Rautatie Karjalan radalta Elisenvaarasta Savonlinnaan valmistui v. 1908. Rataosuus Pieksämäki-Savonlinna valmistui v. 1914.
Lähde: Alameri, Mikko: Suomen rautatiet, 1979.
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monenlaisia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin. Oman nimesi selitys löytyy esim. Kustaa Vilkunan kirjasta: Etunimet.
Noora on tavallinen lyhentymä Eleonoorasta. Eleonoora on palautettu suomalaiseen almanakkaan v. 1973. Eleonoora on alkuaan arabian Ellinor = Jumala on valoni".
Seuraavassa verkko-osoitteesta löytyy luettelo Suomessa toimivista lukioissa.
http://www.narpes.fi:8000/Finsk/gymnasie.htm
Erityistehtävän saanet lukiot sekä Painotettavat opintolinjat tavallisessa lukiossa-otsakkeiden alta löytyy lista niistä lukioista yhteystietoinen, joilla on jokin erityistehtävä tai jotka keskittyvät normaalin opetuksen ohessa johonkin tiettyyn alaan.
Sirkka Laineen novelli "Äiti ja äidin sydän" on julkaistu kokoelmassa Kohtaamiset ja erot (1989). Kirja on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voi tarkistaa tietokannasta http://www.helmet.fi.
Helmetistä löytyy kyllä Viron kielioppi suomeksi, julkaistu vuonna 1983, ja sitä on saatavilla monissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Hae teoksen nimi-hakutekijällä, ja nimi on siis Viron kielioppi.
Tommi on yleinen nimi ja Tommi-nimisiä on yli 15000 Suomessa, josta yksi on nainen.
Voit tarkistaa nimen yleisyyttä Väestörekisterikeskuksen nimihausta.
Katso
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan
Tommi on muunnelma Tuomakseta, joka on raamatullinen nimi.
Eevert on pohjoissaksalinen lyhentymä Eberhardista ja tarkoittaa "pelkäämätön kuin villikarju".
Aino lienee suomenkielinen muunnos Annasta, joka on kreikkalinen muunnos heprean Hannasta joka tarkoittaa "Jumala on armollinen"
Maija on kansanomainen muunnos Mariasta, joka on heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä.
Tarkoitat varmaan Nuori kotiseutututkija -kirjaa. Kirjaa on tosiaan Helmet-kirjastoissa vain nämä kaksi kappaletta, eikä kovin monta enää muuallakaan Suomen kirjastoissa. Aineistoa poistetaan kirjastojen kokoelmista mm. sen huonon kunnon tai vanhentuneen tietosisällön takia. Kirjavarastossa taas säilytetään vanhaa, vielä asiakkaita kiinnostavaa aineistoa. Emme siksi valitettavasti voi nimenomaan harvinaisia vanhoja kirjoja poistaa kokoelmista ja myydä.
Muita satuja täistä on ilmestynyt suomeksi mm. Täi ja kirppu, Jakob Grimm http://www.helmet.fi/record=b1267688~S4*fin ; Kirppu ja täi Suomalainen kansansatu http://www.helmet.fi/record=b1095992~S4*fin , ja Kuninkaan täi, Suomalainen kansansatu http://www.helmet.fi/record=b1096001~S4*fin.
HelMet -linkkien avulla voitte katsoa aineiston saatavuustiedot ja tarpeen mukaan tehdä varauksia.
Näiden lisäksi lasten- ja nuortenkirjallisuutta, jossa täi on osallinen kertomuksessa, löytyi Onnet-tietokannasta: http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html, Carl Ewaldin Luonnon satuja, sama satukokoelma sisältyy myös helmet-kokoelmaan, http://www.helmet.fi/record=b1238027~S9*fin käsikirjastoaineistona. Onnet-tietokannasta hakusanalla ´täit´ löytyi...
Suomalaisten latojen historiasta ja rakennusmateriaaleista löytyy tietoa Sirkka-Liisa Rannan kirjasta Hellettä, heinäpoutaa: heinänteon kulttuurihistoriaa (2006) ja Pirkko Ikävalkon Riukuaita ja pärekatto: opas perinteisestä rakentamisesta (2001). Tietoa ja muisteluita on Esa Keron kirjassa Lato (2006). Aihetta käsittelee myös Ritva Liisa Snellmanin artikkeli Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä: Mennyt maisema: ladot ovat kuuluneet suomalaiseen maaseutuun satoja vuosia. Kohta niitä on vain muistoissa ja tauluissa (2003, nro 7, s. 54-59).
Etsitkö juuri tätä Puhu ja rupattele -oppikirjaa vuodelta 1996? Katso linkistä:
http://www.helmet.fi/record=b1563476~S9*fin
Tuota opusta on valitettavasti pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa vain kaksi kappaletta, molemmat Espoon kirjastoissa. Mutta Helsingissä käypä kirjastokortti toimii myös Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Voit siis varata kirjan ja noutaa sen sinulle sopivimmasta kirjastosta Helsingin puolella.
Jos sinulla on Helka-kortti Helsingin yliopiston kirjastoon, saat kirjan käyttäytymistieteiden kirjallisuuden puolelta. Saatavuustiedot löydät hakemalla teoksen nimellä:
https://finna.fi
Sijainti-linkistä pääset tarkkoihin sijaintitietoihin.
Kansalliskirjastosta oppikirjaa ei saa lainaan, mutta siihen on mahdollista...
Antimaterialla tarkoitetaan tavalliselle aineelle eli materialle vastakkaista aineen ilmenemismuotoa. Maailmankaikkeuden synnystä esitetyn alkuräjähdysteorian mukaan sekunnin ensimmäisten murto-osien aikana maailmankaikkeudessa oli pelkkää säteilyä. Tästä säteilystä muodostui koko ajan alkeishiukkaspareja, jotka yli miljoonan miljardin asteen lämpötilassa tuhoutuivat heti takaisin säteilyksi. Lämpötilan laskiessa tilanne muuttui: nyt säteilystä syntyi hiukkaspareja, joista toinen hiukkanen oli tavallista ainetta ja toinen vasta-ainetta eli antimateriaa. Melkein kaikki hiukkaset löysivät vastahiukkasensa ja tuhoutuivat energiaksi. Osa hiukkasista jäi orvoksi - jokaista miljardia paria kohti jäi yksi ylimääräinen ainehiukkanen....
Studio Ghiblin perustajat ovat Hayao Miyazaki ja Isao Takahata.
http://www.ghibliworld.com/
http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/company.php?id=60
HelMet-kirjavarasto on tästä vastaushetkestä katsottuna seuraavan kerran avoinna asiakkaille 8.2.2012 kello 13–18. Kirjavarasto on tuohon kellonaikaan auki joka keskiviikko 23.5.2012 asti. Varastosta saa tosin koko Pasilan kirjaston aukioloaikana kirjoja pyytämällä niitä kirjaston palvelutiskiltä. Kirjat tulevat yleensä muutamassa minuutissa alhaalta varastosta.
HelMet-kirjavaraston sivut löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/.
Vanhat tietokonepelit ovat valitettavasti hävinneet kirjaston kokoelmista jo aikoja sitten. Itse Oulunkylän kirjastossa pitkään työskennelleenä en muista tuolta ajalta meiltä muuta ”ankkapeliä” kuin Duck City. http://www.youtube.com/watch?v=YTuy50II6ks
Sen sisältö ei kyllä taida ihan vastata kuvaustasi. Kyseessähän taitaa olla jonkinlainen tasohyppelypeli. Nettihakukaan ei tuottanut varsinaisia osumia. Vähän kuvausta muistuttava peli on Maui Mallard vuodelta 1996, jossa seikkailee Aku Ankkaa muistuttava hahmo. Tosin en muista, että kirjastossamme olisi ollut juuri tämä peli. http://www.youtube.com/watch?v=Ta6HsdyVNM8&feature=related Youtubesta löytyy kyllä klippejä vanhoista peleistä, joten kannattaisi hyödyntää sitä. Netistä voisi...
Timeanddate.com-sivustolta löytyy kartta, joka näyttää, missä päin maailmaa kuu on kulloinkin nähtävissä horisontin yläpuolella: http://www.timeanddate.com/astronomy/moon/light.html. Kartan alapuolelta voi valita haluamansa päivän ja kellonajan, ja "change time" -painike päivittää kartan. Kartalla kirkkaana näkyvällä alueella kuu on periaatteessa nähtävissä, sääolosuhteista ja kuun vaiheesta riippuen. "View Day and Night Map" -linkki aivan kartan alareunan alla näyttää lisäksi, missä päin maailmaa on päivä ja missä yö.
Kartta ei siis huomioi kuun vaiheta, vaan vain sen sijainnin - uudenkuun aikaanhan kuu ei Maasta käsin näy. Samalta sivustolta löytyy myös taulukko kuun vaiheista: http://www.timeanddate.com/calendar/moonphases.html....
Vantaan kesätöihin on yhteishaku, joka alkaa helmikuussa. Hakuilmoituksessa ilmoitetaan milloin hakuaika päättyy. Haussa voi hakea useampiin paikkoihin. Harjoittelusta ja alan opinnoista on varmasti haussa hyötyä.
Tietoja Vantaan sivuilta:
Kesätyö - tärkeää tietää
Vantaan kaupunki tarjoaa vuosittain noin 400 kesätyöpaikkaa. Osa paikoista on tarkoitettu koululaisille, joilla ei vielä ole työkokemusta tai tietoa tulevasta ammattialastaan. Osa on ammattiin opiskeleville suunnattuja harjoittelupaikkoja.
Kesätyöpaikat ovat haettavan yleensä helmikuussa. Harjoittelupaikkoja voi olla tarjolla eri vuodenaikoina.
Työnhaku tapahtuu Vantaa-sivun (www.vantaa.fi)linkissä olevalla Retti-järjestelmällä. Parhaiten löydät kesätyöpaikat valitsemalla...
Vaski-kirjastoilla on yhteinen varausjono, joten varaus voi tärpätä mistä tahansa Vaski-kirjastosta, joita on Uudestakaupungista Sauvoon ja Kustavista Paimioon. Isoimmista kirjastoista kuljetetaan aineistoa kolme kertaa viikossa, pienimmistä kerran viikossa. Turun pääkirjastossa kuljetukset käyvät joka päivä. Varausta ei voi kohdistaa tietyn kirjaston niteeseen, joten kuljetusaika riippuu siitä, mistä kirjastosta varattu aineisto lähtee. Käytännössä varatun aineiston saa muutamassa päivässä, alle viikossa.
Dystopia-kirjallisuus ei ole kaunokirjallisuudessa omana luokkanaan. Useat dystopia-aiheiset kaunokirjalliset teokset löytyvät scifi-hyllystä. Jotkut dystopiat löytyvät ns. "peruskaunon" luokasta(esimerkiksi Maarit Verrosen Karsintavaihe tai Margaret Atwoodin Orjattaresi).
Jos haluat lukea dystopioita, löydät teokset HelMet-hausta helposti hakusanalla "dystopiat". Tuloslistasta huomaat hyvin, miten eri tavoin dystopiat on sijoitettu, kaikki eivät siis suinkaan löydy scifi-kirjallisuuden hyllystä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dystopia
www.helmet.fi
Myös Helsingin kaupunkiverstaalla (ent. Kohtaamispaikka) on VHS-digitointilaite. Siellä olevan laitteen avulla voi DVD-levylle siirtää aineistoa kamerasta, jossa on RCA-liitäntä. Näin ollen, mikäli sinulla on laite, joka käyttää mini dv- tai super 8 -formaattia ja jossa on yhteensopiva ulostuloliitäntä, sen pitäisi olla mahdollista Kaupunkiverstaan laitteella. Luultavasti tämä onnistuisi myös Nöykkiön vastaavalla laitteella.
Minidv- ja Super 8 -adaptereita ei kirjastolla näihin laitteisiin ole. Tallennetta ei pysty siirtämään DVD:lle ilman digitointilaitteen kanssa yhteensopivaa kameraa tai soitinta.
Pääkaupunkiseudulla on kymmenessä kirjastossa VHS-DVD -digitointilaite. Löydät nämä kirjastot HelMet.fi-etusivulta valitsemalla Kirjastot ja...
