Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista löytyy melko hyvin tietoa myös Kari Levolasta. Osoite on http://www.nuorisokirjailijat.fi/levolakari.shtml
Sivun alareunassa on myös Levolan sähköpostiosoite.
Toinen hyvä nettiosoite on Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivuilla: http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=303&lang=FI
Tältä sivulta löytyy kirjailijan henkilötiedot, tuotanto, lähteitä ja tekstinäyte.
Kari Levolasta on kirjoitettu teoksissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1, 2 ja 3.
Pääasiallisesti kirjallisuudessa on pohdittu koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Suoranaisesti koulun ja jonkun ammatillisen yhdistyksen yhteistyöstä ei pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-tietokannasta löydy juurikaan kirjallisuutta, mutta seuraavista teoksista voisi olla sinulle hyötyä:
Koulun pieni kulttuurikirja: koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma 1998-2001 (saatavana myös verkkoversiona osoitteessa: http://www.edu.fi/julkaisut/koulun_pieni_kulttuurikirja.pdf)
Yhdessä kasvattamaan: kohti välittämisen toimintakulttuuria (2005)(Teoksessa käsitellään koulun yhteistyötä esimerkiksi kirkon kanssa)
Tietoyhteiskunnan koulukirjasto: ossaakko nää aatella? (2004) (Keskitytään koulun ja kirjaston väliseen yhteistyöhön)
Yrittäjyyskasvatusta...
Jos Yleisen Suomalaisen asiasanaston hakukenttään kirjoittaa dekkari* niin sanasto toteaa, ettei sanaa dekkarit käytetä, vaan että käytettävä asiasana on salapoliisikirjallisuus, jonka rinnakkaistermejä ovat jännityskirjallisuus, rikoskirjallisuus ja vakoilukirjallisuus. Näistä sanoista paljastuukin hyvin se mitä nämä kirjat pitävät sisällään. Tämä kuitenkin lienee sitä tarkoittamaasi perustietoa, jota et tarvitse, joten laitan tähän alle muutaman vihjeen, josta saat lisää tietoa dekkareista.
Erinomainen nettisivusto on dekkarinetti, katso http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/
Dekkarinetistä saat paljon tietoa dekkareista.
Suomen dekkariseuran http://www.dekkariseura.fi/ sivuilta huomaat mm., että lokakuun lopussa on ilmestymässä...
Kyseessä voisi olla Suomen rauhanliiton vuonna 1983 julkaisema kirjanen "Hibakushat kertovat: atomipommitusten uhrien kirjoituksia" (ISSN 0357-2656). Siihen sisältyy seitsemän henkilön kertomukset elämästään ennen ja jälkeen atomipommi-iskujen. Näistä Fumiko Nonan kertomus vastaa kuvaustanne ja on myös otsikoitu "Rumat kasvot".
Kappaleen nuotteja ei löydy Kouvolan kaupunginkirjastosta eikä muistakaan yleisistä kirjastoista. Sen sijaan Yö-yhtyeen omalla kotisivulla/Kauppa nuottia on myytävänä: http://www.karppanen.fi/likaisetlegendat/index.htm
'Velamen radicum' tai 'velamen' on suomeksi juuripurje. Juuripurje on riippujuurten esiketosta syntynyt monikerroksinen ja hohkainen, vettä varastoiva kuollut pintasolukko. Se imee pesusienen tavoin sadevettä, kastetta ja sumua, ja näin kasvi saa kerättyä toiminnoilleen välttämätöntä vettä. Juuripurjeita tavataan eräillä kämmekkäkasveilla (orkideat), ananaskasveilla ja vehkakasveilla.
Internetistä löytyy runsaasti englannin- ja saksankielisiä biologian sanastoja, mutta suomenkielisiä emme löytäneet. Useat englanninkieliset biologian ensyklopediat ja sanakirjat ovat nykyään vapaasti luettavissa Google Booksin kautta. Parhaita suomenkielisiä lähteitä kasvitieteen ja biologien termien selvittämisessä ovat edelleen perinteiset...
Kokeile Helmet-hakua http://www.helmet.fi/search~S9*fin/ hakusanoilla tunteet ja kuvakirjat (ilman ja -sanaa). Saat 311 viitettä, joista suurin osa on suomenkielisiä. Voit vielä käyttää sivun vasemmalla puolella olevia rajoittimia. Pikaisesti katsottuna useat kirjat olivat juuri parivuotiaalle sopivia.
Kyllä voi. Kirjaa näyttää olevan joissakin Pohjois-Suomen kirjastoissa. Voit saada kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta tai täyttämällä Helmet-sivuilla olevan kaukolainalomakkeen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tiedot Helmet-kirjastojen kirjailijailloista ja muista tapahtumista on koottu Helmet-palvelusivulle. Löydät ne, kun rullaan Helmet-sivua vähän alaspäin, kunnes löydät Tapahtuma-osion. Tapahtumat-otsikkoa klikkaamaalla löydät tapahtumahaun. Kun valitsee tapahtuman tyypiksi "Kirjallisuus" ja kaupungiksi Helsinki, hae-komennolla saa hakutulokseksi helsinkiläisten kirjastojen kirjallisuuteen liittyvät tapahtumat, joista suurin osa on kirjailijavierailuja.
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa toimivan HelMet-kirjastokortin saa käymällä jossakin näiden kirjastojen palvelupisteessä ja esittämällä voimassa olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Kortin hankkimishetkellä täytyy myös ilmoittaa Suomessa oleva osoite. Kun kortin on hankkinut ja muuttaa ulkomaille, ulkomaillakin sijaitseva osoite kelpaa silloin. Henkilöllisyyden tarkistamisen vuoksi ei korttia valitettavasti voi saada postitse, vaan se vaatii henkilökohtaista käyntiä.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… löytyy lisää tietoa HelMet-kirjastojen kirjastokortista.
HelMet-kirjastoilla on tällä hetkellä kolme sähköisiä kirjoja tarjoavaa palvelua, joista kahdessa on...
Kirjastoissa on useita Kirsti Koivulan sketsikirjoja: Hulvatonta hupailua, Hyvät hykkyrät, Iloista irrottelua, Naurun nälkään, Pirtin puolelle. Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta haku http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ ei pitäisi vaatia mitään käyttäjätunnuksia. Millähän sivulla mahdoitte käydä?
Aihetta eri kannalta käsitteleviä kirjoja ovat mm.
Nykänen, Anna-Stiina: Parhaat puoleni. 2005 (Hyllyluokka 14.4)
Kauneuden historia. Toim. Umberto Eco. 2008 (70.01)
Kinnunen, Taina: Lihaan leikattu kauneus. 2008 (30.12)
Kannisto-Junka, Saija: Puuteria & papiljotteja. 2006 (59.31)
Lisää Lahden kaupunginkirjastossa olevia aihetta käsitteleviä kirjoja löytyy Lastu-tietokannan aineistohausta
http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ kirjoittamalla asiasanat -kenttään asiasana kauneusihanteet.
Myllypuron mediakirjastoon voi palauttaa muista HelMet-kirjastoista lainattua aineistoa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Hilja Valtosen romaani Päivä perijättärenä vuodelta 1932 on lainattavissa HelMet-kirjastoista. Teosta on yksi kappale Pasilan kirjavarastossa, josta voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Valtosen näytelmää Autotyttö : kommelluksia kolmessa näytöksessä (1929) sen sijaan ei ole lainkaan HelMet-kirjastojen kokoelmissa. Teosta voi pääkaupunkiseudulla lainata esimerkiksi Teatterikorkeakoulun kirjastosta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta ja Työväenliikkeen kirjastosta. Kansalliskirjastossa on yksi kappale ko. teosta, mutta sitä ei saa kotilainaan vaan ainoastaan lukusalikäyttöön.
Etsimästäsi aiheesta pitäisi löytyä tietoa esimerkiksi seuraavista julkaisuista:
Vähäkangas, Ismo: Sata lasissa (Turun historiallinen yhdistys, 2000)...
Hei,
Kyllä kirja on kokoelmissamme ja meillä on poistokirjojen myyntiä jatkuvasti ja pari kertaa vuodessa myös poistokirjojen myyntikampanjoita. Kyseistä teosta emme ole toistaiseksi poistamassa se kun on ainoa nide kyseistä teosta koko Kymenlaaksossa. Teos näytti valitettavasti olevan loppuunmyyty myös useissa nettiantikvariaateissa. En voi muuta kuin toivottaa onnea antikvariaattien ja kirpputorien kiertelyyn.
Myllypuron mediakirjastolla ei ole omaa videotykillistä kokoustilaa, mutta asukastalo Myllärin kokoustila, jossa on videotykki, on varattavissa asukkaiden käyttöön erilaisia tilaisuuksia varten.
Asukastalo Myllärin tilan voi varata soittamalla numeroon 040 825 6956 tai sähköpostitse osoitteesta myllarin.tilavaraukset@hel.fi.
http://kaupunginosat.net/myllypuro/asukastalo-myllri-mainmenu-931/asuka…
Myllärin tilojen varauskalenteri on nähtävissä osoitteessa https://sites.google.com/site/asukastalomyllaeri/
Mikäli kyseessä on tilaisuus, jossa on kyse yhteistyöstä kirjaston kanssa, tilavaraus tulisi tehdä kirjaston kautta. Myllypuron mediakirjaston puhelinnumero on 09 310 85062.
Kaikki lainat uusiutuvat automaattisesti sulkemisaikana.
Myös ne joista on varauksia, uusintakerrat täynnä tai jotka ovat bestsellereitä.
Voit uusia lainasi itse Helmet-sivuilla, jos kyse on normaaleista uusimisista.
Nekin hoituvat automaattisesti, jos et muista tehdä itse uusimista.
Ajankohtaista tiedotusta voi seurata Helmetin etusivulta. https://www.helmet.fi/fi-FI
Lentokapteenin arvonimi on myönnetty ensimmäisen kerran vuonna 1934, jolloin sen saivat Gunnar Lihr ja Ville Leppänen. Arvonimi voidaan myöntää hakemuksesta ansioituneille ilmailun parissa työskenteleville henkilöille tai ansioituneille ilmailun harrastajille. Vuonna 2020 sen sai kolme henkilöä, ja yhteensä arvonimi on myönnetty nyt 117 kertaa.
Arvonimien tarkoitus on kuvata henkilön elämäntyötä. Suomessa on tällä hetkellä käytössä 110 eri arvonimeä, mutta arvonimilautakunnalle voi esittää myös uusia arvonimiä. Uusimmat, 2017 käyttöön otetut ovat korkeakouluneuvos ja taideneuvos. Arvonimiä voivat hakea ansioituneille henkilöille yksityiset henkilöt, yhteisöt tai molemmat yhdessä.
Ilmailualalla ammattinimike on lentäjä. Liikennelentäjät...
Suomen Unkarin lähettiläät mainittuna aikana olivat:
Karl Gustaf Idman (Kööpenhamina) 1922-1927,
Emil Nestor Setälä (Kööpenhamina) 1927-1930,
Onni Talas (Kööpenhamina) 1930-1934,
Onni Talas 1934-1940,
Edellä mainituista Idman on kirjoittanut muistelmateoksen "Diplomatminnen 1919-1927 ja Talas "Muistelmia - Itsenäisyyssenaattorina
ja lähettiläänä kymmenessä maassa". Molemmat teokset ovat lainattavissa Helsingin pääkirjastosta. Saatte lainaoikeuden
esittämällä henkilötodistuksen ja antamalla postiosoitteenne Suomessa. Kansallisarkistostamme löytyy varmasti lisää materiaalia ja Suomen lähetystö Budapestissa voisi ehkä myös auttaa teitä.
