Kirja on tosiaan käännetty vuonna 1953 ruotsiksi nimellä Konsta. Kotikaupunkisi Oulun kirjastojen kokoelmissa sitä ei ole. Konsta löytyy Helsingin, Vaasan, Tampereen, Turun, Porvoon, Kotkan ja Kajaanin kaupunginkirjastoista.
Sinun on mahdollista saada se kaukolainana Ouluun. Tässä on tietoa Oulun kaupunginkirjaston kaukopalvelusta:
http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html
Kyseinen kirja löytyy Kiimingin pääkirjastosta aikuisten osastolta. On tällä hetkellä hyllyssä. Laitan mukaan viestiin kirjan luettelokortin, jotta näet sijaintitiedon:
HYLLYPAIKKA Luokka 59.34 D'A (KIAIK)
D'Adamo, Peter J., Syö oikein oman tyyppisi mukaan : henkilökohtainen ruokavalio, jonka avulla pysyt terveenä, elät pitempään ja saavutat ihannepainosi / Peter J. D'Adamo, Catherine Whitney ; suomennos: Tuulikki Valta. Helsinki : WSOY, 2002 ISBN/HINTA 951-0-25637-4 (sid.) : 29,40 EUR.
Verkkojulkaisussa "Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet" http://www.ling.helsinki.fi/filt/info/mes2/merkkien-nimet.html mainittu merkki (Unicode 2021/double dagger) on saanut suomenkielisen käännöksen kaksoisristi.
Gwen Stefani (s. 1969, Kalifornia) aloitti laulajan uransa vuonna 1987 perustetussa No Doubt -bändissä. Yhtyeen jäätyä tauolle Stefani julkaisi ensimmäisen soololevynsä Love.Angel.Music.Baby marraskuussa 2004. Stefani ei ole kyseisen albumin jälkeen julkaissut uutta levyä. Yhtenä syynä tähän saattaa olla se, että hän on tullut vastikään äidiksi.
http://www.gwenstefani.com/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gwen_Stefani
Ainakaan vapaan Internet-tietosanakirja Wikipedian mukaan Nummelan ponitalli -sarjan päähenkilön Kikka Lahden vanhempien nimiä ei ole kerrottu sarjan kirjoissa. Kikan isän tiedetään olevan ammatiltaan poliisi. Lisää tietoa sarjasta Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla kerrotaan kotipalvelusta seuraavaa, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kotipalvelu/: "Helsingin kaupunginkirjaston kotipalvelu on tarkoitettu niille, jotka eivät esimerkiksi sairauden, vamman tai korkean iän takia voi itse asioida kirjastossa. Kotipalvelun henkilökunta pakkaa kirjakassit asiakkaiden toiveiden mukaan ja kuljettaa ne asiakkaille sovittuna ajankohtana. Kotipalvelulla on käytettävänään koko pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) kirjastojen aineistokokoelma." Eli ihan kuka vaan ei voi käyttää kotipalvelua, vaan asiasta täytyy sopia kotipalvelun kanssa ja palvelu on tarkoitettu sellaisille kirjaston asiakkaille, joilla on hankala käydä kirjastoissa. Lisäksi kotipalvelun sivulla...
Helsingin kaupunginkirjasto järjestää monenlaisia tietotekniikkaan liittyviä kursseja ja opastuksia. Ne ovat kuitenkin pääosin tietokoneen käytön alkeista lähteviä. Tietoa syksyn kursseista löydät täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/
Helsingin työväenopistossa voi harjoitella mm. tietotekniikan ajokorttitutkintoa varten. Harjoitella voi myös ohjaajan opastuksella. Opiskelupaikat ja -ajat löytyvät täältä:
http://www.hel.fi/wps/portal/Tyovaenopisto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT…
Alunperin baskilainen satu "Kolme aaltoa" on julkaistu vuonna 1950 kokoelmassa "Satumaailma--kuvallinen taruaarre nuorisolle 26" (Karisto, 1950). Samassa kokoelmassa oli myös kaksi muuta satua: kiinalainen "Satakieli" ja keskiaikainen "Xa Xa-luolan lukko".
Kirjaa löytyy kirjastoista mm. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta: http://www.helmet.fi/record=b1091387*fin
Voit halutessasi kaukolainata sen omaan lähikirjastoosi. Kaukopalvelupyyntö tulee tehdä oman kirjastosi kautta.
Petersenin sävellykseen Yli rajojen nuottia löytyy vain Suomen Jazz- ja Poparkistosta, info@jazzpoparkisto.net. Seireenien kutsu -kappaleeseen ei nuottia löytynyt lainkaan maakuntakirjastojen tietokannasta eikä myöskään Suomen kansalliskirjaston Viola-tietokannasta, johon on tallennettu tiedot kaikista Suomessa ilmestyneistä nuoteista vuodesta 1977 alkaen. Syysunelmia-nimisen kappaleen (Songe d'automne) nuotit löytyvät mm. Suuren toivelaulukirjan osasta nro 6, kappaleen on säveltänyt Archibald Joyce ja sitä on esittänyt myös Jörgen Petersen.
Ilmeisesti Töölön kirjastossa on aiemmin ollut käytössä kaupunginkirjaston virallisesta linjasta poikkeava toimintatapa, sillä henkilö- tai y-tunnusta on kyllä muissa kirjoissa vaadittu laskutusasiakkailta aiemminkin. Kaupunginkirjaston virallisten ohjeiden mukaan palveluja ei voi antaa velaksi ilman jompaa kumpaa tunnusta. Käteisasiakkaan sen sijaan ei tarvitse antaa henkilö- eikä y-tunnusta.
Taistelukohtaus on Väinö Linnan Tuntemattomasta. Tämä kohtaus löytyy luvussa seitsemän toisessa kohdassa. Minulla on edessäni Tuntematon sotilas, WSOY 2004, jossa on liitteenä kuvasarja SF:n samannimisestä elokuvasta, ja siinä tämä kohtaus on sivulla 192.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta vastattiin kysymykseen näin:
"Itämerenkadun pysäköintipaikat on muutettu maksullisiksi pysäköintipaikoiksi liikennesuunnittelupäällikön 26.3.2010 tekemän päätöksen mukaisesti. Valitettavasti osa lippuautomaateista ei kuitenkaan ole asennuksessa tapahtuneen kömmähdyksen vuoksi vielä toimintakunnossa. Osa lippuautomaateista toimii kuitenkin ja lähimmälle toimivalle lippuautomaatille ei ole kuitenkaan kovin pitkä matka. Pyrimme saamaan kaikki lippuautomaatit toimintakuntoon mahdollisimman nopeasti."
Jyväskylän kaupunginkirjastossa etsimäänne teosta ei enää ole. Kirjaa löytyy useista muista maakuntakirjastoista, joista sen voi tilata kaukolainaan. Ota yhteyttä kaukopalveluumme: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
Runo on Satu Salminiityn. Se alkaa näin: "Olet lapsellinen kuin tuuli". Keskellä runoa on säe "Pian päivän korut kilahtavat lippaaseen", ja runon keskellä ja lopussa säe "juodaan voittajien juomaa".
Runo on alkusäkeittensä mukaan nimeltään Olet lapsellinen kuin tuuli. Se löytyy Salminiityn runokokoelmasta Raottuvien ovien valo (1989).
Ässät-yhtyeen cd-levyä "Punakenkäinen tyttö" ei näytä olevan missään Helsingin kirjastossa, mutta muutamassa Espoon kirjastossa se on. Jos levy on hyllyssä, niin puhelimitse sen voi pyytää lähetettäväksi mihin tahansa Helsingin kirjastoon - lähetys kestää muutaman päivän. Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/) saat selville, missä levy on paikalla: valitse "tarkennettu haku", kirjoita nimekkeeksi levyn nimi ja tekijäksi yhtyeen nimi.
Itse en ole kuullut tällaista ilmaisua kuin "sivistynyt kieli", mutta usein varsinkin vanhemmassa kirjallisuudessa puhutaan "sivistyskansoista" ja "sivistyskielistä". Näillä ilmaisuilla on tarkoitettu lähinnä eurooppalaisten pitkään harrastamaa näkemystä, jonka mukaan Euroopan suuret maat (Saksa, Englanti, Espanja, Italia ja Ranska) ovat jollain lailla muuta maailmaa "sivistyneempiä" ja vastaavasti näissä maissa puhutut kielet "sivistyskieliä". Näkemys on kuitenkin täysin subjektiivinen, koska ei ole mitään objektiivista tapaa verrata eri kulttuurien "sivistyneisyyttä". Jyrkästi ilmaisten "sivistyskieli" on eurooppakeskeisen ajattelun synnyttämä historiallinen vääristymä, jolla ei ole mitään (kieli)tieteellistä perustaa. Monet ei-...
Louna-kirjastojen uusimpia kirjoja työhön perehdyttämisestä ovat nämä:
- Oppiminen työssä / Päivi Kupias, Raija Peltola (2019)
- Tervetuloa meille! : uuden työntekijän perehdytys / Annina Eklund (2018)
- Mentorointi 4.0 / Päivi Kupias, Matti Salo (2014)
Alla linkki hakutulokseen tietokannasta:
https://louna.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&limit=0&l…
Alla myös linkki hakutulokseen Finna-tietokannasta. Kirjoja on mahdollista tilata kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta. Aiheesta on myös paljon opinnäytetöitä, joista uusimmat ovat myös vapaasti verkossa luettavissa:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Sekä adjektiivina että substantiivina tunnettu 'löperö' tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan ryhditöntä, holtitonta, saamatonta, velttoa, nahjusmaista (a.) ja nahjusta, vetelystä, vätystä (s.). Sanan alkuperää ei tutkimissani lähteissä selitetty.
Parhaita kirjoja aiheesta on Tuomas Kuhmosen teos Agenda 2007: Suomen maatalouden EU-historia ja -tulevaisuus. Fin-Aguuri 1998. Jonkin verran tietoja löytyy myös seuraavista teoksista:
Sovala, Markus: Suomen EU-jäsenyys ja maataloustuki. Palkansaajien tutkimuslaitos 1995,
Maatalousyritysten taloudellinen sopeutuminen Euroopan liiton jäsenyyteen. Helsingin yliopisto 1994 ja
Maataloustieteen päivät 2000: talous ja teknologia. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 2000.
Aiheesta löytyy myös erittäin paljon aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joita voi etsiä Aleksi- tietokannasta asiasanoilla Euroopan unioni ja maatalous ja Suomi. Tätä tietokantaa voi käyttää myös itse kirjaston asiakasmikroilla. Se löytyy otsakkeen Tietokantoja verkossa...
