutoiva-niminen vaara saattaa olla merkitykseltään ’keskellä oleva’, mutta on esitetty vaihtoehtoinenkin selitys: saamen...
Runo on Aale Tynnin "Pääskynen". Se alkaa: "Ei mitään ole kauniimpaa". Myöhemmin runossa "tuuli tulee viuhuen". Se sisältyy Aale Tynnin runokokoelmaan "Ylitse vuoren lasisen" (WSOY, 1949) ja myös esimerkiksi kirjoihin Tynni, Aale: "Kootut runot 1938-1987" (WSOY, 2013) ja "Tämän runon haluaisin kuulla. 2" (Tammi, 1987).
Runo on myös sävelletty. Sen ovat säveltäneet Eero Nallinmaa ja Tapani Arvola. Arvolan säveltämässä "Pääskysessä" on vain osa runosta ja sitä on muokattu, esimerkiksi sanoitus alkaa: "Ei mikään ole kauniimpaa".
Harrastusmielessä agilityä voi harrastella ja kisatakin melkein minkä tahansa terverakenteisen koiran kanssa. Jos tosissaan haluaa kisata ja menestyä, niin kannattaa harkita maksiluokassa bordercollieta, joka on ylivoimaisesti yleisin rotu ja mediluokassa shetlanninlammaskoiraa, kooikerhondjea tai espanjanvesikoiraa ja miniluokassa shetlanninlammskoiraa, kääpiövillakoiraa tai borderterrieriä.
Kaverikoiraksi (pätenee myös terapiakoiriin) sopivuus on enemmän yksilö- kuin rotukysymys. Kaverikoiraksi kelpaa perusterve koira, joka menee mielellään vieraiden ihmisten luo, ei säiky liukkaita lattioita, erikoisesti käyttäytyviä ihmisiä tai outoja hajuja, ja tulee myös toimeen muiden koirien kanssa. Kennelliiton sivuilta löytyy hyvin tietoa...
Miljöö on hyvin kansainvälinen sana, jota käytetään monissa eri kielissä.
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että ”miljöö sanan lähtökohtana on lähinnä ranskan milieu ’miljöö’ < muinaisranskan miliu ’keskikohta’, jossa mi- ’keski-’ (< latinan medius ’keskimmäinen, keski-’) + lieu ’kohta, paikka’ (< latinan locus ’kohta, paikka’).”
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on ennenkin kysytty samasta aiheesta. Aikaisemmat vastaukset löydät arkistostamme kirjoittamalla hakusanoiksi antiikin seitsemän ihmettä. Mm. Babylonin riippuvista puutarhoista löytyy internetin kautta perusteellinen artikkeli osoitteesta http://users.utu.fi/helpaa/babylon.html
Kirjasto on erinomainen paikka tiedonhankintaan. Asiakas voi hakea etsimäänsä tietoa käyttäen kirjaston tarjoamia apuvälineitä. Porin kaupunginkirjaston asiakaspäätteiltä löytyy kirjastoon hankittu aineisto. Aineistorekisteriä voi selata myös verkossa osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Kirjastossa on käytettävissä useita tietokantoja, joista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.pori.fi/kirjasto/tietokannat.htm . Aikuisten osaston tietopalvelu opastaa mielellään tietokantojen käytössä. Parasta tässä kaikessa on kirjastopalveluiden maksuttomuus; vain tulosteet ovat maksullisia.
Lisää tietoa aiheesta voi hakea Porin kaupunginkirjaston aineistorekisteristä asiasanalla 'tiedonhaku'.
Kannattaa tutustua informaatiotutkimuksen (ent. kirjastotieteen ja informatiikan) perusteoksiin. Näitä löydät vaikkapa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) esimerkiksi asiasanoilla kirjastotiede, informaatiotutkimus, luettelointi, luokitusjärjestelmät jne. Sopivia asiasanoja voit varmasti keksiä itse lisää - sehän on hyvää harjoitusta tähän alaan. Hyvää opiskeluintoa!
Tutkivasta oppimisesta on kirjoitettu ainakin seuraavat teokset: Hakkarainen, Kai: Tutkiva oppiminen (1999), Tutkiva oppiminen: kirjaston ja koulun yhteistyö (1995), Lehtisalo, Liekki: Tieto, oppiminen, sivistys: avauksia ihmisen vuosisataan (2002), Ahola, Kaisa: "Maailman tärkeintä on aurinko ja vesi - ystävät": Reggio Emiliasta vaikutteita saanut kasvatus lapsen minäkäsityksen tukijana (1999). Lisää kirjoja voi hakea Tampreen kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU esim. asiasanoilla oppiminen, tieto, ongelmanratkaisu.
Useimpien kirjastojen mikroilla on käytössä Aleksi-artikkelitietokanta, sieltä sain 7 tietuetta fraasilla tutkiva oppiminen, esim. Itkonen, Panu: Tutkiva oppiminen tuo...
Tätä kirjaa ei ole suomennettu, mutta teoksessa Jörg Zink: Rukouksen tie (1979) on Saint-Exuperyn suomennettu rukous (s. 202), joka alkaa:
Herra,
miksi pakotat minut
kulkemaan tämän autiomaan halki?
Minä näännyn
orjantappuroiden sekaan. (Suom. Evi Koski)
Myös Christopher Einigerin toimittamassa ja Anna-Maija Raittilan suomentamassa teoksessa Maailman kauneimmat rukoukset (1996) löytyy tämä sama rukous (s.480).
Lämmitysöljyn hinnasta on kuluttajahintatietoa vain neljännesvuosittain. Lämmitysöljyn hinta kuitenkin seuraa raakaöljyn hintaa, josta on saatavissa kuukausittaista hintatietoa. Raakaöljy on yleisesti ottaen elokuussa kalliimpaa kuin heinäkuussa. Tietolähde: Kuluttajahinnat, Tilastokeskus.
Lääketieteelliseen kysymykseesi voit saada lisävaloa jäljempänä seuraavista Helmet- kirjastojen teoksista sekä Terveystieteiden keskuskirjaston informaatiopalvelusta . Tässä ehdottamamme kirjat: 100 kysymystä ravinnosta / Antti Aro, 2002 / A-, D- ja K-vitamiinit: Leonard Mervyn, 1986. Katso myös itse lisää
"Enkeliakatemia"-sarjan kustantajan eli WSOY:n syksyllä ilmestyvien kirjojen listalla sarjan 5. osaa ei mainita. Näillä näkymin uutta osaa ei siis ole tulossa. Todennäköisesti sarjan julkaiseminen kuitenkin vielä jatkuu. Englanniksi sarjassa on tullut jo 9 osaa.
Ludwig/Ludvig Fuldasta ei löytynyt tietoja suomeksi. Suomen kansallisbibliografian mukaan häneltä on suomennettu neljä näytelmää: Pässinpää (1910), Rehelliset (1925, 2. painos 1930)Kahden kesken (1913) ja Neiti leski (1904). Lahden kaupunginkirjaston käsikirjastossa on saksankielinen kirjallisuuden hakuteossarja Kindlers neues Literatur Lexikon, jossa on Fuldasta noin 4 sivua tekstiä (osa 5, s. 916-919). Teoksessa The Oxford companion to German literature löytyy pieni esittely englanniksi. Lyhyesti: Ludwig Fulda syntyi Frankfurtissa, Saksassa 1862 ja kuoli 1939 oman käden kautta. Hän oli juutalainen näytelmäkirjailija ja myös ahkera kääntäjä.
Elokuvia voi etsiä monin eri tavoin Helmet-verkkopalvelussa osoitteessa www.helmet.fi. Etusivulla kannattaa valita ensin kohta Tarkenna hakua ja rajata sitten aineisto DVD-levyksi. Jos ohjaajan ja elokuvan nimi ei ole tiedossa, voi aineistoa selata valitsemalla hakusanaksi 'elokuvat' joko relevanssin tai julkaisuvuoden mukaan. Haku 'elokuvat, yhdysvallat, 1950-luku' rajaa haun amerikkalaisiin 50-luvun elokuviin. Haulla 'elokuvat, kiina' saa esiin kaikki kiinalaiset tai Kiinaan liittyvät elokuvat. Jos elokuvan genre - tyylilaji - on tiedossa, hyvänä apuna toimii myös Vesa-verkkosanasto, joka löytyy täältä: http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html. Helmet-palvelu tunnistaa elokuvat tuon yleisen suomalaisen asiasanaston mukaisesti. Jos...
Suomeen tulleista Romanian romaneista löytyy netitse luettavia lehtiartikkeleita ainakin englanniksi ja saksaksi:
http://www.hs.fi/english/article/Beggars+on+their+knees+cause+consterna…
http://yle.fi/uutiset/news/2008/04/finlands_roma_discuss_situation_of_r…
http://www.iht.com/articles/reuters/2008/08/07/news/OUKWD-UK-EUROPE-ROM…
http://libidopter.twoday.net/stories/5435447/
Sisäasianministeriö julkaisi vuonna 2008 julkaisun nimeltä Katukerjääminen ja viranomaisyhteistoiminta, jossa on englanninkielinen tiivistelmä. Julkaisu on lainattavissa mm. Eduskunnan kirjastosta.
