Hakupalveluista ja hakukoneista löydät tietoa suomen kielellä mm. Kirjastot.fi -sivuilta osasta Verkkotiedonhaun perusteita. Tekstissä on myös viitteitä lähdeaineistoon, tosin englanninkieliseen enimmäkseen, onpa joukossa yksi suomenkielinenkin: Älykkäät agentit WWW:n tiedonhaussa (http://www.oulu.fi/library/virtuaalikirjasto/agentit/agent1.htm). Myös muualla netissä esitellään hakukoneita, mm. seuraavissa osoitteissa: http://www.oulu.fi/pohti/hakuindeksi.html , http://www.jyu.fi/library/internet_haku.html.
Hakukoneista on myös lehtiartikkeleita. ALEKSI-tietokannasta muutama esimerkki:Kemppainen, Teemu: Hakurobotit etsivät uupumatta - täysosumia kaaoksen keskeltä, MikroPC 2000:4. Järvinen, Petteri: Hakukoneet kompastelevat, Tietokone 2000...
Michael Allabyn Dictionary of Zoology -teoksen (s.v. camelidae) mukaan kameleiden heimoon kuuluvat dromedaari (Camelus dromedarius), guanako (Lama guanicoe), kaksikyttyräinen kameli (Camelus bactrianus), laama (Lama glama) ja Vikunja (Vicugna vicugna).
Ensimmäisen kerran Tuovi-nimi tavataan Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen novellissa Pohjan piltti (1859). Ilmeisesti Yrjö-Koskinen kehitti nimen pohjalaisesta paikannimestä Tuovila, jonka taustalla on puolestaan skandinaavinen nimi Tove.
Tove on todennäköisimmin johdettu joko ukkosenjumalan nimestä Tor tai kyyhkystä tarkoittavasta sanasta Due.
Almanakkaan Tuovit saivat nimensä ensimmäisen kerran vuonna 1863. Aluksi nimeä käytettiin sekä tytöille että pojille, mutta vähitellen se vakiintui naisen nimeksi.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/tuovi
Etunimet (toim. Kustaa Vilkuna, Pirjo Mikkonen, 1990)
Liikenneturvan vuonna 2022 tekemän seurannan mukaan suomalaisista jalankulkijoista 61% käyttää heijastinta valaistussa ympäristössä pimeän aikaan. Näin ollen voisi todeta, että muissa maissa autoilijat näkevät jalankulkijat samalla tavalla kuin autoilijat Suomessa näkevät 39% jalankulkijoista.
Heijastinten historia on pitkä, ja ensimmäisen patentoidun heijastimen keksi saksalainen Rudolf Straubel vuonna 1906. Sen jälkeen erityyppisiä heijastimia on patentoitu moneen kertaan mm. Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Niitä käytettiin liikennemerkeissä, moottoriajoneuvoissa ja polkupyörissä. Jalankulkuheijastinta pidetään suomalaisena keksintönä, jonka loi 1940-50-lukujen taitteessa Arvi Lehti ja jonka käytön puolesta kampanjoitiin...
Kannattaa tutustua pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) löytyviin viitteisiin arvoituksista. Tee asiasanahaku ja kirjoita hakusanaksi arvoitukset. Kirjoja voit kysyä lainaksi eri kirjastoista Helsingissä. Voit myös käydä lähikirjastossasi selaamassa paikalta mahdollisesti löytyviä arvoituskirjoja.
"Hyvä kirjasto" täyttää kirjastolaissa (904/1998) (http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastolaki.html ) mainitut tavoitteet: "Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä."
"Hyvä kirjasto" huomioi myös Paavo Lipposen II hallituksen ohjelman (http://www.vn.fi/vn/suomi/vn141f.htm ) seuraavat kohdat: "Yleinen kirjasto on kansallisen sivistys- ja...
Pääkaupunkiseudun Plussa -kokoelmatietokannasta http://www.libplussa.fi voi valita alasvetovalikosta hakuehdoksi asiasanan. Kirjoittamalla hakuriville selittämättömät ilmiöt löytyvät mm. seuraavat teokset:
Clarke, Arthur C.: Tieteen kuvalehden suuri kirja mysteerit, 1996
Salaisuuksien saatossa, Valitut palat, 1999
Tuntematon totuus uutta valoa historian arvoituksiin, Valitut palat, 1992
Hitching, Francis, Arvoitukselliset tapahtumat, Karisto, 1981
Tarkennetulla haulla kirjoittamalla ensimmäiselle hakuriville nimekkeen sanaksi unsolved ja toiselle crimes tai mysteries löytyvät teokset
The world's gratest unsolved crimes, 1984 ja
Austin, John: More of Hollywood's unsolved mysteries, 1991
Käyttämällä asiasanaa ihmeet löytyy lisää aihepiiriin...
Tässä vaihtoehtoja:
1. Ota kirjasi ja korttisi, tule kirjastoon ja uusi lainasi.
2. Ota vain korttisi ja tule kirjastoon uusimaan lainasi. Hyöty edelliseen nähden: ei tarvitse kantaa kirjoja. Haitta: jos kirjoista on varauksia ei niitä voi lainata uudestaan ja ne pitää palauttaa erikseen.
3. Soita Helsingin kaupunginkirjaston lainojen puhelinuusintaan 0600-060504. Hyöty: helppoa. Haitta: maksaa (5,80 mk minuutti + ppm)
Mitä et voi vielä pääkaupunkiseudun kirjastoissa tehdä:
Aineistoa ei toistaiseksi voi vielä uusia netin kautta.
Robert Brantbergin kirjassa Sotakenraalit (1998) esiintyy myös Aarne Blick (1894-1964).
Puolustusvoimien tietokanta Sota-arkisto
http://www.sota-arkisto.fi/
on tässä yhteydessä varteenotettava lähde.
Puolustusvoimilla on muitakin tietokantoja, mm.
Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto
http://tietokannat.mil.fi/
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastossa voit selata,
osoitteessa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1066900233
Asiasanalla jatkosota pääset hyvään alkuun.
Lauttakylä-lehden vanhoja numeroita löytyy mikrofilmattuna Huittisten kirjastosta. Jos et pääse kirjastoon paikanpäälle, voit tehdä kaukopalvelupyynnön. Huittisten kirjaston verkkosivut löytyvät tästä linkistä:
http://www.huittinen.fi/kirjasto.htm
Vanhoja Lauttakylä-lehden numeroita voit myös tiedustella suoraan lehden toimituksesta:
http://www.huittistensanomalehti.fi/lauttakyla/index.asp
Klaus-Dieter Borchardtin kirja ”Euroopan yhdentyminen: Europpan yhtiesön synty ja kehitys” käsittelee aihetta. Kirjan saatavuus tiedot pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta: www. helmet.fi
Muita aihetta sivuavia kirjoja ovat Sami Moision ”Geopoliittinen kamppailu Suomen EU-jäsenyydestä”.Jyrki Karvisen kirja ”Euroshakki: kylmästä sodasta itälaajentumiseen”. Katariina Koivumaan "EU tänään ja tulevaisuudessa" sekä ”Suomi ja kriisit: vaaranvuosista terrori-iskuihin” Toimittanut Tomas Forsberg.
Lisäaineistoa kannattaa tiedustella myös Eurooppa-tiedotuksesta:
http://www.eurooppa-tiedotus.fi/fi/
Martti Pöyhösen teoksen Keräilylehtien hintaopas 2001-2003 (v. 2001) mukaan Tähtiklassikkosarjaa on julkaistu vuosina 1970-1971, yhteensä 17 osaa. Sarjan kustantajana toimi Kuvajulkaisut Oy.
II lk. kuntoisuus- ja harrastusmerkin osalta ei ilmene, mikä taho ne on myöntänyt, joten valitettavasti en pysty kuin esittämään arvauksen niiden alkuperästä. Internetistä selvisi sen verran, että ainakin Suojeluskuntajärjestö on aikanaan myöntänyt tämän nimisiä merkkejä. Mutta sen tarkempaa tietoa niiden merkityksesta tai vaatimuksista ei ilmennyt. Ehkäpä lisätietoja voisi etsiä Suojeluskuntia käsittelevästä kirjallisuudesta. Tässä muutama esimerkki:
Selén, Kari: Sarkatakkien armeija : suojeluskunnat ja suojeluskuntalaiset 1918-1944. Helsinki : WSOY, 2004.
Suomen puolustusvoimat ennen ja nyt / Maanpuolustuskorkeakoulu, sotahistorian laitos. Helsinki : WSOY, 2001.
Vasara, Erkki: Valkoisen Suomen urheilevat soturit : suojeluskuntajärjestön...
Linne´stä suomeksi: Hintikka, T. J. : Linné / Th. M. Friesin y. m. mukaan kuvannut T. J. Hintikka, WSOY, 1920; Gould, Stephen Jay: Hirmulisko heinäsuovassa, suomentanut Mika Tiirinen, Like, 2001 (kirjoituksia luonnontieteistä, mukana myös Erasmus ja Charles Darwin). Fennican mukaan suomeksi on ilmestynyt myös 8 s. lehdykkä lapsille: Karl von Linné ja hänen raamattunsa : vehnäjyvä vuonna 1916 sekä Tuominen, Uuno: Karl von Linné ja hänen suhteensa väkijuomiin, 1927 (16 s.). Linne´lta on suomennettu teokset: Lapin kasveja, SKS, 1991 ja Lapinmatka 1732, Karisto, 2. tark. p. 1993. (Fennican mukaan myös yksi teos 1750-luvulla). Linnesta saattaa lisäksi löytyi tietoja suomeksi eri hakuteoksista, esim Kasvien maailma -sarjan osassa 3 on pieni...
Myöhästymismaksut määräytyvät lainatun aineiston, ei lainaajan iän perusteella. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa ei peritä myöhästymismaksuja lastenosaston myöhässä olevasta aineistosta. Jos alle 15-vuotiaan kortilla on lainattu aikuistenosaston tai musiikkiosaston aineistoa, myöhästymismaksut kertyvät normaaliin tapaan. Myöhästymisilmoituksesta peritään aina maksu.
Lisää tietoa myöhästymismaksuista, ks. http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/maksut.htm
Eniten tietoa Katherine Alice Applegatesta löytyy Mervi Kosken toimittamasta kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. Frank-monihaun mukaan kirja löytyy myös Nurmijärven kirjastosta. Wsoy:n sivuilla http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=312on on myös jonkin verran tietoja kirjailijasta, samoin suomenkielisessä Wikipediassa osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/K._A._Applegate.
The Pop-Oz -diskomusikaalin, joka perustuu L. Frank Baumin The worderful wizard of Oz -kirjaan, on säveltänyt Kalevi Rothberg. Se on levytetty ainakin vuonna 1979, jolloin musikaalia esitti Turun kaupunginteatteri. Yleisissä kirjastoissa levytystä ei ole. Musikaali on Näytelmäkulman kokoelmissa, joka lainaa kokoelmiaan pääasiassa teattereille. Kannattaa kysyä lainausmahdollisuuksia heiltä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=18&…
'Velamen radicum' tai 'velamen' on suomeksi juuripurje. Juuripurje on riippujuurten esiketosta syntynyt monikerroksinen ja hohkainen, vettä varastoiva kuollut pintasolukko. Se imee pesusienen tavoin sadevettä, kastetta ja sumua, ja näin kasvi saa kerättyä toiminnoilleen välttämätöntä vettä. Juuripurjeita tavataan eräillä kämmekkäkasveilla (orkideat), ananaskasveilla ja vehkakasveilla.
Internetistä löytyy runsaasti englannin- ja saksankielisiä biologian sanastoja, mutta suomenkielisiä emme löytäneet. Useat englanninkieliset biologian ensyklopediat ja sanakirjat ovat nykyään vapaasti luettavissa Google Booksin kautta. Parhaita suomenkielisiä lähteitä kasvitieteen ja biologien termien selvittämisessä ovat edelleen perinteiset...
