Sveitsistä kertovia suomenkielisiä kirjoja ei ole kovin paljon. Maantieteen hakuteoksissa Maailma nyt 1: Länsi- ja Keski-Eurooppa (1993) ja Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa (1996) kerrotaan yleistietoa Sveitsistä. Matkailutietoa löytyy Berlitzin videolta Sveitsi: talviset Alpit & kesäiset järvet ja Alpit (1991).
Englanniksi löytyy enemmän, esim. matkailutietoa Switzerland (Insight guides, 2000), tapatietoa Hyde Flippo: The German way: aspects of behavior, attitudes, and customs in the German-speaking world (1997) ja yleistietoa esim. kulttuurista hakuteoksesta Encyclopedia of contemporary German culture (1999) sekä historiaa esim. J. Murray Luck: History of Switzerland (1985).
Pinnoitettua kangasta käytetään päällysvaatteissa, koska se suojaa parhaiten kylmältä ja kosteudelta. Se voi kyllä olla hengittämätön ja hiostava, mutta usein tällaisiin (esim. mikrokuitukankaisiin) tehdään tuuletusaukkoja tätä silmällä pitäen.
Heikkoutena pinnoitetuilla kankailla (esim. gore-tex) on repeytymisherkkyys.
Lisätietoa löytää esim. seuraavalta sivulta:
http://www.finscoop.fi/Goretex.htm
Mikkelin kaupunginkirjaston Web-Origo-tietokannasta löytyy kankaanpainanta-asiasanalla 24 viitettä, mm. alla mainitut teokset. Kolme ensimmäistä kirjaa ovat mielestäni lähinnä oppikirjoja, neljäs kankaanpainannan harrastajille tarkoitettu opaskirja.
Forss, Maija
Värimenetelmät : Värjäys, maalaus, kankaanpainanta, 2000. - 239 s.
Asiasanat: tekstiilit : värit ; värjäys : menetelmät ; kankaanpainanta ; tekstiilit : värjäys ; värit : tekstiilit ; tekstiilit : maalaus ; kankaat : värjäys ; painomenetelmät
Forss, Maija
Tekstiilivärjäyksen uusia tuulia, 1993. - 226 s. Asiasanat: väriaineet ; värjäys : tekstiilit
Uusia ulottuvuuksia kankaanpainantaan : Kankaanpainamisen värimenetelmiä / toimittanut Kaarina Kellomäki, 1993. - 116 s. Asiasanat:...
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on mikrofilmin lukulaite, jolla voi ottaa kopioita mikrofilmeistä. Käsikirjastossa on myös erillinen skanneri, jolla nämä kopiot voi skannata digitaaliseen muotoon.
Samat laitteet löytyvät myös Turun Yliopiston kirjastosta, Åbo Akademin kirjastosta sekä Turun maakunta-arkistosta http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/
Lisa Banim on yksi Lizzie McGuire -kirjojen kirjoittajista. Suomennetut teokset ovat
Yksityisetsivä McGuire (2004), Älykkötytön arvoitus (2005),
Tiedeleirin tapaus (2005) ja
Operaatio ihastus (ilmestyy toukok. 2006). Kirjailijasta itsestään ei löydy tietoa.
Jos Yleisen Suomalaisen asiasanaston hakukenttään kirjoittaa dekkari* niin sanasto toteaa, ettei sanaa dekkarit käytetä, vaan että käytettävä asiasana on salapoliisikirjallisuus, jonka rinnakkaistermejä ovat jännityskirjallisuus, rikoskirjallisuus ja vakoilukirjallisuus. Näistä sanoista paljastuukin hyvin se mitä nämä kirjat pitävät sisällään. Tämä kuitenkin lienee sitä tarkoittamaasi perustietoa, jota et tarvitse, joten laitan tähän alle muutaman vihjeen, josta saat lisää tietoa dekkareista.
Erinomainen nettisivusto on dekkarinetti, katso http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/
Dekkarinetistä saat paljon tietoa dekkareista.
Suomen dekkariseuran http://www.dekkariseura.fi/ sivuilta huomaat mm., että lokakuun lopussa on ilmestymässä...
Tähän on vaikea vastata, kun ei ole tiedossa minkälainen dokumentti on kyseessä: artikkeli, raportti, muistio vai joku muu. Ja minkä kielinen julkaisu. Kotimaisesta Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy hakusanoilla ”maatalous”, ”tukimuodot”, ”kehitysmaat” esim. Suomen kuvalehden artikkeli Tiilikainen, Teppo: Kehitysmaat moittivat EU:n maataloustukia julkaisussa Suomen kuvalehti 2004: 45, s. 15. Samoin Pauliina Pulkkisen artikkelit Helsingin sanomissa 7.8.2006 (”WTO-kierroksen suurimpia häviäjiä kehitysmaat”) ja 23.6.2006 (WTO:ssa ratkaisu vielä kaukana : Yhdysvaltojen, EU:n ja kehitysmaiden tarpeet menevät ristiin”). Maailman kauppajärjestö WTO on vastustanut maataloustukia. Kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö Oxfam on julkaissut...
Suomenkielista tietoa ryhmästä on melko niukasti saatavilla. Internetistä löytyy lähinnä lyhyitä mainintoja, mutta Muoto-lehden numerossa 3/1982 on ilmestynyt Antti Nurmesniemen artikkeli Milanon ihme.
Tässä vielä englanninkielisiä linkkejä:
Washington Postin artikkeli tammikuulta 2008 liittyen Ettore Sottsassin kuolemaan: http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2008/01/09/AR20080…
The Guardianin artikkeli vuodelta 2001: http://www.guardian.co.uk/culture/2001/sep/06/artsfeatures.arts
Ettore Sottsassia käsittelevä artikkeli: http://www.design-technology.org/ettoresottsass.htm
Los Angeles County Museum of Art:in vuoden 2006 Sottsass-näyttelyyn liittyvät sivut: http://www.lacma.org/art/exhibition/sottsass/index.aspx
Koko ryhmää...
Kustantaja WSOY ei ole ilmoittanut mitään joten ainakaan heillä ei taida olla suunnitelmissa julkaista jatko-osia. Pitäisi kysyä kaikilta mahdollisilta kustantajilta heidän aikeistaan. Kustantajilla on useimmiten nettisivut, siellä olevien yhteystietojen kautta voisi koittaa saada tiedon irti kaikilta. Tässä linkki josta pääsee eteenpäin: http://www.kustantajat.fi/ sekä http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat/
Sähkökirjojen erillisiä lukulaitteita ei nyt ole Suomen kirjastoissa kokeiltavana.
Kuitenkin esim. Porin kaupunginkirjasto – Satakunnan maakuntakirjastossa tutkittiin sähkökirjan lukulaitteen käyttöä jo vuonna 2002. Siitä löytyy raportti ”Sähkökirjan käyttötutkimus” osoitteesta http://www.tietokone.fi/lukusali/artikkelit/2001tk03/SAHKOKIR.HTM
Useilla kirjastoilla on sen sijaan käytössä Ellibs – sähköisten kirjojen lainausjärjestelmä, jossa sähköisiä kirjoja voidaan ladata tietokoneen näytölle.
Lähteet:Komonen, Olli-Pekka: Nissinen Jukka: Kirja ilman paperia; Saksa Markku: Kindle-lukulaite on suurmenestys, HS 5.3.2009, B 5;
http://www.tietokone.fi/lukusali/artikkelit/2001tk03/SAHKOKIR.HTM
Lisäyksenä aiempaan vastaukseen...
Viikin kirjaston kokoelmiin sisältyy lainattavia musiikkiäänitteitä ja äänikirjoja.
Aikuisten kokoelmassa on musiikkia noin 5600 cd:llä. Suomenkielisiä äänikirjoja on pari sataa cd:nä ja viitisenkymmentä c-kasetteina. Kokoelmaan sisältyy myös jonkin verran ruotsin-, englannin- ja venäjänkielisiä äänikirjoja. Viikin kirjastosta voi lainata myös esimerkiksi rentoutusäänitteitä sekä lintujen ääniä sisältäviä äänitteitä.
Kirjaston lasten kokoelmassa on noin 350 cd:tä musiikkia. Suomenkielisiä lasten äänikirjoja on lähes 300. Pieni osa äänikirjoista on lastenkin kokoelmassa c-kasetteina.
HelMet-verkkokirjastosta voit etsiä Viikin kirjaston äänitteet käyttäen erilaisia rajoittimia. Ohjeet hakuun löydät menemällä HelMet-haun etusivulta kohtaan ”...
The best place to look for vacancies is a site called Kirjastot.fi
http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/
I hope you know Finnish, since this section of the site has not been translated into English.
Suoralta kädeltä mieleen tulee Werner von Heidenstamin romaani Karoliinit, joka on suomeksi ilmestynyt jo 1897, uusi painos 1961.
Muita teoksia on ainakin Karl Gustaf Ossiannilssonin Nuori leijona (1930), ja J.O. Åbergin Kaarle XII vanginvartijana (1912). Nämä taitavat mennä nuortenkirjojen puolelle, varmaksi en osaa sanoa.
Hieman rajatummin isoonvihaan ja Suomen tapahtumiin liittyvät ainakin Fredrika Runebergin romaani Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä, ja Sakari Topeliuksen satu Koivu ja tähti. Kyösti Wilkunan Tapani Löfvingin seikkailut isonvihan aikana (1955) on poikakirja, Martti Santavuoren Napue (1933) lienee tarkoitettu aikuisille. Veli Ranta-Ojalan Vihan päivät (2009) on uutta tuotantoa.
Ruotsiksi löytyy jokseenkin uusi...
Valkeat ristit -kappale, jonka sanoittajana on Arvo Karppinen, sisältyy äänitteeseen. Tieto löytyi VIOLA-tietokannasta:
Karu, Olavi, säv.
Valkeat ristit
Esittäjät:Korpi, Kalevi (laulu). Karppinen, Arvo, san.
Julkaisussa:Matkalla valoon.
Arvo Karppiselta ei löydy kirjastojen luetteloista runoja eikä tästä kappaleesta ole myöskään nuottia. Äänitteestä voi kirjoittaa ylös sanat, elleivät ne ole äänitteessä mukana.
Matkalla valoon -äänite löytyy LP-levynä ja kasettina kirjastoista. Voit saada sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Vanhat ruotsalaiset kuukausien nimet olivat torsmånad (tammikuu), göjemånad (helmikuu), vårmånad tai ugglemånad (maaliskuu), gräsmånad (huhtikuu), blomstermånad (toukokuu), sommarmånad tai midsommarmånad (kesäkuu), hömånad (heinäkuu), skördemånad tai rötmånad (elokuu), höstmånad (syyskuu), slaktmånad (lokakuu), vintermånad (marraskuu) ja julmånad tai kristmånad (joulukuu).
Lähde: http://www.månad.nu/
Tässä muutama kirja, jotka liittyvät uudisasukkaisiin Yhdysvalloissa.
Villin lännen Kati / Carol Ryrie Brink
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2061132?lang=fin
Never marry a cowboy / Lorraine Heath http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2039066?lang=fin
Willa Catherin tuotanto
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1190874__SCATHER%2C%20WILL…
Helsingissä on periaatteessa 39 kirjastoa. Lukuun sisältyvät erikoisemmat kirjastoauto, Kaupunkiverstas ja Myllypuron mediakirjasto sekä pienet lastenkirjastot. Töölön kirjasto on tosin tällä hetkellä suljettuna. Sen lisäksi Helsingin kaupunginkirjastoon kuuluu 10 laitoskirjastoa sekä kotikirjasto, joka kuljettaa kirjoja asiakkaiden kotiin. Viimeksi mainitut eivät tosin liene oleellisia ilmoitusten levittämisen kannalta, ja ehkä kirjastoautonkin voi jättää pois laskuista. Siten ilmoitusten levittämiseen käyttökelpoisia kirjastoja lienee 37.
Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi oikealla puolella olevasta valintalaatikosta. Ilmoituksia saa myös jakoon Pasilan kirjaston alakerrassa toimivan lähettämön...
On vaikea tietää, mitä laulua kysymyksessä tarkoitetaan, kun nimi on näinkin "tavallinen". Itse löysin YouTubesta tällaisen Kevin Basko -nimisen artistin esittämän laulun "Keep me cool". Voisiko kyseessä olla kysyjän kuulema? https://www.youtube.com/watch?v=_cqlMGwv3r4
Heikki Poroila
Kirjallisuuden sivusto Kirjasampo sisältää luetteloita sarjakuvista. Tässä linkki Asterix-sarjakuviin.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/asterix#.VnAI8Eal2_k
Tietoa löytyy myös Sarjakuvat-sivustolta
http://sarjakuvat.eurocomics.info/index.html
Suomen kansallisbibliografia Fennicassa on kaikki Suomessa ilmestyvä kirjallisuus.
https://finna.fi
