"Perhosen siipiin ei pidä koskea; ne menettävät kimalluksensa, ja mitä sormiin jää, on harmaata tomua." Tämä sitaatti on peräisin filosofi Eino Kailan alun perin Uudessa Suomessa 2.10.1954 julkaistusta artikkelista "Koskenniemen Elokuiset ajatukset". Koivisto käytti sitä Suomalaisessa Suomessa 8/1954 ilmestyneessä Pekka Mattilan tohtorinväitöskirjaa V. A. Koskenniemi lyyrisenä runoilijana käsittelevässä kirjoituksessaan "Taidetiedettä".
Hei,
Singer 29 K-koneita on valmistettu eri vuosina 1900-luvun alkupuolella. Ompelukoneen valmistusnumero määrittelee valmistusvuoden. Voit tarkistaa valmistusvuoden esimerkiksi
ismacs.net-sivustolta valmistusnumeron mukaan. Alla on lisää käyttökelpoisia hakulinkkejä.
Malliin Singer 29K1 ei löydy suoraan käyttöohjetta. Ohje löytyy esimerkiksi Singer 29K-sarjaan ja Singer 29K71-sarjaan.
- Singer 29K-ohjekirja 'Käyttö-ohje Singer luokka 15 K 26, 16 K. 33, 29 K., 66 K. 2, 66 K. 4 ompelukoneelle' / SingerSewingMachine 1924-[1926],
on saatavana kaukolainaksi Jyväskylän yliopistosta. Kirjaa voi tilata kotikirjastosi kautta kaukolainaksi. Kaukolainaus on aina maksullista palvelua.
- Singer 29 K71 ohje löytyy...
Pekka Löytty kerhon Facebookista löytyi tällainen versio.
"
Jaakko Löytty Kerho
12. maaliskuu 2018 ·
Erään laulu syntytarina:
KALAMIEHEN BLUES
1. Pekka oli kalamies, Pekka oli kalamies,
Pekka oli kalamies, senhän jokainen kai ties,
Pekka oli kalamies.
2. Laulun Pekasta mä tein, laulun Pekasta mä tein,
laulun Pekasta mä tein, ilman lupaa aiheet vein,
laulun Pekasta mä tein.
3. Enkä mennyt auttamaan, enkä mennyt auttamaan,
enkä mennyt auttamaan, kun hän laski verkkojaan,
enkä mennyt auttamaan.
4. Hurskastelin, häiritsin, ratkaisuja ehdotin.
Väänsin riimin, toisenkin, jätin yksi kaverin;
jeesustelin, keljuilin.
5. Pekka oli kalamies, Pekka oli kalamies,
Pekka oli kalamies, jota painoi arjen ies,
Pekka oli...
Väestön lukutaidosta ei kerätä Suomessa tietoja mihinkään rekisteriin, joten kattavaa tietoa lukutaidottomien määrästä ei valitettavasti ole. OECD:n kansainvälinen aikuisten otospohjainen taitotutkimus PIAAC mittaa aikuisten lukutaitoa, numerotaitoa ja soveltavia ongelmanratkaisutaitoja, mutta lukutaidottomien henkilöiden määrää ei sen tuloksista saa.
Niilo Mäki Instituutissa on tutkittu kehitysvammaisten lukutaitoa erikseen. Heillä saattaisi olla jotain arviota siitä, mikä osuus kehitysvammaisista on lukutaidottomia.
Laitteita voi käyttää kahdella eri tavalla. Pienikokoiset laitteet kuten porakoneet voi lainata kirjastosta ja viedä kotiin. Esineet lainataan kirjastokortilla kuten muukin lainattava aineisto. Esineet täytyy lainata ja palauttaa samaan kirjastoon. Niitä ei voi palauttaa automaattiin vaan ne täytyy jättää asiakaspalvelutiskille palautettavaksi.
Näet Helmet-tietokannasta, missä kirjastoissa on esimerkiksi porakoneita lainattavana: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2153764?sid=3521609849
Voit hakea Helmetistä myös luettelon kaikista lainattavista esineistä:
https://helmet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FPhysicalObject%2F%22&type=AllFields&sort=title%2Cid+asc
Ompelukoneita ja muita...
Vuonna 2019 Radio Novan Sunnuntaibrunssi-ohjelmassa haastateltu The 69 Eyes-bändin nokkamies Jyrki 69 kertoi, että nimi oli tarkoitettu tilapäiseksi nimivaihtoehdoksi mainosta varten, kun bändi sai keikan Lepakkoluolaan.
Lehtiartikkeli: https://www.voice.fi/viihde/a-184393
Itse podcast jaksosta: https://radioplay.fi/podcast/sunnuntaibrunssi/listen/2019809/
Ennen vuotta 2005 työeläkettä alkoi kertyä 23 vuoden iästä alkaen. Vuosina 2005-2016 eläkettä kertyi kaikesta yli 18-vuotiaana tehdystä työstä. Vuodesta 2017 alkaen eläkettä on kertynyt työntekijöille 17 ikävuodesta ja yrittäjille 18 ikävuodesta lähtien.
lähde: https://www.tyoelake.fi/tyoelakeote/miten-tyoelakeotetta-luetaan/
Ensimmäisen kerran Tuovi-nimi tavataan Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen novellissa Pohjan piltti (1859). Ilmeisesti Yrjö-Koskinen kehitti nimen pohjalaisesta paikannimestä Tuovila, jonka taustalla on puolestaan skandinaavinen nimi Tove.
Tove on todennäköisimmin johdettu joko ukkosenjumalan nimestä Tor tai kyyhkystä tarkoittavasta sanasta Due.
Almanakkaan Tuovit saivat nimensä ensimmäisen kerran vuonna 1863. Aluksi nimeä käytettiin sekä tytöille että pojille, mutta vähitellen se vakiintui naisen nimeksi.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/tuovi
Etunimet (toim. Kustaa Vilkuna, Pirjo Mikkonen, 1990)
Valitettavasti apuni on kovin vähäinen. Mel Brooksin elokuvaa Mieletön maailmanhistoria ei löydy Tampereenkaan kaupunginkirjastosta eikä ilmeisesti muistakaan kirjastoista Suomessa. Kannattaa vielä kysellä suurimpien kaupunkien videovuokraamoista.
Kyseisestä aiheesta ei ihan helposti löydy runsaasti materiaalia. Parasta olisi mennä Tampereen kaupunginkirjastoon tai Tampereen yliopiston kirjastoon tutkimaan eri tietokantoja ja lähteitä. Kirjastonhoitajilta saa siihen apua.
Muista kirjastoista voi sitten tarpeen tullen tehdä kaukopalvelutilauksia.
Yliopistokirjastoista esim. Jyväskylästä löytyy kyseisestä aiheesta enemmän aineistoa. Kaukopalvelutilaukset maksavat korkeintaan muutamia kymmeniä markkoja.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kuitenkin teos Teknologiakompetenssi: teknologiakasvatuksen uudistamishankkeita peruskoulussa ja lukiossa. Tekijä on Matti Parikka. Toinen teos, josta voisi olla hyötyä on Teknologiakasvatuksen tulevaisuuden näköaloja, julkaisija Jyväskylän...
Kysymyksesi on hyvin laaja, eikä siihen voi antaa tyhjentävää tai yksiselitteistä vastausta. Tieteellisestä julkaisutoiminnasta ei löydy teosta/teoksia, jotka kartoittaisivat toiminnan kokonaiskuvaa.
Eri tieteenalojen julkasutoimintaa käsittelevään kirjallisuuteen löytyy viitteitä mm. Lindasta (tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta). Lindaa pääset käyttämään lähimmässä kirjastossasi. (Käytä esim. hakusanaa tieteellinen julkaisutoiminta.)
Seuraavat julkaisut löytyivät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta Plussasta (http://www.libplussa.fi): "Lääketieteellinen viestintä" / Hanna Tähti, Immo Rantala (toim.) / Tampereen yliopisto, Tampere, 1998, ISBN 951-44-4330-6. "Tieteellisen julkaisutoiminnan nykytila ja...
Valitettavasti Arvo Tuomisen teosta Kremlin kellot ei ole käännetty espanjan kielelle. Englanniksi ja saksaksi teosta kylläkin on käännetty. Siltä varalta, että ystävänne pystyy lukemaan näillä kielillä, annan käännösten tiedot:
Tuominen, Arvo, The bells of the Kremlin : an experience in communism/ kääntäjä Lily Leino (Hanover, NH : University Press of New England, 1983). ISBN:0-87451-249-2
Tuominen, Arvo, Stalins Schatten über Finnland : Erinnerungen des ehemaligen Führers der finnischen Kommunisten /kääntäjä Hans Jürgen Baron von Koskull (Freiburg : Herderbücherei, 1986). ISBN:3-451-08282-9
Akvaariolasien lujuutta ja laatua koskevassa kysymyksessä kannattaa ottaa yhteyttä alan asiantuntijoihin.
Internetistä tietoa löytyy hakusanoilla "akvaario" "akvaariot".
Suomen Akvaarioliiton kotisivuilta http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/akvliitt/ löytyy alan yhteystietoja.
Lisäksi akvaarioliikkeillä on omia kotisivuja joita löytyy linkistä http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/akvliitt/
Elokuvan nimi on "Cool & grazy - kiihkeät ja innokkaat". Ainakaan vielä tätä melko uutta elokuvaa ei ole videona saatavissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista - olisikohan videovuokraamoissa? Helsingissä sitä esitettiin elokuvateatterissa ainakin vielä muutama kuukausi sitten. Lisätietoja elokuvasta löytyy mm. osoitteesta http://www.yle.fi/valopilkku/ek291101.htm .
Rakennustietosäätiö ylläpitää kiinteistönhoitotiedostoa, joka on julkaistu ns. KH-kortteina. Näissä on ohjeistuksia kaikkeen kiinteistönhoitoon liittyvään. Tietoja KH-korteista saa osoitteesta http://www.rakennustieto.fi/KH/index.htm . KH-kortisto on asiakkaiden käytössä mm. Helsingin pääkirjastossa ja Itäkeskuksen kirjastossa.
Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. on julkaissut internetissä asiakirjan, jossa selvitetään esimerkin avulla kiinteistönhoidon palvelutuotteita ja vastuurajoja (http://www.rakli.fi/Hkirja/osac.pdf ).
Ympäristöministeriön Asunto- ja rakennusosaston julkaisemassa Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, määräykset ja ohjeet 2000 (http://www.finlex.fi/pdf/normit/6022-A4...
Jos sinulla on tunnusluku voit perua varauksiasi HelMet-aineistohaun Omat tietoni-valikosta. Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Muussa tapauksessa ota yhteyttä lähikirjastoosi.
Tiedustelemastasi aiheesta on kyllä kirjoitettu ja julkaistu paljon materiaalia, mutta yksittäisiä kokoomateoksia ei valitettavasti ainakaan Tilastokirjastolla juurikaan ole.
Maailmanlaajuisesti sotia käsittelee oikeastaan vain yksi teoksemme:
Tekijä(t): Smith, Dan
Nimeke: The atlas of war and peace / Dan Smith with Ane Bræin
Aineisto: kirja
Julkaistu: London : Earthscan, 2003
Aiheesta on kuitenkin paljon Internet-lähteitä ja yhtenä hyvänä aloituspaikkana on Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuksen laitoksen sivut, jossa on tietoa sekä heidän omista julkaisuistaan että hyvä linkkikokoelma alan tiedonlähteisiin.
http://www.uta.fi/laitokset/tapri/findex.html
Suomea koskevaa tilastotietoa löytyy kyllä täältä...
Kirjan kustantaja Otava osaa vastata kysymykseesi parhaiten. Otavan kotisivuilla on osoitteessa http://www.otava.fi/otava/palaute/ mahdollista sekä antaa palautetta että tehdä kysymyksiä.
Tässä on joitakin esimerkkejä suosituista nuortenkirjoista:
Fantasiakirjallisuus:
Colfer, Eoin: Artemis Fowl -kirjat
DiTerlizzi, Tony: Spiderwickin kronikat -sarja
Jordan, Robert: Ajan pyörä –sarja
Rowling, J. K.: Harry Potter -kirjat
Terry Pratchettin nuortenkirjat
Jännityskirjallisuus:
Remes, Ilkka: Piraatit, Musta Kobra, Pimeän pyöveli
Stine R. L.: Nightmare room -sarja
Scifi:
Applegate, Katherine: Animorphs- ja Remnants –sarjat
Star Wars –sarja
Lisäksi suosittuja ovat mm.
Jacqueline Wilsonin ja Tuija Lehtisen kirjat.
Kannattaa tutustua myös vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston Nuortensivuille kerättyihin lukuvinkkeihin http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/nuoret.shtml .
