Turun kaupunginkirjastossa on presidenteistä paljon aineistoa. Yksissä kansissa presidenteistä löytyy tietoa esimerkiksi Lauri Haatajan teoksesta Presidenttikirja (2001). Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa Aino-tietokannasta, jonne pääset osoitteesta: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin
Suomen presidenteistä saa paljon tietoa tietenkin netistä, mm. sivulta http://www.presidentti.fi on linkit Suomen presidentteihin. Linkit viittaavat Suomen kansallisbiografian verkkosivuihin, mutta kyseinen teos on myös kirjamuotoisena Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla. Kirjasarjan osia (tällä hetkellä valmiina on 9 osaa, T-kirjaimeen asti) ei lainata, mutta siitä voi ottaa kopioita.
Wikipedia on myös...
Paavo Sarkkinen on kirjoittanut teoksen "Ruoppaustyöt" (Rakennusalan kustantajat 2003), jossa käsitellään Suomessa tehtyjen ruoppaustöiden historiaa ja esitellään jonkin verran erilaisia ruoppauskoneita. Imuruoppausta käsitellään myös Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien koeruoppaus Myllykoskella 2001" (Alueelliset ympäristöjulkaisut 286).
Tekniikan kirja 2 (WSOY 1964) sisältää tietoa ruoppauskoneiden toiminnasta ja tekniikasta. Tietoa löytyy kirjan ensimmäisestä osiosta Rakennustekniikka (luvuista Rakennuskoneet ja Sataman- ja väylänrakennus). Nämä kolme julkaisua löytyvät Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastosta.
VTT eli valtion teknillinen tutkimuskeskus on myös julkaissut ruoppausta...
Ulla Lehtosen kirjoista saattaisi olla mukava aloittaa. Ulla Lehtonen on luonnonmukaisen viljelyn uranuurtajia Suomessa.
Kirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/
löydät kirjaston kokoelmissa olevat Lehtosen kirjat. Kirjoita hakuruutuun sanat ulla lehtonen ja tee haku. Kirjojen sijaintitiedot saat esille klikkaamalla nimekettä, joka on linkki.
Voit hakea kirjoja myös kirjoittamalla hakuruutuun sanan vihannesviljely.
Varauksen edessä olevaa laatikkoa ei pidä ruksata, se on tarkoitettu varausten poistamiseen. Noutokirjastoa muutettaessa tarvitsee ainoastaan valita uusi kirjasto alasvetovalikosta ja painaa vaihda noutokirjasto.
Töölön kirjastossa on. Asianajajapäivystys on kuitenkin nyt kesätauolla. Päivystykset jatkuvat siellä taas syksyllä 2009 7.9.-7.12.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/
Hei!
Löysin seuraavat tutkimukset, kun kävin läpi yliopistokirjastojen yhteishakemistoa:
Mylly, Mari: "Siis prinsessaa ei voi esittää sammakon asussa" : joukkueiden ja tuomareiden näkemyksiä hyvästä joukkuevoimistelun kilpailuasusta / Mari Mylly.
Julkaistu Helsinki : Helsingin yliopisto, 2008.
Tahkokallio, Annika: Flow-kokemus joukkuevoimistelussa / Annika Tahkokallio.
Julkaistu Helsinki : Helsingin yliopisto, 2006.
Laine, Leena: Työväen urheiluliikkeen naiset / Leena Laine.
Julkaistu Helsingissä : Otava, 2000.
Laisi-Ikäheimonen, Virve: Vartalon liikkeiden avainliikkeet joukkuevoimistelussa [Elektroninen aineisto] / Virve Laisi-Ikäheimonen.
Julkaistu Jyväskylä, 2000.
Ulkoasu 66 lehteä.
Opinnäyte Pro gradu -työ :...
Valitettavasti kyseistä elokuvaa ei näyttäisi löytyvän mistään Suomen kirjastosta. Voit esittää hankintatoiveen omalle kirjastollesi aineiston hankkimisesta mm. internetin kautta
https://www.vantaa.fi/i_form.asp?path=1;217;539;10990&voucher=26E72B78-…
Hei!
Haluamaanne kirjaa Saarisalo Aapeli: Pietari Kurvinen kaukokatseinen karjalainen, Wsoy, 1978. On saatavilla antikvariaattien verkkokaupoista sekä www.antikvaari.fi että www.antikka.net. Kirjoja oli tarjolla useampi kappale.
Kirjastolla myymme ainoastaan yksittäisiä, kokoelmasta poistettuja kirjoja. Niistä emme tee luetteloa. Lainaksi kirjan saa kyllä.
Miksipä se ei olisi sallittua? Mistä tahansa HelMet-kirjastosta lainatun aineiston saa palauttaa mihin tahansa muuhun HelMet-kirjastoon, lainat saa kaikin mokomin palauttaa ennen eräpäivää, ja kirjaston puolesta saat ihan vapaasti palauttaa myös kaveriesi lainoja. Ainoa mahdollisesti kielletty asia jonka tässä pystyn keksimään olisi, jos kaverisi kieltänyt sinua palauttamasta omia lainojaan ;)
Helsingin kaupunginkirjaston remonttiin menevien kirjastojen aineistolla on tavallista pidemmät laina-ajat. Esimerkiksi Oulunkylän 19. heinäkuuta remontin takia noin neljäksi kuukaudeksi suljettavan kirjaston laina-ajat jatkuvat pisimmillään ensi vuoden tammikuulle asti. Tietoa Oulunkylän kirjaston remontista:
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?gr…
Kirjaudu omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla sekä henk.kohtaisella pin-koodillasi HelMet etusivun oikeasta yläkulmasta.
Omien tietojesi kautta voit uusia joko kaikki lainasi kerralla sivun alalaidassa olevalla painikkeella 'uusi kaikki lainat' tai vain valitsemasi lainat laittamalla ruksin niiden eteen ja sen jälkeen painamalla painiketta 'uusi merkityt lainat'. Voit uusia kutakin lainaa korkeintaan kolme kertaa.
Varattua aineistoa ei pysty uusimaan. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 10 euroa tai enemmän, et voi myöskään uusia lainojasi.
Emme ole onnistuneet löytämään novelleja, jotka vastaisivat kuvausta kaikilta osin.
W. Somerset Maugham on kirjoittanut lyhyitä vakoilutarinoita, jotka perustuvat hänen omiin kokemuksiinsa salaisen tiedustelupalvelun tehtävissä. Hän kirjoittaa itse esipuheessaaan tarinoiden sisältävän jonkin yllätystekijän, odottamattoman käänteen Tsehovin tapaan. Tapahtumat eivät kuitenkaan sijoitu siirtomaihin. (Ashenden, or the British Agent 1928, suom. Salainen asiamies)
Seppo Jokisen Hiirileikki -äänikirja on C-kasettina vain kahdessa kirjastossa. Käpylän kirjasto on remontin takia suljettu 1.7.2011 saakka. Varaukset eivät kohdistu suljettuna olevan kirjaston aineistoon. Tikkurilan kirjaston äänite, ainoa tällä hetkellä lainattavissa oleva kappale, on korjattavana. Toivotaan, että se saadaan pian kiertoon.
Nykyisin äänikirjat hankitaan cd-muotoisina, mutta Hiirileikki löytyy Helmet-kirjastoissa vain C-kasettina.
Teoksesta ei ole vielä viety HelMet-kirjastojen järjestelmään yhtään nidettä, joten varausta ei ihan vielä pysty tekemään. Järjestelmä vaatii, että ainakin yksi kappale kirjaa on saatu sinne ennen kuin varaaminen onnistuu. Kappaleita on luultavasti tulossa lainattaviksi ihan pian, sillä HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmä kertoo, että kirjoja on saapunut tukkutoimittajalta. Kirjat täytyy kuitenkin vielä laittaa lainausvalmiiksi ja viedä rekisteriin ennen kuin ne voidaan laittaa lainattaviksi.
Kannattaa seurata osoitteessa http://www.helmet.fi, milloin ensimmäinen kappale teosta ilmestyy järjestelmään. Sen jälkeen varauksen voi tehdä.
Suoralta kädeltä mieleen tulee Werner von Heidenstamin romaani Karoliinit, joka on suomeksi ilmestynyt jo 1897, uusi painos 1961.
Muita teoksia on ainakin Karl Gustaf Ossiannilssonin Nuori leijona (1930), ja J.O. Åbergin Kaarle XII vanginvartijana (1912). Nämä taitavat mennä nuortenkirjojen puolelle, varmaksi en osaa sanoa.
Hieman rajatummin isoonvihaan ja Suomen tapahtumiin liittyvät ainakin Fredrika Runebergin romaani Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä, ja Sakari Topeliuksen satu Koivu ja tähti. Kyösti Wilkunan Tapani Löfvingin seikkailut isonvihan aikana (1955) on poikakirja, Martti Santavuoren Napue (1933) lienee tarkoitettu aikuisille. Veli Ranta-Ojalan Vihan päivät (2009) on uutta tuotantoa.
Ruotsiksi löytyy jokseenkin uusi...
Uusi kirjastokortti on maksullinen. Lasten kortti maksaa kaksi euroa ja aikuisten kortti kolme euroa. Voit pyytää uuden kortin mistä tahansa HelMet-kirjastosta ja sinulla pitää olla tuolloin mukanasi henkilöllisyystodistus. Jos olet alle 15-vuotias, saat uuden kortin tuomalla kirjastoon takaajan täyttämän ilmoittautumislomakkeen, joka löytyy allaolevasta linkistä.
Joka tapauksessa sinun on syytä välittömästi ilmoittaa korttisi kadonneeksi, jottei kukaan muu voi käyttää sitä väärin.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Erikoiskirjastojen PrettyLib-kirjastojärjestelmä toimii portaalina eri erikoiskirjastojen tietokantoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että hakusanan etsimisen jälkeen valitset erikoiskirjaston, jonka tietokantaa haluat selata kyseisellä hakusanalla. Tietokannan valinta tapahtuu hakusanan etsimisen jälkeen "haun tulos kirjastojen tietokannoista" -sivulla, jossa on luettelo erikoiskirjastoista ja siitä, kuinka monta hakutulosta on erikoiskirjastoittain. Valittuasi haluamasi erikoiskirjaston, hakutulos näyttää vain valitsemasi erikoiskirjaston sijaintitiedot.
Tarna on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Tarna on tai on ollut sukunimenä vain 74 suomalaisella.
Tietoa nimen alkuperästä ei löytynyt. Kenties se on samaa alkuperää kuin huomattavasti yleisempi sukunimi Tarnanen (527 nimenhaltijaa). Sukunimi Tarnanen on ilmeisesti ortodoksista perua ja lähtöisin luultavimmin karjalaisesta nimestä Termoi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Vastaus loytyy valokuvan kera kirjasta
Panu Pulma, Oiva Turpeinen: Pikkukaupungin unelmia. Kajaani 1906-1971.
s. 269.
"Ruotsalaisten lahjoituksen 1940 pystytettiin Sammon- ja Vienankadun kulmatontille Kajaanin ensimmäinen "rivitalo" ns. NEMRO-talo, joka sai nimensä Niilo Kannon, Eino Pitkäsen, Martti Pasasen, Reino Laaksosen ja Toivo O. Muttilaisen etunimiien alkukirjaimista. Talo purettiin jo 1952.
Ilmeisesti kaikista Suomen yleisistä kirjastoista voi lainata DVD-elokuvia.
Helmet-kirjaston DVD-elokuvat: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3Ag%20c%3A15__O…
Hakutulosta voi rajata tarkennetussa haussa esimerkiksi lasten kokoelmaan ja tiettyyn kieleen.
