Muutama prosentti Suomen yliopistoissa opiskelevista ei tosiaan ole suorittanut ylioppilastutkintoa. Alla Ylen uutisointia aiheesta:
http://yle.fi/uutiset/harva_selvittaa_tiensa_yliopistoon_ilman_valkolak…
Virallista ohjeistusta nimityksistä ei löytynyt, mutta ainakin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on huomannut vaihtelevat nimitykset puhuttaessa tutkintoa suorittamattomasta yliopisto-opiskelijasta:
http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet.html
Ylioppilaskunta antoi vuonna 2003 suosituksen käyttää alta löytyvän taulukon mukaisia nimityksiä:
http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet03_taulukko.ht…
Tämän taulukon mukaan esim. valtiotieteellisen tiedekunnan, ei tutkinnon suorittanutta,...
Kuopion Varastokirjastossa on Apu-lehden vanhin vuosikerta vuodelta 1957 (puuttuvat numerot:25,29), ja Seura-lehden vuodelta 1970. Vanhempiakin vuosikertoja kirjastoista tietysti löytyy, mutta ne ovat kirjastossa luettavia käsikirjastokappaleita.
https://finna.fi
https://finna.fi
Alli Nissinen (1866-1926) oli tuottelias runoilija ja hänen tekstejään löytyy sävellettynä eri nuottikokoelmista useita. Mm. seuraavat laulut ovat hänen käsialaansa (alkuperäisiä tai käännöksiä):
Jänis istui maassa - Äidin silmät (Kaks' on kaunehinta elämässä) - Jouluaattona / Joulun aattona (Aamu vasta hämärtää) - Kuu ja tähdet - Metsästäjän laulu (Vuorten harjanteilla) - Mummon luona (Juokse, juokse joutuisaan) - Pikku juttu (Oli kerran metsässä mökki) - Puro ja lapset (Puro hyppivi kiveltä kivelle) - Kevätlaulu (Kevät tuo, heti luo) - Tätilään (Mennään, mennään tätilään).
Vuonna 1909 julkaistiin 44 saksalaisen lastenlaulun kokoelma "Lauluja ja säveleitä lasten sydämille", jonka kaikki käännökset ovat Nissisen käsialaa. Tämä on varmasti...
Emilie Topeliuksesta on n. 10 sivun artikkeli kirjassa Kajanti, Caius: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiassa. Kirja näkyy olevan kovasti lainassa, mutta sen pitäisi olla tällä hetkellä paikalla Tapulikaupungin kirjastossa (p. 310 85 075) sekä Viikin kirjastossa (p. 310 85 871). Voit varata kirjan itsellesi puhelimitse tai pyytää lähettämään sen lähikirjastoosi.
Kirjassa "Satujen saari - suomalaista lastenkirjataidetta 1847 - 1960) on aivan lyhyesti Emilie Topeliuksesta kuvittajana. Sekin on tällä hetkellä hyllyssä Tapulikaupungin kirjastossa (ja monessa muussa).
Kerrot tutustuneesi Topeliuksen elämäkertoihin. Oletko selannut myös Valfrid Vaseniuksen 6-osaista kirjaa "Zacharias Topelius ihmisenä ja runoilijana" (saatavissa...
Hei,
eduskunnassa työskentelevien virkahenkilöiden kelpoisuusehtoja ja tehtäviä säätelevät seuraavat erityissäädökset: eduskunnan työjärjestys 1999/40, laki eduskunnan virkamiehistä 2003/1197 sekä kanslian ohjesääntö 1480/2015.
Yksityiskohtaisimmat tehtäväkuvaukset löytyvät kanslian ohjesäännöstä. Sen 4 §. mukaan ”keskuskanslian tehtävänä on valmistella täysistunnot ja puhemiesneuvoston kokoukset, hoitaa täysistunnon tukipalvelut ja edustajan valtiopäivätoimiin liittyvät palvelut sekä huolehtia valtiopäiväasiakirjojen tuotannosta ja julkaisemisesta.”
Ohjesäännön 10 §: ssä tehtävää on vielä täsmennetty ja todettu, että ”keskuskansliassa on istuntoyksikkö, pöytäkirjatoimisto, ruotsin kielen toimisto ja asiakirjatoimisto....
Ikävä kyllä, näyttää siltä, että tätä tv-sarjaa ei ole saatavilla suomeksi tekstitettynä tallenteena sen paremmin kirjastoista kuin kaupallisilta toimijoiltakaan.
En löytänyt kyseistä aforismia Helena Anhavan runojen kokoelmateoksista. Selailin läpi teokset Ei kenenkään maa : mietteitä, havaittua 1971-1999, Runot 1971-1991 ja Käyn siellä vain unessa : runot 1991-2010. Internetissä se näyttäisi esiintyvän useimmin muodossa "Rakkaat lähtevät, jää tyhjä tila muistojen asua".
Kirvoilla ei ole hampaita, joten ne eivät tarkkaan ottaen pysty edes teoriassa puremaan ihmisiä. Sen sijaan kirvoilla on imukärsät, joilla ne imevät kasveista nestettä ravinnokseen (L. Luoto & H. Luoto: Ötökät lähiluonnossa, 2021, s. 115). En löytänyt kovin yksityiskohtaisia ja auktoritatiivisia lähteitä siitä, voivatko kirvat vahingoittaa ihmisen ihoa imukärsillään, mutta yleinen konsensus vaikuttaa olevan, että tällainen on harvinaista, sillä kärsät eivät sovellu kovin hyvin tähän tarkoitukseen, eikä ihmisen ihon vahingoittaminen muutenkaan ole kirvoille lajityypillistä käytöstä (ks. esim. https://bugbrief.com/aphid/do-they-bite ; https://medium.com/@ms.heather.whitney/are-aphids-poisonous-to-humans-3…). Mikäli kirvaa ei siis saa...
Lennart Meren teoksen Hopeavalkea mukaan Viron pääkaupungilla on yhdeksäntoista nimeä, joista tunnetuimmat ovat Tallinna, Reval ja Lindanisa ja vähemmän tunnettuja suomalaisten Kesoi, venäläisten Ledenets sekä lättiläisten Danepils. Meri pohtii kymmensivuisessa artikkelissaan "Miten vanha Tallinna on?" eri nimien historiallista taustaa.Kaupunkina Tallinna mainitaan säilyneissä asiakirjoissa ensimmäistä kertaa 1238. Silloin se siis oli jo varmasti olemassa Itämeren maailmassa tunnettuna kaupunkina. Virallisesti Tallinnasta, tai siis tuolloin saksalaisittain Revalista, tuli kaupunki 1248, kun se sai Lyypekin lain kaupunkioikeudet. Tallinnan vironkielinen nimi merkitsee yksinkertaisesti ”tanskalaisten kaupunkia” (taani linn) ja sellaisena...
Valitettavasti kysymästänne aiheesta on vaikea löytää tuoretta tietoa suomen kielellä tai jos sitä on, se on hajallaan sanoma- ja aikakauslehdissä. Oletteko tutustunut monikulttuurisen kirjaston sivuihin osoitteessa http://www.lib.hel.fi/mcl/ -> World Info -> Iso-Britannia Vaikka sen aineisto onkin enimmäkseen englanninkielistä, uskoisin sen aukeavan helposti jo sanakirjan avulla.
CIA:n World Factbook (http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/uk.html)sisältää perustietoa mm. maan maantieteestä, väestöstä, hallinnosta ja taloudesta.
Kirjan "Iita, Linta Maria" (Kiviniemi, Eero, 1983) mukaan suosituimmat ensimmäiset nimet Suomessa vuosina 1890-1990 ovat Matti ja Anna. Mikäli otettaisiin huomioon kaikki etunimet (= toiset ja kolmannet nimet), suosituimmat olisivat Maria ja Juhani.
Allaoleva linkki vie suoraan Linnea-palveluiden Manda-sivulle:
http://www.lib.helsinki.fi/yhteistietokannat/manda.html
Linnea-palveluiden kotisivulta http://www.lib.helsinki.fi/linnea löytyy tietokantainformaation lisäksi monenlaista hyödyllistä tietoa Linnea-palveluista. Kannattaa tutustua!
Voit hakea mm. seuraavilla asiasanoilla Lapin maakuntakirjaston kokoelmatietokannasta: sotakirjallisuus, jatkosota, talvisota, jääkärit, kaukopartiot jne.. Voit hakea myös kirjastolluokilla: 92.73- (jatkosotaa tai
talvisotaa käsitteleviä). Myös taistelujen paikkakuntia voit käyttää asiasanoina
esim. Syväri jne. Jos haet vain romaaneja, voit yhdistää luokkaan 84.2- eri asiasanoja.
Parhaiten virkkausohjeita löytyy kirjastosta, tänne tulee useita käsityölehtiä, joita voi lainata eivätkä ne ole edes kovin painavia kantaa kotiin.
Internetissä on ainakin pari osoitetta, joista löytyy virkkausmalleja, toinen on http://www.tkukoulu.fi/handmade/virkkaus/index.html ja toinen http://www.freepatterns.com/. Jälkimmäinen sivusto on englanninkielinen ja siellä voi liittyä jäseneksi jonkinlaiseen "käsityökerhoon".
Löydät tietoja ja lähdevinkkejä Merja Jalosta palvelumme arkistosta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita kirjailijan nimi hakulaatikkoon - saat 15 vastausta!
Yksityisjuhlien, lähinnä häiden, järjestämiseen liittyviä lehtiä Suomessa ovat ainakin Häät, Mennään naimisiin ja Tehdään häät. Kokousten yms. järjestämisestä löytyi ainoastaan lehti nimeltä Kokouskutsu, Sokos hotellien kokouspalvelulehti, joka on ilmestynyt ainoastaan vuosina 1989-1990.
Tiedot näistä lehdistä löytyivät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) ja Suomen kansallisbibliografia Fennican (http://finna.fi kautta. Joko kokousten järjestämiseen liittyviä lehtiä ei Suomessa ole tai niitä on hyvin vaikea löytää nimeä tietämättä. Löytämäsi Tampere conference city –julkaisu löytyi otsikon tiedotuslehdet alta. Muut sen ryhmän lehdet eivät liittyneet kokousten järjestämiseen.
Tällaisia ohjelmia löytyy ainakin hakemalla Googlen avulla hakusanoilla Windows 98 photo freeware slideshow.
Osa ohjelmista on ilmaisia.
(Vaikka tämä: http://www.photo-freeware.net/bangarasoft-slideshow.php)
Ohjelmaa ladatessa on tietenkin syytä varautua
virustarkistukseen/virushyökkäyksiin.
Sanahaku termillä "fibromyalgia" tuottaa kahdeksan viitettä Helmet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=fibromyalgia&m=&l=&Da=&Db=&b=&… .
Välimerellisestä ruokavaliostakin löytyy ainakin kolme teosta:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=v%E4limer**+and+%28dieet**+or+… .
Fibromyalgiaa käsittelevät teokset ovat useimmiten liikuntaelinsairauksien luokassa - Helsingin kaupunginkirjastossa 617.94. Välimeren ruokavaliosta kertovat teokset ovat etnisen keittotaidon luokassa 691.14. Ruokavalioiden terveydenhoidollisista merkityksistä kertovat teokset ovat luokassa 613.1. Fibromyalgian ja välimerellisen ruokavalion yhteyksiä ei näyttäisi käsittelevän yksikään teos.
Internetissä fibromyalgian hoitoa...
Suomen kansallisbibliografiassa (tietokanta Fennica) mainitaan kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus. Siinä ei mainita Daniel Wallacen mukaan mitään, ei myöskään teoksen nimen mukaan, vaikka alkuteosten nimet Fennicassa mainitaan. Kysymäsi teos ei siis ole ilmestynyt suomeksi.
