Valitettavasti emme ole pystyneet selvittämään näiden lajien mahdollisia suomenkielisiä nimiä hakuteostemme avulla.
Kuitenkin Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitos sijaitsee Viikissä, joten kannattaisi kääntyä tiedonhaussa Viikin tiedekirjaston tietopalvelun puoleen. Kirjaston yhteystiedot ovat:
Viikinkaari 11 A (PL 62)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 191 58040
Suomalaisten latojen historiasta ja rakennusmateriaaleista löytyy tietoa Sirkka-Liisa Rannan kirjasta Hellettä, heinäpoutaa: heinänteon kulttuurihistoriaa (2006) ja Pirkko Ikävalkon Riukuaita ja pärekatto: opas perinteisestä rakentamisesta (2001). Tietoa ja muisteluita on Esa Keron kirjassa Lato (2006). Aihetta käsittelee myös Ritva Liisa Snellmanin artikkeli Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä: Mennyt maisema: ladot ovat kuuluneet suomalaiseen maaseutuun satoja vuosia. Kohta niitä on vain muistoissa ja tauluissa (2003, nro 7, s. 54-59).
Nuoren Caesarin elämästä kertoo ansiokkaasti Rex Warnerin Nuori Caesar. Colleen McCullough'n viihderomaanissa Valta ja rakkaus on Iulius Caesar pääosassa ja hän esiintyy myös Steven Saylorin dekkareissa, jotka on sijoitettu antiikin Roomaan. Ensimmäinen kirja sopinee parhaiten kuvaukseesi. Teos löytyy pääkaupunkiseudulla Pasilan kirjavarastosta.
Kyseessä on todennäköisesti teos Oppimista tukevat ympäristöt - Johdatus oppimisympäristöajatteluun (2007). Opetushallituksen julkaisu ilmestyi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Hei!
Vuoden 1989 Savon Sanomat -lehteä voit lukea mikrofilmiltä Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalin sukututkimushuoneessa. Yhdellä tietyllä mikrofilmin lukulaitteella on hyvä lukea lehtiä, ja siinä voi ottaa A3-kokoisia kopioita (hinta 0,40e/kopio). Varaa aika mieluiten etukäteen lehtisalin puhelinnumerosta 017-18 2323 ja mainitse toiveestasi lukea lehtiä ja ottaa kopioita.
Lehdet Kansan sana, Uutiskukko ja Viikkosavo vuodelta 1989 löytyvät paperisina kirjastomme varastosta. Saat ne luettavaksi (ei kotilainaksi) lehtilukusalin virkailijalta.
Lappeenrannan kirjasto kuuluu Suomen maakuntakirjastoihin, joten se on iso kirjasto. Maakuntakirjaston tehtäviin kuuluu mm. oman alueensa tieto- ja kaukopalvelu sekä maakuntatiedon kerääminen (Lappeenrannassa Carelica-kokoelma).
Tilastoja eri kirjastoista löytyy osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi. Vuonna 2010 Lappeenrannan maakuntakirjastosta lainattiin 1025249 kertaa ja kirjastossa kävi 585602 ihmistä.
Asiassa kannattaa kääntyä antikvaaristen kirjakauppojen puoleen.
Saksalaisten antikvaaristen kirjakauppojen liitolla on haku aineistoon. Hakuosumia hintatietoineen tulee haulla Shakespeares Werke. http://www.antiquare.de/
Antikvaarinen kirjakauppa –palvelu Zentrales Verzeichnis Antiquarischer Bücher Das ZVAB antaa myös saksankieliselle Shakespearen teoksille osumia hintatietoineen. http://www.zvab.com
Apua saattaisi löytyä myös Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun saksalaisen vastineen kautta. Die Deutsche Internetbibliothek beantwortet Ihre Fragen! http://www.internetbibliothek.de/dib1/
Kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Konrad Mostin nimellä viitteitä, joten se tarkoittaa sitä, että hänen teoksiaan ei ole suomennettu. Yksittäisiä artikkeleita on tietysti voitu julkaista suomeksi alan lehdissä, tai Konrad Mostista voi olla mainintoja alan lehdissä julkaistuissa artikkeleissa, mutta näitä on vaikea jäljittää, koska näin vanhoja artikkeleita ei ole luetteloitu mihinkään tietokantaan. Pitäisi melkein kahlata läpi vanhoja lehtiä.
Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta löytyy Konrad Mostilta yksi ruotsiksi käännetty teos: Most, Konrad: Lärobok i dressyr av skydds-, spår- och sjukvårdshundar på vetenskaplig grundval (Stockholm : Fritzes bokh, 1921) joten ruotsiksi häntä ainakin on mahdollisesti luettu.
Outoa vain...
Tietokannoista ei antamillasi tiedoilla etsimästäsi kirjasta löytynyt viitteitä, mutta onneksi eräs kollegoista tunnisti kirjan. Kyseessä on Mirja Säilän satukirja "Aasi Ajatus ja ystävät" (Weilin & Göös, 1985). Kirjassa seikkailevat Koira Koponen, Aasi Ajatus, Kissa Lipovits, Samuli Säkkihousu, Adalmiina-lehmä ja Hiiri Käytöskukkanen.
Kirjan tummansinisessä kannessa on kuva niityllä köllötelevistä aasista, koirasta ja hiirestä.
Langston Hughesin runoja on suomennettu vähänlaisesti. Yksi harvoista Hughes-suomennoksista on juuri A dream deferred, joka löytyy Hannu Tarmion kääntämänä nimellä Harlem antologiasta Maailman runosydän (WSOY, 1998).
Langston Hughes -suomennokset Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Valitettavasti ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan käydä läpi tuon ajan lehtiä, jotka löytyvät mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta. Vuosien 1771-1945 suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit ovat Kansalliskirjaston Lehtisalin käsifilmistössä luettavissa ilman ennakkotilausta. Aikakauslehtiä on myös v. 1911 jälkeen digitoitu, mutta ne ovat tekijänoikeudellisista syistä nähtävissä vain vapaakappalekirjastojen kulttuuriaineistojen työasemilla, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetvapaaka…. Aineistoa voi rajoitetusti jäljentää, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa….
Rakenteilla olevista asuinalueista kerrotaan Uutta Helsinkiä -sivuilla http://www.uuttahelsinkia.fi/ . Uusilla alueilla ovat yleensä edustettuina useat eri asumismuodot. Esimerkiksi Kalasatamaan rakennetaan omistusasuntoja, vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja hintasäädeltyjä hitas-asuntoja. Lista Kalasataman rakennuttajista löytyy täältä http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/asuntoja-kalasatama… . Rakennuttajien verkkosivuilla on tarkempia tietoja asunnoista sekä siitä, miten niihin haetaan.
Ainakin osa rakennuttajista ilmoittelee myös netin verkkopalveluissa, kuten Oikotie ja Etuovi, joten niiden kautta voi myös tehdä hakuja.
Enkelin ja Mustapään asemesta ehdottaisin keijukaista ja Oiva Paloheimoa: Palaa ne linnut vielä -kokoelman (WSOY, 1962) Keijukainen-runossa keijukainen "tuli yöllä / yläikkunasta / terveysikkunasta".
Ristikiven runon slanginnos (Hannu Oittinen) löytyy Internetistä Kustannus Oy Taifuunin Kamikaze-kirjastosta osoitteesta http://www.dlc.fi/taifuuni/ristiki.html . Sitä kokoelmaa tai teosta missä runo mahdollisesti on, en löytänyt.
Sweet Valley High -sarjassa on kustantajan, Otavan, mukaan ainakin noin sata osaa. Tarkkaa tietoa heilläkään ei ole siitä, paljonko näitä vielä suomennetaan,
mutta joka tapauksessa vielä useita vuosia on näitä kirjoja tulossa. Tammikuussa 2000 on suomennettu 26 osaa ja lokakuuhun mennessä osia tulee olemaan yhteensä 38.
Tässä tuoreehko kirja, jonka kirjoittajien viiteluetteloja kannattaa myös vilkaista: Kirjastot verkossa/toim. Haasio, Piukkula 1999. Lisäksi muutama artikkeliviite: Yhteistyöllä sisältöä : Yleisten kirjastojen verkkopalvelut www.kirjastot.fi (Signum 1999, nro 5,sivu 92-94),
Tulevaisuuden kirjasto: kirjamuseo vai internet-opas? (Karjalainen 1999-05-21), Kirjastolla tärkeä rooli tietoverkossa (Kirjastolehti 1999, nro 5, sivu 12-13), Kirjastoille tukea tietoverkkojen kehittämiseen ja kokeilutoimintaan (Kiikari) (Kirjastolehti 1999, nro 4, sivu 18), Hyvä renki, huono isäntä? (Kirjastolehti 1999, nro 3, sivu 5, 38), Internet haastaa kirjastot (Kirjastolehti. - Helsinki : Suomen kirjastoseura. ISSN 0023-1843. 93 (2000) : 1, s. 8-9)
Paul Austerin The Music of Chance on Tammen kustantamana ja Erkki Jukaraisen suomentamana ilmestynyt 1992 nimellä Sattuman soittoa.
Kirjan saatavuuden Suomen yleisistä kirjastoista voi tarkistaa
sivulta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp , missä on listattu kirjastojen Internetissä toimivat kokoelmatietokannat.
Hakupalveluista ja hakukoneista löydät tietoa suomen kielellä mm. Kirjastot.fi -sivuilta osasta Verkkotiedonhaun perusteita. Tekstissä on myös viitteitä lähdeaineistoon, tosin englanninkieliseen enimmäkseen, onpa joukossa yksi suomenkielinenkin: Älykkäät agentit WWW:n tiedonhaussa (http://www.oulu.fi/library/virtuaalikirjasto/agentit/agent1.htm). Myös muualla netissä esitellään hakukoneita, mm. seuraavissa osoitteissa: http://www.oulu.fi/pohti/hakuindeksi.html , http://www.jyu.fi/library/internet_haku.html.
Hakukoneista on myös lehtiartikkeleita. ALEKSI-tietokannasta muutama esimerkki:Kemppainen, Teemu: Hakurobotit etsivät uupumatta - täysosumia kaaoksen keskeltä, MikroPC 2000:4. Järvinen, Petteri: Hakukoneet kompastelevat, Tietokone 2000...
Valitettavasti ei. Se on merkki siitä, että kyseessä on hyvin onnekas ihminen.
Terveyskirjasto kertoo: "Alkuvaiheessa maksakirroosi ei aiheuta mitään oireita. Siksi alkavaa ja keskivaikeaa kirroosia voi sairastaa pitkään ilman, että tietää sairaudesta. Jos tässä vaiheessa tutkitaan veren maksa-arvoja (ks. «Maksa-arvot (maksakokeet)»6), voi niissä olla maksan häiriöön viittaavia muutoksia, mutta ei ole olemassa mitään maksakirroosille ominaista laboratoriotutkimusta, jolla se voitaisiin tarkasti todeta"
Koko kansan tohtori Kiminkinen on samaa mieltä: "Maksakirroosia ei voi diagnosoida maksa-arvojen perusteella. Siinä maksasolut tuhoutuvat ja tilalle tulee sidekudosta, joten koko maksa voi lopulta olla yksi kiinteä möykky....
