1. Haapaveden kirjastosta kerrottiin, että Haapaveden Ollalan koulussa olisi hyvin todennäköisesti ollut käytössä aapinen nimeltä Suomen lasten aapinen. Sen on toimittanut Kaisa Hälinen, ja kuvitus on Rudolf Koivun. Kirja on lainattavissa Haapaveden kirjastosta sekä näköispainoksena että vuoden 1989 painoksena. Luultavasti Karsikkaan koululla on ollut käytössä sama aapinen, mutta varmuutta siihen ei saatu.
2. Ilmajoen kirjastossa asiaa selviteltiin myös, mutta valitettavasti tietoa ei ole löytynyt. Ilmoittelen, jos asia selviää.
Hätäkeskuslaitoksen sivuilta osoitteesta http://www.112.fi/meille_toihin/meille_toihin löytyy tietoa noista töistä ja vaadittavasta koulutuksesta. Linkin ”Hätäkeskuspäivystäjäksi?” löytyvät yksityiskohtaiset tiedot opintojen sisällöstä. Myös osoitteesta https://www.valtiolle.fi/valtiolle/fi/02_tutustu_tyonantajiin/hatakesku… löytyy tietoa työn sisällöstä ja pieni kertomus käytännön työtilanteestakin.
Tuon alan kesätöistä ei löytynyt tarkempaa tietoa, mutta voit halutessasi kysyä sitä suoraan hätäkeskuslaitokselta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.112.fi/hatakeskuslaitos/yhteystiedot.
En löytänyt tietoa siitä, että Rossin Jos rakastat -tekstiä olisi julkaistu alun perin muualla kuin lauluna. Runoantologiassa Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987) lähteeksi mainitaan äänilevy Täytyy uskaltaa. Tämä Kristiina Halkolan albumi ilmestyi LP-levynä vuonna 1971 ja uudelleenjulkaistiin enemmän kappaleita sisältävänä cd:nä vuonna 1996.
Lähteet
Chydenius, Kaj: Muistin juuri (Otava, 2009)
Runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jos_rakastat_%28kappale%29
Koska Egyptin pinta-alasta yli 96% on aavikkoa ja maan vuotuinen sademäärä jää alle 80 millimetriin, maa on täysin riippuvainen Niilin vedestä. Voimakkaan väestönkasvun vuoksi vedentarve lisääntyy koko ajan, ja sen arvellaan ylittävän Niilin virtaaman vuonna 2017. Jo vuonna 2006 arvioitiin, että vain prosentti Egyptin kautta virtaavasta Niilin vedestä laski Välimereen. Vaikka joki siis onkin valtava, se on myös ylikäytetty. Sama tilanne on myös monilla muilla maailman suurista joista, kuten Rio Grandella, Jordanilla, Induksella ja Jangtsella.
Egyptissä yli 80% käytetystä vedestä menee maatalouden käyttöön, loput teollisuudelle ja kotitalouksille. Yhtenä Egyptin erityisongelmana on viljelyn vaatima keinokastelu ja sen menetelmien...
Kirjojen etsimisessä voi käyttää asiasanoja ratkaisukirjat, interaktiiviset teokset, jatka itse –teokset.
Tässä esimerkkejä 1990-luvulla julkaistuista kirjoista:
Miller, Marvin: Minä rikosetsivä
Miller, Marvin Hoksaatko? : syyllinen vai syytön?
Mustat yöt -sarja
Sokal: Hiljaisuus, murha!
Chaland, Yves: Katkaistu käsi
Goffin, Alain: Luciferin merkki
Dodo: Varjojen soturit
Uudempia kirjoja:
Tynkkynen, Jutta: Etsivätoimisto Mysteeri ja Pyhän Birman safiiri
Valitse kohtalosi –sarja
Forbes, Jake T.: Jedien tie
West, Tracey: Kadonneet kloonisotilaat
Kim Possible -sarja
Ciencin, Scott: Salajuoni
Ciencin, Scott: Kaikki peliin!
Pascoe, Jim: Pahiksille kyytiä
Helsinkiläisestä Leena Krohnista saat tietoa esimerkiksi Fast-hakupalvelusta hakulauseella Leena Krohn Finland. Tällöin saat lukuisia linkkejä, mm. linkin kirjailijan kotisivuille osoitteessa http://www.kaapeli.fi/krohn/ Kirjailijan kotisivuilla on artikkeleita, esseitä, esitelmien tekstejä sekä mm. teokset Tainaron sekä Sfinksi vai robotti.
Nettiset-verkkolehdessä vuodelta 1997 esitellään lyhyesti Leena Krohn sekä hänen Finlandia-palkittu teoksensa Matemaattisia olioita. Osoite on http://www.jyu.fi/jyucomm/nettiset/ns001/juttu015-i.html
Fast-hakupalveluun pääset esimerkiksi yleisten kirjastojen verkkopalveluiden tiedonhaku-sivuilta (http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/index.html)
Turun kansakoulujen kesäsiirtolatoiminnasta löytyy tietoja ainakin muutamasta teoksesta. Kimmo Ikosen kirjoittamassa kirjassa, ”Turun koulut aikansa ilmiönä: 140 vuotta yleissivistävää opetusta (1872-2012)”, on luku ”Itsenäisen Suomen alkutaival”, jossa kerrotaan jonkin verran kesäsiirtolatoiminnasta.
Perusteellisempia tietoja löytyy kirjasta ”Turun kaupungin kansakoulut 1913-1923: kertomus lukuvuodelta”, johon on koottu kyseisten lukuvuosien vuosikertomukset. Vaikuttaisi siltä, että kesällä 1919 oppilaita ei lähetetty Ruissaloon vaan Paraisille, Nauvoon ja Taivassaloon. Lukuvuoden 1918-1919 vuosikertomuksessa nimittäin todetaan, että ”[t]änä vuonna ei voittamattomien esteiden tähden onnistuttu järjestämään kuin 3 siirtolaa”, s. 34....
Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen kertoo Tiede-lehden palstalla, että lukutoukka-sana on tullut ruotsin kielen sanasta bokmal.
Ruotsin mal tarkoittaa koita, jonka toukat ovat tuholaisia. Tuholaisia on käytetty vertauskuvallisesti myös kirjoja ahmivien lukijoiden nimityksinä.
Voit lukea lisää aiheesta alla olevasta linkistä Tiede-lehden artikkeliin.
https://www.tiede.fi/artikkeli/mista_tulee_lukutoukka
Metalli johtaa lämpöä hyvin. Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan lämpö siirtyy aina lämpimästä kylmään. Kylmässä ilmassa ihmiskeho on lämpimämpi kuin ympäristönsä ja ympäristössä olevat esineet kuten silmälasit. Jos silmälasit koskettavat ihoa, lämpöä johtuu pois iholta kosketuspinnan kautta. Tämä tapahtuu paljon nopeammin koskettaessa metallia kuin muovia. Jos lämpötila on pakkasen puolella ja kontakti riittävän pitkä, kosketuskohdan lämpötila laskee niin paljon, että iholla oleva kosteus jäätyy.
Metallin hyvä lämmönjohtokyky johtuu metallin kemiallisesta rakenteesta. Metallin atomit liittyvät toisiinsa niin sanotulla metallisidoksella. Atomit ovat positiivisesti varautuneita, koska niiltä puuttuu yksi...
Vuonna 1980 pitkäperjantai oli 4.4. ja ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä siis 6.–7.4.
Muita 1980-luvun pääsiäisen ajankohtia voit katsoa vanhoista Yliopiston almanakoista. Pääsiäinen sijoittuu maalis- tai huhtikuulle.
1980-luvun almanakat löydät almanakkatoimiston sivuilta https://almanakka.helsinki.fi/fi/ kohdasta Arkisto > Yliopiston almanakat 1608-1999 > 1900-luvun almanakat. Avaa haluamasi vuosi ja kuukausi.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2004) mukaan aprikoida-verbin ainoa vastine on karjalan kielen sana aprikoija. Sanan äännerakenne ja levikki viittaavat siihen, että kyseessä voisi olla venäläinen laina, mutta varsinaista lainaetymologiaa ei ole tiedossa. Aprikoosi ei ole sukua aprikoida-sanalle, sillä aprikoosi on lainattu suomeen ruotsin sanasta aprikos.
Seuraavia kirjoja voi tiedustella Helsingin yliopiston kirjastosta.. Lisää materiaalia löytää HELKA-ainesitonhausta.
Birchenough, Charles, History of elementary education in England and Wales from 1800 to the present day. / Seaborne, Malcolm, The English school : its architecture and organization OSA: [1] 1370-1870 /
Armytage, W. H. G., Four hundred years of English education , 1964/Clarke, Martin Lowther : Classical education in Britain, 1500-1900.
Charles Dickens arvosteli kirjoissaan kotimaansa hallintoa ja aikakautensa kasvatusta; hän oli pahoillaan niitten puolesta, jotka joutuivat käymään pahamaineisia kouluja. Hänen teoksiinsa tutustuminen voisi olla myös kiintoisaa.
Oletan, että olet tutustunut Yleisten kirjastojen verkkopalveluihin osoitteessa http://www.kirjastot.fi. Näiltä sivuilta pääset aivan varmasti parhaiten alkuun. Kirjastolehti ja kirjastojen Mainio-tietokanta ovat erityisen hyviä tiedonlähteitä. Kirjojakin löytyy todella paljon, ehkä parhaimpia Sinulle olisivat seuraavat:
Yleisten ja tieteellisten kirjastojen toiminta. BTJ 1999
Kirjastot verkossa. BTJ 1999
Uusinta tietoa kirjastotilastoista. Etelä-Suomen lääninhallitus 1998
Kirjastokalenteri 1998
Suomen tieteellisten kirjastojen opas. Suomen tieteellinen kirjastoseura 1998.
Eri kirjastojen toiminnasta, tuloksista ja palveluista saat tietoa ao. kirjastojen omilta kotisivuilta verkossa. Nämäkin sivut löydät helposti Kirjastot.fi -sivujen...
Moniosaisessa teoksessa: Maailma tänään, joka kuuluu sarjaan; Tieteen kuvalehden
hakuteos, on kuvattu eri maiden historiaa ja luontoa. Osissa 1, 2 ja 3 on kerrottu Pohjois-Amerikan mantereesta. Osoitteesta: www.libplussa.fi/ voit käydä katsomassa missä Helsingin kirjastossa, kirjat ovat saatavissa.
Franz Kafkan teosten tulkintoja löytyy muun muassa osoitteesta
http://www.vr.net/~herzogbr/kafka/index.html .Löytääksesi vastaavia sivuja Ernest Hemingwayn kirjoista käytä Ask Jeeves-hakupalvelua. Löydät sen osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ , kohdasta Tiedonhaku. Näin saat esiin pikahakuruudun. Valitse Ask Jeeves ja kirjoita hakulauseeeksi esimerkiksi Ernest Hemingway on the web tai pelkkä Ernest Hemingway. Samaa hakumenettelyä voit käyttää myös Franz Kafkan, samoin kuin kaikkien muiden sinua kiinnostavien kirjailijoiden kohdalla.
Nils Ferliniltä on suomennettu kolmiosainen teos Riemunkirjavin lyhdyin - Keisarin papukaija - Oravanpyörästäni. Ensimmäiseen osaan sisältyy runo Hiljaa nukkuvat nyt. Suomen kansallisbibliografian mukaan muita suomennoksia ei ole.
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa rakennuttamisesta sekä rakennusprojektien johtamisesta.
Jouko Kankainen & Juha-Matti Junnonen: Rakennuttaminen Rakennustieto, 2001;
Jouko Kankainen & Juha-Matti Junnonen: Laatuajattelu ja rakennustyömaan laatutoiminnot, Rakennstieto, 2001. Elinkaarihallinnasta taas löytyy tietoa Rakentajainkalenterista vuodelta 1999, sivuilta 787 & 791. Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta: www.helmet.fi
Ehkäpä etsimäsi termit löytynevät seuraavista julkishallinnon sanakirjoista:
Valtioneuvostosanasto. Helsinki : Valtioneuvoston kanslia : Edita, 2004.
Sijaitsee tällä hetkellä vain Myyrmäen kirjaston käsikirjastossa, ei anneta kotilainaan. Tulossa myös Pasilan ja Tikkurilan kirjastojen käsikirjastoon. Vanhempaa versiota (-98) voi lainata Tikkurilan kirjastosta, jossa se on nyt hyllyssä. Varata voi, varausmaksu on 0,50 e.
Tätä vanhempaa versiota voi lainata myös Helsingin yliopiston Opiskelijakirjastosta (osoite: Vuorik. 7, puh: 09-19123920).
Juridiikan ja hallinnon suomalais-englantilainen sanasto / toim. Matti Joutsen. [Helsinki] : Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, 1980
Saatavana lainaksi Opiskelijakirjastosta.
Seuraavista kokoelmista löytyy Sergei Jeseninin runoja suomeksi:
Neuvostolyriikkaa I,Tammi,1975.
Venäjän Runotar,Otava,1946.
20 Neuvostoliiton runoilijaa,Petroskoi,1960.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta,
http://www.helmet.fi/
Janica-nimisiä on 1054
Janika-nimisiä on 2877
Sisko-nimisiä on 29421
ja Päiviä taas 36138
Johanna on näistä kaikeista yleisin ja heitä on 141464
Väestörekisterikeskusen Etunimihausta näkee montako tietyn nimistä on Suomessa. Katso tästä
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
