Mainitsemasi Mainonnan ammattisanaston lisäksi Helmet-aineistotietokannasta www.helmet.fi löytyy teos MacKenzie, Ian: Management and marketing : with mini-dictionary, Hove : Language teaching publications, 1997 (asiasanoina markkinointi ja sanastot). Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokannasta löytyy teos: The marketing dictionary / ed. Norman Hart, John Stapleton,Oxford : Butterworth-Heinemann, 1992 (asiasanat:taloustieteet,markkinointi,sanakirjat,englannin kieli, sanastot, terminologia), saatavana ainakin Viikin tiedekirjastosta.
Teoksessa Suomen luonto : linnut (Weilin+Göös, 1998) kerrotaan, että kaupungistumisen myötä varisten osittainen albinismi on lisääntynyt. Etenkin nuorilla linnuilla esiintyy vaihtelevankokoisia valkoisia alueita siivissä, jotka variksella ovat normaalisti mustat. Poikkeavan värin epäillään johtuvan poikasajan liian yksipuolisesta ravinnosta.
Asiaa käsitellään myös Linnut -lehden artikkelissa Poikkeavanväriset ja huonosti lentävät varikset (1997 ; 4 ; 4-7). Siinä kerrotaan vuonna 1994 tehdystä kyselystä, jossa selvitettiin mm. valkosiipivaristen yleisyyttä. Tulosten mukaan valkosiipisyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä ja ilmiö keskittyy lähinnä kaupunkeihin. Kaupunkivaristen poikasajan ravintoa ei tiettävästi ole tutkittu, eikä näin...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvä, fysioterapiaa käsittelevä aineisto on varsin käytännönläheistä. Malleja ja teorioita niistä ei juuri löytynyt. Yhdestä kirjasta olisi ehkä kuitenkin sinulle apua. Kirja on nimeltään Uskomuksista tietoon, fysioterapiatutkimuksen lähestymistapojen ja menetelmien esittely. Kirja on Pasilan kirjaston varastossa ja Rikhardinkadun ja Tikkurilan kirjastojen kokoelmissa.
Muu aihettasi käsittelevä aineisto on pääosin tieteellisissä kirjastoissa. Tässä muutama, joista voisit löytää aineistoa:
- Työfysioterapia, yhteistyötä työ- ja toimintakyvyn hyväksi / toim. Ritva Kukkonen ...[et al.)Mm. Terveystieteiden keskuskirjaston kokoelmissa
- Minkkinen, Tella, Fysioterapeuttiopiskelijoiden...
Kyseessä lienee Sabine Kuegler: Viidakkolapsi. Kustantaja: Helmi, jonka esittelyu on sivulta
http://www.tosi.fi/tosi06/tosijuttu.php?id=1199075&hae_pvm=2006-10-14&c…
Henriika, Henriikka ja Henrika ovat Henrikin sisarnimiä. Henrik on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimestä Haimrich, jonka merkitys ehkä on: heim 'koti, talo' + rich 'mahtava'.
Katso esim. nimikirjat:
Vilkuna: Etunimet (2005)
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu. William Carlos Williamsilta on suomennettu yksi kokoelmallinen runoja: Kevät ja kaikki: runoja vuosilta 1917-1962 (1999). Siinä runoa ei ole. Linkki maailman runouteen -runotietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/) kautta löytyy tieto monista hänen runosuomennoksistaan eri antologioista ja lehdistä. Kysymäsi runo ei ole näiden joukossa.
Nuotit ja sanat (5 säkeistöä) löytyy Kisakenttä 1921 kausijulkaisusta s. 146-148. Laulun nimi on Joulutontut ja sen on sanoittanut Aarni Kouta ja säveltänyt Väinö Pesola. Lauluun kuuluu myös leikkiohjeet.
Leikin on järjestänyt Esteri Pesola.
Parhaiten tehtäväksiantoa vastaava kirja taitaa löytyä 70-luvulta:
Jaroslav Kochin kirja Onnellinen lapsi : vauvaikäisen kotikasvatus (Gummerus 1977)
Muita aihetta käsitteleviä ovat esimerkiksi
Rödstam, Monica: Lapsen kehitys 0-3 vuotta. Otava 1993
Sinkkonen, Jari: Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun. WSOY 2008
Saatavuustiedot voi tarkistaa HelMet-aineistotietokannasta www.helmet.fi
Yleensä suomalaiset uutuuselokuvat, joille on hankittu kirjastolevitysoikeus,saadaan Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun ne on julkaistu. Tämä viive johtuu myyjästä/levittäjästä ei kirjastosta.
Seuraamalla esimerkiksi HelMet-verkkokirjaston uutuusluetteloita saat tiedon, koska elokuva on lainattavissa.
http://www.helmet.fi/search*fin/3
Elokuvan dvd on julkaistu 8.12.2010.
http://www.dvdplaza.fi/leffakanta/nayta.php?sid=14455
Tuntematon sotilas (Tundmatu sõdur) on käännetty viroksi kaksi kertaa. Vuonna 1957 kirjan käänsi Helmi Eller ja vuonna 1996 Ellerin käännöksen pohjalta Endel Mallene.
Tuntemattoman sotilaan (Okänd soldat) käänsi ruotsiksi Nils-Börje Stormbom 1957. Kirjasta on otettu useita painoksia. Vuoden 1993 painoksen on kustantanut Wahlström & Widstrand.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Vastaus kysymykseesi löytyi Kirjasammosta,www.kirjasampo.fi, josta voit hakea tietoa kirjallisuudesta. Katsopas tänne:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11705
Tässä vielä suora lainaus Kirjasammosta:
"Kirjailijan pääteos on hiottu ja syvää humanismia huokuva kuvaus erilaisissa rajatiloissa häilyvistä, syrjään sysätyistä ihmisistä. Sefarad on kuningaspari Ferdinandin ja Isabellan 1400-luvun lopulla Espanjasta karkottamien juutalaisten antama nimi kadotetulle isänmaalleen, jonne nämä aina kaipasivat."
Hei
Helmet-alueella (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kirjastot) käytäntö vaihtelee kirjastoittain. Monissa kirjastoissa palautettua aineistoa "kellutetaan" palautuspäivän ajan. Toisiin kirjastoihin lähettettävät kuormat noudetaan kirjastoista aina sulkemisajan jälkeen, joten iltaisin kaikki muihin kirjastoihin lähtevä materiaali pakataan laatikoihin kuljetuksia varten. Varsinkin DVD-levyjä on kirjastoissa paikalla aina varsin rajoitetusti, joten on asiakasystävällistä pitää juuri palautetut DVD:t esillä. Mikäli palautettu aineisto ei mene lainaan palautuspäivänään, lähetetään se kotikirjastoonsa seuraavassa kuormassa.
Kirjastojen välillä kulkee päivittäin hyvin suuria määriä aineistoa ja kirjastoille tulee siitä jonkin...
Tietoa-linkistä löytyy SuomiSanakirja.fi:ssä on mukana olevia. http://www.suomisanakirja.fi/tietoa.php
Tarkempia tietoja palvelusta kannattaa kysyä suoraan "Lähetä palautetta lomakkeella" http://www.suomisanakirja.fi/palaute.php
Palvelu ei löydy Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä.
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ) on Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallinnon yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä ovat yritykset ja yhteisöt, jotka on merkitty kaupparekisteriin.
http://www.ytj.fi/
Uusi Suomi -lehden vanhoja mikrofilmattuja vuosikertoja voi lukea Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Pasilan kirjaston lehtiosaston yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivustolta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Kalle Veirton lisäksi salibandysta nuorille on kirjoittanut Elisabeth Aho kirjoissaan Salibandypantterit, 2004 ja Tsemppiä turnaukseen, Pantterit, 2005. Kotimaisista kirjailijoista jääkiekosta kertovia kirjoja nuorille ovat julkaisseet: Taina Haahti Gladiaattorikoutsi, 2010, Jorma Nenonen Sakke pääsee joukkueeseen, 1990, Sakke nousee sarjaan, 1991, Sakke tiellä tähtiin, 1993, Tsemmiä, Sakke!, 1995, Kirsi-Marja Niskanen Lätkäjätkiä, 2003, useita urheiluaiheisia teoksia kirjoittanut Mika Wickström Kypärätemppu, 1999. Eetu Uusikylä oli 14-vuotias, kun häneltä julkaistiin kirja Super Jack : Jaakko Pavunvarsi - lammen jäältä NHL-tähdeksi, 2007. Kirsi Pehkonen kirjoittaa tyttöjen jääkiekkoharrastuksesta teoksissaan Aloituskiekko, 2011, Panaviiva...
Voi tietysti ajatella, että on jollakin tavalla helpompaa hoitaa esimerkiksi kania, marsua tai hamsteria kuin vaikkapa kasvattaa johonkin suureen ja voimakkaaseen rotuun kuuluvaa koiraa. Helppoa lemmikkiä ei kuitenkaan oikeastaan ole eikä voikaan olla. Kun otat lemmikkieläimen, sinun pitää ensinnäkin sitoutua siihen, että pidät huolta siitä koko sen elinajan. Olipa kyseessä mikä tahansa eläin, sinun on myös huolehdittava sen hyvinvoinnista kaiken aikaa. Sinun on varmistettava, että sillä on aina riittävästi ruokaa ja juomaa, siisti, puhdas asuinpaikka, tarpeeksi lajityypillisiä toimintamahdollisuuksia ja virikkeitä, sopivasti seuraa jne.
Jos siis pääkriteeri lemmikkiä valitessa on helppous, ei varmaankaan kannata ottaa lemmikkiä...
"Perhosen siipiin ei pidä koskea; ne menettävät kimalluksensa, ja mitä sormiin jää, on harmaata tomua." Tämä sitaatti on peräisin filosofi Eino Kailan alun perin Uudessa Suomessa 2.10.1954 julkaistusta artikkelista "Koskenniemen Elokuiset ajatukset". Koivisto käytti sitä Suomalaisessa Suomessa 8/1954 ilmestyneessä Pekka Mattilan tohtorinväitöskirjaa V. A. Koskenniemi lyyrisenä runoilijana käsittelevässä kirjoituksessaan "Taidetiedettä".
Hei,
Singer 29 K-koneita on valmistettu eri vuosina 1900-luvun alkupuolella. Ompelukoneen valmistusnumero määrittelee valmistusvuoden. Voit tarkistaa valmistusvuoden esimerkiksi
ismacs.net-sivustolta valmistusnumeron mukaan. Alla on lisää käyttökelpoisia hakulinkkejä.
Malliin Singer 29K1 ei löydy suoraan käyttöohjetta. Ohje löytyy esimerkiksi Singer 29K-sarjaan ja Singer 29K71-sarjaan.
- Singer 29K-ohjekirja 'Käyttö-ohje Singer luokka 15 K 26, 16 K. 33, 29 K., 66 K. 2, 66 K. 4 ompelukoneelle' / SingerSewingMachine 1924-[1926],
on saatavana kaukolainaksi Jyväskylän yliopistosta. Kirjaa voi tilata kotikirjastosi kautta kaukolainaksi. Kaukolainaus on aina maksullista palvelua.
- Singer 29 K71 ohje löytyy...
Laulu "Kaarina ja kuningas" alkaa: "Sydämeen jo kaunehimman Hämeen suvi Suomen saapui kukkineen". Laulussa Kaarina käy puistoon, ei kirkkoon. Laulun on säveltänyt Hugo Ingelius (1853-1899) ja tämän sanoituksen on tehnyt Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen ovat levyttäneet Annikki Tähti ja Vieno Kekkonen. Tämä sanoitus sisältyy vihkoseen ”Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä”, osaan 32 (toimittanut Kullervo; Fazerin musiikkikauppa, 1958).
Laulun alkuperäinen nimi on "Kung Erik" ja sanoittaja Carl Snoilsky. Siihen on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus, joka alkaa: ”Viirit liehuu, venhot vettä vierii” tai ”Viirit liehuin venhot vettä vierii”. "Suuren toivelaulukirjan" osassa 8 se on nimellä "Erik soittaa...
