Jos tuota sanaa käyttää yhdyssanana, oikeinkirjoitusasu olisi tosiaan ”tuotanto-IP-osoite”. Kun yhdyssanassa on lyhenne, käytetään yhdysmerkkiä, kuten Kotuksen ohjeissa osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4290#Yhdyssanassalyhennenumerotms23vu… kerrotaan.
Tuo termi lienee tosiaan puhekielessä käytetty, sillä suomeksi ei Googlella löytynyt yhtään osumia. Myöskään Hannu Jaakohuhdan ”Tietotekniikan sanakirja” (Readme.fi, 2011) ei tunnista termiä. Englanninkielistä termiä ”production IP address” ilmeisesti käytetään myös suullisesti, näin ainakin osoitteessa http://www.linuxquestions.org/questions/linux-newbie-8/production-ip-an… annetun vastauksen mukaan.
Tietotekniikan terminologiaa tarkemmin tuntemattomana on vaikea ottaa kantaa,...
Vili Auvisen ohjaama Seikkailu Olavinlinnassa -lastenelokuva valmistui vuonna 1984. Sen saa lainaan VHS-kasettina monesta kirjastosta. Kysy omasta lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta. Muussa muodossa sitä ei kirjastoissa ole.
Ylen Elävän arkiston kautta elokuvasta voi katsoa muutamia jaksoja:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/paikka/Savonlinnan%20tori
Myytävää versiota ei löytynyt.
Aiheen perusteella on syytä uskoa, että kyseessä on ns. arkkiveisu, pitkä eeppinen tarina, jollaiset olivat sata vuotta sitten suosittuja ja 1800-luvulla jopa yksi uutisten välityksen keino.
Kirjastojen kokoelmissa on erilaisia vanhojen laulujen, myös arkkiveisujen, kokoelmia, mutta tilanne, jossa laulusta muistetaan vain kertosäe, on aina ongelmallinen. Kirjastot luetteloivat laulut normaalisti vain nimen (otsikon) perusteella. Kertosäkeen avaaminen on poikkeuksellista.
Se, ettei SKS löytänyt tällaista tekstiä tietokannastaan, on melko huolestuttavaa, koska heillä on lähtökohtaisesti valtava määrä tietoa juuri tällaisista teksteistä. SK julkaisi 1900-luvun alussa sarjaa "Suomen kansan sävelmiä", jonka puitteissa ilmestyi lukuisia laajoja...
Voit hakea Porin kaupunginkirjaston kokoelmassa olevia ristiretkiä käsitteleviä teoksia aineistohaulla (http://kirjasto.pori.fi/riimi/). Pikahaussa valitset pudotusvalikosta hakusanaksi ristiretk (kun sana katkaistaan tällä tavalla, ohjelma hakee kaikki teokset, joiden nimessä tai muissa luettelointitiedoissa esiintyy ristiretk-alkuisia sanoja).
Löydät mm. seuraavat teokset:
Pernoud, Régine: Ristiretket (1965);
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 8 : Ristiretket (1981);
Eurooppa : Uskon voima (1995).
Lisäksi kannattaa katsoa myös muista maailmanhistoriaa käsittelevistä hakuteoksista, kuten Otavan suuri maailmanhistoria. Internetistäkin löytyy jonkin verran suomenkielistä aineistoa ristiretkistä, esim. WindMills-keskiaikaprojektin...
Lea Helo (1907-1953) oli oikealta nimeltään Topias Huttari. Lisätietoa Lea Helosta löytyy esim. internetosoitteesta: http://www.soros.karelia.ru/projects/1998/sui/people/helo_f.html
Helsingin kaupunginkirjaston Tilastoja 1999 -julkaisu (Helsingin kaupunginkirjaston julkaisuja 41) kertoo seuraavaa: Video nimekkeitä 31.12.1999 oli yhteensä 6975 kappaletta, tässä luvussa mukana ovat kaikki toimipisteet, sekä kirjastoautot ja laitoskirjastot. Nimikkeiden määrä löytyy tarkemmin jaoteltuna toimipisteittäin.
Videoiden aiheen mukainen jaottelu on tehty niteittäin, eli yksittäisten videokasettien kohdalta. Koska useammassa toimipisteessä saattaa olla sama video, aiheenmukaisen jaottelun niteiden määrä on suurempi kuin todellinen nimikkeiden määrä.
Niteiden osalta aikuisten videokokoelman fiktiivisiä ohjelmia on 9826, asia-ohjelmia 7217, myös näissä luvuissa ovat mukana kaikki toimipisteet. Kokoelmaa tilastoidaan...
Valtiotieteen tohtori Leo Paukkunen on tutkinut siirtokarjalaisten sijoittumista. Hänen vuonna 1997 ilmestyneen tutkimuksen mukaan siirtokarjalaisia oli vuoden 1996 lopussa Suomessa yhteensä 140 482. Tämän uudempaa tietoa aiheesta ei löytynyt.
Tarvittavat tiedot asian selvittämiseksi löydät tutkimalla wikipedian luetteloa valtioista pinta-alan mukaan sekä luetteloa valtioista väkiluvun mukaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_pinta-alan_mukaan
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_v%C3%A4kiluvun_mukaan
Astrid Lindgrenistä ja hänen tuotannostaan löydät tietoja esimerkiksi seuraavilta internet-sivuilta
http://www.astridlindgren.se/
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/
http://www.lysator.liu.se/nordic/authors/lindgras.html
Lisää linkkejä löydät Kirjastot.fi:n linkkikirjastosta osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus.asp
Lindgrenistä ja hänen teoksistaan on myös kirjoitettu monia kirjoja. Esimerkiksi
Edström, Vivi: Astrid Lindgren och sagans makt (1997)
Ljunggren, Kerstin: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1997)
Strömstedt, Margareta: Astrid Lindgren (suom. 1988)
Kirjoja voit kysellä lähikirjastostasi.
Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajien nimet löytyvät osoitteesta http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/.
Palkinto myönnetään koko kirjailijan tuotannosta, ei yhdestä teoksesta. Kaikilta palkinnon saaneilta on suomennettu teoksia. Suomennetuista teoksista löytyvät tiedot Kansallisbibliografiasta http://finna.fi.
Vuodesta 1994 palkinnon ovat saaneet:
2006 - Orhan Pamuk
2005 - Harold Pinter
2004 - Elfriede Jelinek
2003 - J.M. Coetzee
2002 - Imre Kertész
2001 - V.S. Naipaul
2000 - Gao Xingjian
1999 - Günter Grass
1998 - José Saramago
1997 - Dario Fo
1996 - Wislawa Szymborska
1995 - Seamus Heaney
1994 - Kenzaburo Oe
Tarkoittanet varmaan Ajan pyörä -sarjan osaa 25, joka on nimeltään Käsipuoli. Kirja on ilmestynyt nyt lokakuussa ja tilattu kirjastoihin jo kesäkuussa. Vielä se ei ole tullut kirjakaupasta hankinta- ja luettelointiosastollemme, joten paras tapa pysyä ajan tasalla on tarkistaa tilanne aina silloin tällöin HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Erilaisista kirjailijahakemistoista tai Otavan (kustantaja Suomessa) kirjailijasivuilta ei löytynyt kirjailjan henkilötietoja. Suomenkielisiltä Internet-sivuilta löytyy vain muutama linkki, henkilötietoja kirjailijasta ei niissä ole. Englanninkielisiltä Internet-sivuilta löytyy haulla ”Ellen Potter” (lainausmerkit) tietoa myös kirjailijasta, ks. esim.
Kirjailijan kotisivut:
http://www.ellenpotter.com/biography.htm
Englanninkielinen Wikipedia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Ellen_Potter
ks. myös
Kirja-arvio Turun Sanomissa:
http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2004-09-0…:
Lapsen kirja-arvio Kirjatin sivuilla
http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvio66.htm
Arto-artikkeliviitetietokannasta löytyi tieto kirja-...
Voit kyllä maksaa pankin verkkotunnuksin myöhästymismaksusi ja muut maksut, jotka eivät ole perinnässä. Se ei kuitenkaan onnistu suoraan HelMetistä vaan sinulle voidaan lähettää kirjastosta lasku, jonka voit maksaa vaikkapa verkkopankissa. Sinun kannattaa soittaa kirjastoon, sillä maksun lähettämiseen tarvitaan kirjastokorttisi numero.
Jos sinulla on kiire lainojesi uusinnan kanssa, voi olla nopeampaa, että yrität päästä kirjastoon maksamaan maksusi. Tiesithän, että myöhästymismaksut voit maksaa missä tahansa HelMet-kirjastossa.
Kirjaudu omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla sekä henk.kohtaisella pin-koodillasi HelMet etusivun oikeasta yläkulmasta.
Omien tietojesi kautta voit uusia joko kaikki lainasi kerralla sivun alalaidassa olevalla painikkeella 'uusi kaikki lainat' tai vain valitsemasi lainat laittamalla ruksin niiden eteen ja sen jälkeen painamalla painiketta 'uusi merkityt lainat'. Voit uusia kutakin lainaa korkeintaan kolme kertaa.
Varattua aineistoa ei pysty uusimaan. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 10 euroa tai enemmän, et voi myöskään uusia lainojasi.
Kirja näkyy Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannassa "hankinnassa", kun se on tilattu kirjastoon. Koska kirjasto tilaa suurilta kustantajilta paljon kirjoja jo ennakkoon, saattavat Vaskissa keväällä näkyvät teokset ilmestyä vasta syksyllä. Kirjoja tilataan siis paljon jo kuukausia ennen ilmestymistään. Eli esim. nyt saattaa olla hankinnassa kirja, joka ilmestyy vasta joulukuussa 2011.
Katkelma on Arvi Jänneksen (Arvid Genetzin) runosta "Herää, Suomi!" vuodelta 1881, tosin hiukan muuttuneessa muodossa.
Runossa on kahdeksan säettä. Seitsemäs säe, josta rivit ovat, kuuluu näin:
"Vasta kun leijona valveutuu,
Loppuvi kärsimys Suomen;
Kun kuka kansoa halveksuu,
Sortuvi niin kuni juureton puu,
Silloin on Suomessa huomen."
Voit lukea koko runon alla olevasta linkistä Project Gutenbergiin. Runo löytyy myös mm. teoksesta Suuri runokirja (Karisto, 1998)
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/files/25790/25790-8.txt
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Suuri runokirja (toim. Hannu Sarrala), Karisto 1998
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvid_Genetz
Kysymyksen sitaatin sanatarkka "kiinalaislähde" ei ole Kungfutse, vaan Lien Chi, kertoja Oliver Goldsmithin kirjeromaanissa The citizen of the world. Goldsmithin romaanin seitsemännen kirjeen johdannossa Lien Chin kirjekokoelman "toimittaja" tosin huomauttaa, että sen teksti on suurelta osin Kungfutselta lainattua, joten sitaatin taustalla voi toki olla jokin kiinalaisfilosofin ajatelma. Tutkiskelin jonkin verran Kungfutsen Keskustelujen eri suomennoksia, mutta yhtään ilmeistä esikuvaa Goldsmithin lausahdukselle ei silmiini kuitenkaan osunut.
Goldsmithin kirjaa ei ole suomennettu, mutta siteerattu katkelma voi silti löytyä jostakin aforismi- ja sitaattikokoelmasta. Vähän tutkailin näitäkin, mutta ilman tulosta. Etsintää hankaloittaa se,...
VHS digitointi näyttää olevan mahdollista useammassakin lastu kirjastossa:
http://www.lastukirjastot.fi/digitointi
Ainakin Asikkalan, Nastolan kirjastoissa sekä Lahden pääkirjastossa.
