Kyseessä on todennäköisesti teos Oppimista tukevat ympäristöt - Johdatus oppimisympäristöajatteluun (2007). Opetushallituksen julkaisu ilmestyi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Hei!
Vuoden 1989 Savon Sanomat -lehteä voit lukea mikrofilmiltä Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalin sukututkimushuoneessa. Yhdellä tietyllä mikrofilmin lukulaitteella on hyvä lukea lehtiä, ja siinä voi ottaa A3-kokoisia kopioita (hinta 0,40e/kopio). Varaa aika mieluiten etukäteen lehtisalin puhelinnumerosta 017-18 2323 ja mainitse toiveestasi lukea lehtiä ja ottaa kopioita.
Lehdet Kansan sana, Uutiskukko ja Viikkosavo vuodelta 1989 löytyvät paperisina kirjastomme varastosta. Saat ne luettavaksi (ei kotilainaksi) lehtilukusalin virkailijalta.
Lahden Vesijärven satamaan on vedetty teollisuuspistoraide vuonna 1869 ja samana vuonna on rakennettu asemarakennus. Asemaa on laajennettu 1895 ja 1917. Lähteiden perusteella ymmärtäisin, että asema on alkuperäisellä paikalla, vaikkakin eri käytössä nykyään kahvilana.
Lähteet:
Erkki Hölttä: Kariniemen laidalta Vesijärven asemalle, 1995.
Lahden kaupunginmuseo: Lahti-Pietari kulttuurirata, 2006.
Seuraavassa netistä löytyneestä artikkelissa kerrotaan tarkasti kirjojen säilytyslämpötilasta ja kosteudesta:
http://archives.alabama.gov/officials/cleanbooks04.pdf .
Museoviraston sivuilla mainitaan, että paras paikka kirjoille on auringonvalolta suojattu tila, jossa lämpötila on tasaisesti 17-18 astetta ja kosteus noin 50 %. http://www.nba.fi/fi/vanhatkirjat .
http://dlis.dos.state.fl.us/archives/preservation/books/index.cfm
Lappeenrannan kirjasto kuuluu Suomen maakuntakirjastoihin, joten se on iso kirjasto. Maakuntakirjaston tehtäviin kuuluu mm. oman alueensa tieto- ja kaukopalvelu sekä maakuntatiedon kerääminen (Lappeenrannassa Carelica-kokoelma).
Tilastoja eri kirjastoista löytyy osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi. Vuonna 2010 Lappeenrannan maakuntakirjastosta lainattiin 1025249 kertaa ja kirjastossa kävi 585602 ihmistä.
Englanninkielinen teos on ilmeisesti tiivistelmä kolmiosaisesta suomenkielisestä sarjasta ”Yleisradion historia”. 1920-lukua löytyisi osasta ”Yleisradion historia. 1. osa : 1926-1949” (Yle, 1996). Kolmas osa ”Yleisradion historia. 3. osa : 1926-1996” (Yle, 1996) käsittelee osittain samaa aikaa mutta tekniikan näkökulmasta. Vilho Suomen ”Suomen Yleisradio 1926-1951” (Yleisradio, 1951) saattaa olla myös tutustumisen arvoinen vanhempi historiikki. Jonkin verran alkuaikojen historiaa ruotsinkielisten näkökulmasta löytyy lisäksi Ville Zilliacuksen teoksesta ”Kaksikielinen Yleisradiomme” (Yleisradio, 1988).
Kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Konrad Mostin nimellä viitteitä, joten se tarkoittaa sitä, että hänen teoksiaan ei ole suomennettu. Yksittäisiä artikkeleita on tietysti voitu julkaista suomeksi alan lehdissä, tai Konrad Mostista voi olla mainintoja alan lehdissä julkaistuissa artikkeleissa, mutta näitä on vaikea jäljittää, koska näin vanhoja artikkeleita ei ole luetteloitu mihinkään tietokantaan. Pitäisi melkein kahlata läpi vanhoja lehtiä.
Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta löytyy Konrad Mostilta yksi ruotsiksi käännetty teos: Most, Konrad: Lärobok i dressyr av skydds-, spår- och sjukvårdshundar på vetenskaplig grundval (Stockholm : Fritzes bokh, 1921) joten ruotsiksi häntä ainakin on mahdollisesti luettu.
Outoa vain...
Kirjastoalan ammattitaito ei ole salaisuus: kirjastot.fi-sivustolta löytyy kattava paketti alan koulutuksesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Samalla sivulla on myös linkki kirjastoalan koulutus- ja kelpoisuusvaatimuksiin:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Korkeakoulututkinnosta on paljonkin apua, pätevöitymisessä se otetaan huomioon ainakin yliopistossa opiskeltaessa.
Tutkinto voi olla yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.
Helsingin seudulla ei järjestetä yliopisto- tai ammattikorkeakoulutason koulutusta, lähimmät paikkakunnat ovat Tampere ja Turku. Kursseja on joinakin vuosina ollut mahdollista suorittaa...
Tietokannoista ei antamillasi tiedoilla etsimästäsi kirjasta löytynyt viitteitä, mutta onneksi eräs kollegoista tunnisti kirjan. Kyseessä on Mirja Säilän satukirja "Aasi Ajatus ja ystävät" (Weilin & Göös, 1985). Kirjassa seikkailevat Koira Koponen, Aasi Ajatus, Kissa Lipovits, Samuli Säkkihousu, Adalmiina-lehmä ja Hiiri Käytöskukkanen.
Kirjan tummansinisessä kannessa on kuva niityllä köllötelevistä aasista, koirasta ja hiirestä.
Langston Hughesin runoja on suomennettu vähänlaisesti. Yksi harvoista Hughes-suomennoksista on juuri A dream deferred, joka löytyy Hannu Tarmion kääntämänä nimellä Harlem antologiasta Maailman runosydän (WSOY, 1998).
Langston Hughes -suomennokset Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Valitettavasti ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan käydä läpi tuon ajan lehtiä, jotka löytyvät mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta. Vuosien 1771-1945 suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit ovat Kansalliskirjaston Lehtisalin käsifilmistössä luettavissa ilman ennakkotilausta. Aikakauslehtiä on myös v. 1911 jälkeen digitoitu, mutta ne ovat tekijänoikeudellisista syistä nähtävissä vain vapaakappalekirjastojen kulttuuriaineistojen työasemilla, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetvapaaka…. Aineistoa voi rajoitetusti jäljentää, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa….
Rakenteilla olevista asuinalueista kerrotaan Uutta Helsinkiä -sivuilla http://www.uuttahelsinkia.fi/ . Uusilla alueilla ovat yleensä edustettuina useat eri asumismuodot. Esimerkiksi Kalasatamaan rakennetaan omistusasuntoja, vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja ja hintasäädeltyjä hitas-asuntoja. Lista Kalasataman rakennuttajista löytyy täältä http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/asuntoja-kalasatama… . Rakennuttajien verkkosivuilla on tarkempia tietoja asunnoista sekä siitä, miten niihin haetaan.
Ainakin osa rakennuttajista ilmoittelee myös netin verkkopalveluissa, kuten Oikotie ja Etuovi, joten niiden kautta voi myös tehdä hakuja.
Laulu on ilmeisesti J. Alfred Tannerin säveltämä ja sanoittama Rasputiini. Se alkaa: "Rasputiini rattoisa rahvaan mies, pyhimysten pylväs ja leikin lies." Jokainen kahdeksan säkeistöä päättyy riimeihin "lystikseen...yksikseen".
Laulu löytyy nuoteista Tanner, J. Alfred: Kuolemattomat kupletit (melodia, sanat) ja Kuplettimestarit ja mestarikupletit (melodia, sanat, sointumerkit).
En löytänyt laulua Tapio Rautavaaran esittämänä, mutta yksi levytys kuitenkin löytyy cd-levyltä Folkswagen: Kyläkaupan rappusilla (Pilfink Records, 2008).
Enkelin ja Mustapään asemesta ehdottaisin keijukaista ja Oiva Paloheimoa: Palaa ne linnut vielä -kokoelman (WSOY, 1962) Keijukainen-runossa keijukainen "tuli yöllä / yläikkunasta / terveysikkunasta".
Ristikiven runon slanginnos (Hannu Oittinen) löytyy Internetistä Kustannus Oy Taifuunin Kamikaze-kirjastosta osoitteesta http://www.dlc.fi/taifuuni/ristiki.html . Sitä kokoelmaa tai teosta missä runo mahdollisesti on, en löytänyt.
Sweet Valley High -sarjassa on kustantajan, Otavan, mukaan ainakin noin sata osaa. Tarkkaa tietoa heilläkään ei ole siitä, paljonko näitä vielä suomennetaan,
mutta joka tapauksessa vielä useita vuosia on näitä kirjoja tulossa. Tammikuussa 2000 on suomennettu 26 osaa ja lokakuuhun mennessä osia tulee olemaan yhteensä 38.
Tässä tuoreehko kirja, jonka kirjoittajien viiteluetteloja kannattaa myös vilkaista: Kirjastot verkossa/toim. Haasio, Piukkula 1999. Lisäksi muutama artikkeliviite: Yhteistyöllä sisältöä : Yleisten kirjastojen verkkopalvelut www.kirjastot.fi (Signum 1999, nro 5,sivu 92-94),
Tulevaisuuden kirjasto: kirjamuseo vai internet-opas? (Karjalainen 1999-05-21), Kirjastolla tärkeä rooli tietoverkossa (Kirjastolehti 1999, nro 5, sivu 12-13), Kirjastoille tukea tietoverkkojen kehittämiseen ja kokeilutoimintaan (Kiikari) (Kirjastolehti 1999, nro 4, sivu 18), Hyvä renki, huono isäntä? (Kirjastolehti 1999, nro 3, sivu 5, 38), Internet haastaa kirjastot (Kirjastolehti. - Helsinki : Suomen kirjastoseura. ISSN 0023-1843. 93 (2000) : 1, s. 8-9)
Kysymiäsi Kubrickin elokuvia ei kirjastoista löydy. Kubrickin ohjauksista löytyy esim. Useista yleisistä kirjastoista löytyvät seuraavat videot:
Barry Lyndon; Spartacus; Hohto; Full Metal Jacket; 2001 avaruusseikkailu ja Kellopeliappelsiini.
Kirjastot tilaavat videoelokuvat tiettyjen hankintakanavien ja niiden tarjoamien valmiiden listojen kautta. Sieltä tilataan sen mukaan, mitä on tarjolla. Tekijänoikeuskysymykset ovat niin vaikeita, ettei kirjastoilla ole mahdollisuutta hankkia elokuvia näiden listojen ulkopuolelta kuin poikkeustilanteissa. Yleiseen kirjastoon ei siis kannata jättää edes tilausehdotusta toivomistasi elokuvista.
Paul Austerin The Music of Chance on Tammen kustantamana ja Erkki Jukaraisen suomentamana ilmestynyt 1992 nimellä Sattuman soittoa.
Kirjan saatavuuden Suomen yleisistä kirjastoista voi tarkistaa
sivulta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp , missä on listattu kirjastojen Internetissä toimivat kokoelmatietokannat.
Sellaisten asutus- ja sukunimiemme kuin Haikala, Haikola, Haikka, Haiko ja Haikonen taustalla on ilmeisesti vanha saksalaisperäinen henkilönnimi, josta tavataan esimerkiksi muotoja Haic, Haica, Haika, Haico, Haicko ja Haike. - Sukunimenä Haikala keskittyy Lappeenrantaan, olkoonkin, että se on levinnyt monelle paikkakunnalle Kaakkois-Suomeen, Keski-Suomeen ja Ouluun asti.
Oulun edustalla olevan Hailuodon nimi ei kuitenkaan liity tähän nimipesyeeseen. Sen alkuperäinen nimi on ilmeisesti ollut Haililuoto, jossa 'haili' merkitsee silakkaa. Sanaa ei tunneta Oulun seudulla, mutta se on yleinen Suomenlahden pohjukan murteissa, joiden alueella on myös useita Haili- ja Hai-alkuisia paikannimiä. Perämeren Hailuodon otaksutaan olevan...
