Kysyjä tarkoittanee ns. tablettitietokoneita tai ehkä e-kirjojen lukulaitteita. Siitä riippumatta, mitä tekniikkaa käytetään, kysymys on verkon kautta välitettävistä sisällöistä, joita ei lain mukaan voi lainata kuten perinteisiä kirjoja. Jotta kirjaston asiakas voisi tällaisia e-kirjoja käyttää, täytyy kirjaston hankkia käyttöoikeuksia. Se on maksullista, eikä suinkaan kaikkea ole edes tarjolla kirjastolle.
HelMet-kirjastoilla on jo nyt tarjolla valikoima e-kirjoja, mutta valikoimassa ei ole haluttuja uutuuksia. Pääset tutustumaan tähän tarjontaan osoitteessa https://www2.helmet.fi/ebook/. Tarvitaan vain oma kirjastokortin numero ja nelinumeroinen PIN-koodi.
Riippuu kokonaan suomalaisista kustantajista, saavatko kirjastot ja mihin...
Kyllä on. Levy on juuri tilattu, mutta ei siis vielä saapunut edes kirjastojen hankintaosastoille. Kun tiedot levystä ja levyjen sijaintipaikat (vähintään yhden levyn) näkyvät Helmet-verkkokirjastossa, voi siitä tehdä varauksen.
http://helmet.fi/
Valitse Web-Origon tiedonhausta "Tarkennettu haku". Siellä voit rajata hakuasi esim. seuraavasti: Luokka "kaunokirjallisuus", Pääkielet "englanninkieliset teokset", Aineistolaji "kirja-aineisto".
Tällä haulla hakutulos muodostuu kuitenkin liian suureksi, joten ohjelma pyytää tarkentamaan hakua. Hakua voisi rajata esim. kirjojen ilmestymisvuoden mukaan lisäämällä kenttään Vuosi tietyt vuodet esim. 2006-2012, seuraavaan hakuun 2000-2005 jne.
Genren mukaista ryhmittelyä on vaikeampi saada. Uusi kaunokirjallisuus on asiasanoitettu, eli voit lisätä haluamasi asiasanan kenttään Asiasana. Käytettävät asiasanat voit tarkistaa verkkoasiasanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/. Asiasanan lisäämällä et kuitenkaan saa täydellistä listaa, koska...
Carlo Levin kirja Christo si e fermato a Eboli on suomennettu nimella Jumalan selän takana (1956). Sitä ei näytä olevan Hämeenlinnan kirjastossa, mutta sen voi saada kaukolainaksi muista kirjastoista, esim. Varastokirjastosta Kuopiosta.
Kirja on Hans Malmbergin ja Gunnel Linden Ikimetsässä, vuodelta 1966. Netissä on esittely tästä kirjasta http://lastenkirjahylly.blogspot.fi/2010/06/nostalginen-kesakirja.html
Tässä muutamia aiheeseen liittyviä romaaneja:
Pauliina Vanhatalo: Viittä vailla
Jenny Erpenbeck: Vanhan lapsen tarina
Nick Hornby: Poika
Anna Lassila: Popcornprinsessa
Sari Malkamäki: Urheat pienet naiset
Lisää viitteitä saat hakemalla Lastu-verkkokirjastosta http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ tarkennetulla haulla:
Asiasana/Aihe: Kiusaaminen (tai myös Koulukiusaaminen)
Luokka: Kaunokirjallisuus
Osastot: Aikuistenosastot (jos haluat rajata lastenkirjat pois)
Etsimäsi runo Hanhen konsertti, joka tosiaankin on Lauri Pohjanpään kirjoittama, löytyy esimerkiksi Pohjanpään Valittujen runojen kokoelmasta (WSOY, 1953) sivulta 12.
Runo sisältyy myös mm. runoantologiaan Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (toim. Satu Koskimies, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia) ja Pohjanpään teokseen Metsän satuja ja muita runoja (WSOY, useita painoksia).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Pohjanpää Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
Piirilääkärilaitos sai alkunsa 1700-luvun puolivälissä. Suomen ensimmäinen piirilääkäri Barthold Rudolf Hast nimitettiin Pohjanmaan piirilääkäriksi vuonna 1749 Vaasan kaupunkiin. Vuonna 1775 oli maassamme toimessa kahdeksan piirilääkäriä ja 1800-luvun alussa piirilääkäripiirejä oli perustettu 13. Vuosisadan puolivälin paikkeilla piirilääkäreitä oli jo 50. Tämän jälkeen perustettiin vielä kolme piirilääkäripiiriä - enimmillään piirilääkäreitä oli siis 53.
Piirilääkärien toiminnasta oli säädetty heille vahvistetussa johtosäännössä. Heidän päätehtävänsä oli vuodesta 1832 lähtien terveydenhoidon kehittäminen ja siten huolehtia oman piirinsä alueella asuvan väestön terveyden- ja sairaanhoidosta aina siihen saakka kun maamme kunnanlääkärilaitos...
Aiheesta löytyy esimerkiksi sittemmin kansanedustajanakin toimineen Pekka Railon muistelmateos:
Railo, Pekka. ; Tuomikoski, Pekka.
Valkoisten vankina / Pekka Railo ; toim. Pekka Tuomikoski. Helsinki : Minerva, 2011
ISBN 978-952-492-459-7.
http://finna.fi
Ravitsemusta Tammisaaren vankileirillä käsitellään sivuilla 262-282. Touko-kesäkuusssa käytössä oli vielä vanhoja varastoja, joista jaettiin päivittäin 100-150 grammaa sotilaslimppua sekä päivälliseksi tarjottiin liha-, seka- tai turskakeittoa. Kesäkuun lopulla ja heinäkuussa annokset pienenivät. Heinäkuussa 1918 aamiainen on Tammisaaren vankileirillä koostunut puolikkaasta tai kokonaisesta sillistä, 35-100 grammasta leipää (ei tosin joka päivä), ja päivällinen on ollut joko turska-, liha...
Kysymänne koodi sisältää kaksi erillistä tietoa - numero 50 viittaa kuurouteen tai kuulovammaan, ja kirjain E tarkoittaa puolestaan ko. vamman perusteella annettua palveluskelpoisuusluokitusta.
E-luokka määriteltiin tuossa vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjeessa seuraavasti: " -- kun se vika, vamma tai sairaus on varmasti tai todennäköisesti ohimenevä ja palveluskelpoisuuden otaksutaan myöhemmin palautuvan". E-luokkaan määrätyt olivat siis sillä hetkellä palvelukseen kelpaamattomia, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrättyjä.
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Inarin kunnan internetsivuilta, http://www.inari.fi/2000/fi/index.html#menu , ja siellä Saariselän sivuilta, http://www.inari.fi/2000/fi/meeting.html , löytyy ohjelmapalveluyrityksiä, jotka toimivat Inarissa. Vastaavasti Utsjoen kunnan kotisivulta http://www.utsjoki.fi/index.html kohdasta yritykset löytyy ohjelmapalvelutoimintaa alueella harjoittavia yrityksiä. Tilastotietoa ko. toimintaa harjoittavista yrityksistä voit etsiä esimerkiksi Lapin Liiton sivuilta http://www.lapinliitto.fi/ ja sieltä Tilastotori-kohdasta. Näiltä sivuilta on linkkiyhteys myös tilastokeskuksen hakemistoihin.
Kotitalouksien määrän Suomessa näet Suomen tilastollisesta vuosikirjasta, joka on jokaisen yleisen kirjaston käsikirjastossa. Muiden luettelemiesi maiden ja miksei myös Suomen tietoja voit etsiä netistä. Eräs tapa on mennä United Nations Population Information Networkin (POPIN) sivuille osoitteeseen
http://www.undp.org/popin/other4.htm#europe , josta on linkit kansallisten tilastokeskusten sivuille. Esim.
Eestin omat tilastosivut ovat osoitteessa http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/index.html . Sieltä sitten linkin Population Census alla on Preliminary results of the 2000 Population and Housing Census by counties and county centres (osoite on http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/census_fr.html ). Voipi olla, että jonkin verran saa...
Kansalaissodasta löytyy paljon painettua lähdeaineistoa, josta oletkin jo löytänyt luettelon Internet-sivustosta http://www.vapaussota.com . Näillä sivuilla on myös runsaasti linkkejä, joista käy ilmi mm., että Työväenperinne r.y:n ylläpitämässä Työväenliikkeen kirjastossa on Suomen kansalaissota -kokoelma. Työväenliikkeen kirjastoon kannattanee siis ottaa yhteyttä (http://www.tsl.fi/~perinne/tlk).
Sotahistorian laitokselle kannattaa soittaa. Sen Internet-osoitteessa (http://www.mpkk.fi/laitos/sotlaitos.html) ei ole yhteystietoja, mutta Evreka-haulla saadussa toisessa linkissä, joka ei avaudu, on itse linkissä seuraavat tiedot sivun otsikosta: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, Helsinki, Santahamina, ritaritalo Pl 7, Fin-...
Voit hakea mm. seuraavilla asiasanoilla Lapin maakuntakirjaston kokoelmatietokannasta: sotakirjallisuus, jatkosota, talvisota, jääkärit, kaukopartiot jne.. Voit hakea myös kirjastolluokilla: 92.73- (jatkosotaa tai
talvisotaa käsitteleviä). Myös taistelujen paikkakuntia voit käyttää asiasanoina
esim. Syväri jne. Jos haet vain romaaneja, voit yhdistää luokkaan 84.2- eri asiasanoja.
Tiedustelemasi elämäkerta: Virtanen, N. P.: Teuvo Pakkala, 1933.
Teoksessa (Kodin suuret klassikot:)Pakkala, Teuvo: Teuvo Pakkala 1./toim. Mervi Kantokorpi, 1987 on 83-sivuinen pienoiselämäkerta kirjailijasta, hänen elämästään ja teoksistaan. Artikkeli on hyvin havainnollinen mielenkiintoisten valokuvien ansiosta. Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulta voit tarkistaa nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi
Moottoriajoneuvoverolain löydät osoitteesta hhttp://www.finlex.fi/ .Valitse etusivulta Lainsäädäntö. Laki
annettiin jo 30.12.1966 ja sen numero on 722. Tämän jälkeen lakiin on tehty useita muutoksia ja haluat
varmaankin laista tällä hetkellä voimassa olevan muodon. Viimeisimmät yhdeksättä pykälää koskevat
muutokset ovat 522/1994 ja 1538/1995, joten sinun kannattaa hakea nämä lait finlexistä.
Voit käyttää myös painettuja lähteitä eli kyseisien vuosien Suomen säädöskokoelmia, jotka ovat ainoita
virallisia lähteitä lakeihin ja asetuksiin. Verolait 2001 -julkaisussa on moottoriajoneuvoverolaki niin että
siinä on huomioitu lakiin tulleet muutokset.
Moottoriajoneuvoverolain (Laki moottoriajoneuvoverosta 30.12.1966/722) yhdeksäs pykälä kuuluu...
Jari Ojalan kirja Tuhannen purjelaivan kaupunki löytyy Kokkolan kaupunginkirjastossa luokasta 92.881. Tällä hetkellä (ma 2.12.03) on yksi lainattava kpl paikalla. Mikäli haluat että kirja laitetaan sivuun soita kirjaston neuvontaan numeroon 06-8289 561 klo 11.00 jälkeen.
Näet aineiston paikallaolotiedot myös netin kautta kirjaston Anders aineistotietokannassa http://webkirjasto.kpnet.fi .
Ohje Andersin käytöstä: http://lib.kokkola.fi/webkirjasto/index.htm .
