Perjantaina oli kirjastoissa poikkeavat aukioloajat, koska oli Pyhäinpäivänaatto. Kirjastot olivat auki kuten lauantaisin.
Lauttasaaren kirjastokin oli näinollen sulkenut ovensa aikaisemmin kuin tavallisena perjantaina.
Ovessa olisi pitänyt olla aukioloaikatiedote.
kts. kirjaston erityisaukioloajat
Hei!
Fitness-lehti on ilmestynyt myös Bodaus- ja Fit-nimisenä julkaisuna. Kysymäsi numero ,7/2000, on kuitenkin ilmestynyt juuri Fitness-nimisenä. Sitä ei löydy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, koska lehteä säilytetään sen tilanneissa kirjastoissa yleensä vain kuluva vuosi. Joissakin kirjastoissa se varastoidaan kahdeksi vuodeksi, esimerkiksi Itäkeskuksen kirjastossa.
Etsimääsi numeroa löytyy Linda-tietokannan mukaan Varastokirjastosta, (https://finna.fi , josta sen saa lainaksi kaukolainaamalla. Kannattaa siis mennä jonkin Helmet-kirjaston neuvontatiskille ja pyytää lehteä kaukolainaksi.
Välivuotta voi viettää hyvin monella eri tavalla. Voit esimerkiksi hakeutua vapaaehtoistöihin Suomessa tai ulkomailla, hakea aupairiksi, opiskella kiinnostavia kursseja avoimessa yliopistossa tai hakeutua johonkin kansanopistoon sinua kiinnostavalle koulutuslinjalle. Mahdollisuudet ovat rajattomat! Kaikki riippuu ihan sinusta ja siitä, mikä sinua kiinnostaa.
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään mitään sellaista kirjaa, jossa olisi lueteltu vinkkejä välivuoden pitämistä varten. Internetistä löytyy kuitenkin paljon www-sivuja aiheesta. Olemmekin poimineet tähän alle linkkejä keskusteluihin ja uutisiin välivuodesta, sekä linkkejä opiskelumahdollisuuksista, vapaaehtoistöistä ja niin edelleen. Toivottavasti saat näistä ideoita omaan...
Viikin kirjaston kokoelmiin sisältyy lainattavia musiikkiäänitteitä ja äänikirjoja.
Aikuisten kokoelmassa on musiikkia noin 5600 cd:llä. Suomenkielisiä äänikirjoja on pari sataa cd:nä ja viitisenkymmentä c-kasetteina. Kokoelmaan sisältyy myös jonkin verran ruotsin-, englannin- ja venäjänkielisiä äänikirjoja. Viikin kirjastosta voi lainata myös esimerkiksi rentoutusäänitteitä sekä lintujen ääniä sisältäviä äänitteitä.
Kirjaston lasten kokoelmassa on noin 350 cd:tä musiikkia. Suomenkielisiä lasten äänikirjoja on lähes 300. Pieni osa äänikirjoista on lastenkin kokoelmassa c-kasetteina.
HelMet-verkkokirjastosta voit etsiä Viikin kirjaston äänitteet käyttäen erilaisia rajoittimia. Ohjeet hakuun löydät menemällä HelMet-haun etusivulta kohtaan ”...
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Kirjoituskilpailussa kannattaa muistaa, että sinne lähetetyt kirjoitukset ovat teoksia ja tekijänoikeuslain suojaamia. Kirjasto ei voi siis julkaista tai asettaa julkisesti näytteille niitä ilman kirjoittajan lupaa. Etenkin jos osallistujat ovat kovin nuoria, saatetaan tarvita julkaisuun myös huoltajan lupa. Kaikki riippuu siitä, voidaanko julkaisuluvan antaminen tulkita niin vähäiseksi oikeustoimeksi, että lapsikin voi tehdä sen itsenäisesti.
Jos julkaisua tai julkistamista ei aiota kilpailun yhteydessä, ei nuorten kirjoituskilpailuun...
Joensuun seutukirjaston kotisivulta löytyy tietoa näyttely- ja muiden tilojen vuokrauksesta: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/hakemisto/kokoustil… . Tämä tila on maksuton. Siihen otetaan varauksia sen mukaan miten on vapaata.
* Eteisaulan piennäyttelytila
Tila on pääkirjaston ala-aulassa lainausosastolle menevien portaiden vasemmalla puolella. Vapaata seinäpintaa (ripustustanko) on noin 7 m2 ja tilaan voidaan lisäksi sijoittaa kirjaston vitriinejä ja seinäkkeitä.
Tilavaraukset: ma-pe klo 9-15 puh. 050 441 1520 tai (013) 267 6212.
Saat uuden tunnusluvun mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Sinulla pitää olla mukanasi kuvallinen henkilötodistus.
Mikäli olet alle 15-vuotias, tarvitset takaajan valtuutuksen siihen, että saat tunnusluvun. Jos et pääse kirjastoon takaajan kanssa, voit tulostaa alla olevasta linkistä löytyvän ilmoittautumislomakkeen ja tuoda sen täytettynä kirjastoon. Saat tunnusluvun heti käyttöösi.
Voit toki lainata kirjoja ilman tunnuslukuakin, jos asioit kirjaston lainaustiskiltä.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Talouslehti Forbesin mukaan maailman rikkain ihminen on Carlos Slim Helu.
Lähteet:
http://www.forbes.com/profile/carlos-slim-helu/
http://www.forbes.com/billionaires/
1. Haapaveden kirjastosta kerrottiin, että Haapaveden Ollalan koulussa olisi hyvin todennäköisesti ollut käytössä aapinen nimeltä Suomen lasten aapinen. Sen on toimittanut Kaisa Hälinen, ja kuvitus on Rudolf Koivun. Kirja on lainattavissa Haapaveden kirjastosta sekä näköispainoksena että vuoden 1989 painoksena. Luultavasti Karsikkaan koululla on ollut käytössä sama aapinen, mutta varmuutta siihen ei saatu.
2. Ilmajoen kirjastossa asiaa selviteltiin myös, mutta valitettavasti tietoa ei ole löytynyt. Ilmoittelen, jos asia selviää.
Nuo "metallijutut" ovat varkaudenestojärjestelmää varten tarvittavat hälyttimet, jotka "vaimennetaan" lainaustilanteessa. Niillä ei ole mitään tekemistä CD:n kopioinnin tai kopioinnin estämisen kanssa. Jonkun verran on esiintynyt sellaista ilmiötä, että huonosti kiinnitetyt hälyttimet ovat häirinneet levyn pyörimistä tietokoneen CD-asemassa, joka pyörittää levyä usein nopeammin kuin varsinainen soitin.
Jos CD-levyn rippaaminen eli kopioiminen tietokoneelle ei onnistu, syytä on siis etsittävä muualta kuin noista hälytinliuskoista.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Näytelmän tekemistä ja harjoittelemista koulussa ei estä mikään, joskaan koulu ei saa ilman lupaa monistaa näytelmän tekstiä, ellei se ole tekijänoikeudellisesti jo vapaa.
Näytelmän esittäminen on kuitenkin luvanvaraista (paitsi jos näytelmä on tekijänoikeudellisesti vapaa). Lain 21§ antaa oikeuden esittää julkisesti asioita opetuksen yhteydessä, mutta tästä oikeudesta on samassa pykälässä rajattu pois elokuvat ja näytelmät.
Koulussa esitettävän näytelmän luvasta voi kysellä Suomen Näytelmäkirjailjaliitosta.
Heikki Poroila 21.1.2012
Etsitty kirja voisi olla Jean-Yves Domalainin Panjamon : alkuasukaselämää kokeilemassa (Otava, 1972). Siinä nuori ranskalainen eläintieteilijä viettää vuoden pääkalloja metsästävän alkuasukasheimon parissa. Itse matkan kuvaus tosin alkaa vasta Pakistanista. Sana "panjamon" tarkoittaa pääkallonmetsästystä.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan tuupata-verbi tarkoittaa sysäämistä ja tyrkkäämistä. Sanalla on vastineensa myös monissa suomen sukukielissä ja murteissa. Kirjakielessä sanaa on käytetty jo ainakin 1700-luvulta alkaen. Verbiä pidetään deskriptiivisenä, eli äänneasullaan kuvaavana sanana. Samanlaisia ovat myös esim. sanat kipittää ja vilahtaa. Tuuppariin siis kaiketi sysätään tai tyrkätään jotakin lehdenteossa.
Sangen lähelle etsittyä runoa osuu Valto Saran Kissojen serenadi, joka alkaa seuraavasti:
"Maj, pikkuinen neiti naapurimaan,
sotaorpona jäänyt Karjalaan,
elokuisena iltana ikävissään
tuvan rapuilla istui yksinään."
Runo sisältyy Saran kokoelmaan Hilpatapaa!
Projektien läpiviennistä on runsaasti kirjoja. Esim. kirjassa Projektin suunnittelu ja ohjaus/Risto Pelin (1990) on tehtävien työmäärän arvioinnista sekä ajallisen ja taloudellisen edistymisen arviointia.
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm voit tehdä hakuja maakuntakirjastojen aineistotietokantoihin, kirjoita asiasanaksi projektit, niin saat lisää kirjallisuusviitteitä. Suosittelen, että käyt lähikirjastossa selailemassa projekteihin liittyvää kirjallisuutta.
Ylen arkistotietojen mukaan Iskelmäradion ensimmäiset lähetykset olivat vuonna 1986 radion 2-verkossa (nykyinen Yle Radio Suomi). Jake Nymanin kavipöydässä heittämästä ideasta syntyi aluksi pari kertaa kuussa toimitettu ohjelma, joka myöhemmin muuttui joka sunnuntai lähetettäväksi yleisösuosikiksi. Pitkäaikaisia ohjelman toimittajia ovat olleet mm. Maarit Niiniluoto ja Ilpo Hakasalo.
Runo on kuhmolaisen Paula Piiraisen kirjoittama ja julkaistu hänen runosivustollaan Mietteitä maalta https://www.facebook.com/mietteitamaalta
Paula Piirainen on julkaissut runokirjat Ihmisen mittaisella matkalla ja Hipaisuja.
Otavan kirjallisuustieto, Keuruu 1990, s. 128, mainitaan seuraavaa: Canth, Minna----kävi tyttökoulua ja aloitti Jyväskylässä seminaarin, mutta keskeytti opinnot ja avioitui 1865 opettajansa Johan Ferdinand Canthin kanssa. Keskeytyneistä seminaariopinnoista voi lukea myös teoksesta Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Keuruu 1994 (2.p), sivulta 46 alkaen.
Stephen Kingin kotisivuilta http://www.stephenking.com/ löytyy tietoa hänen tuotannostaan. Kingin suomennoksia on kustantanut Kustannusosakeyhtiö Tammi. Sieltä voi tiedustella aikatauluista. Yhteyrstiedot löytyvät täältä http://www.tammi.fi/ .
