Telecottage on Ruotsista lähtöisin oleva julkinen ‘tietotupapalvelu’, joka on yleensä erillinen mökki tai vastaava varustettuna verkkoyhteyksillä ja tietokoneella.
Malli on levinnyt laajalti Englantiin ja Suomessa sitä on sovelluttu mobiilimallina (Nettinysse Tampereella
http://www.tampere.fi/kirjasto/nettinysse/index.htm ).
Samalla nimellä on myös myynnissä kaupallinen takapihalle asennettava ’etä-toimisto’.
PIKI-verkkokirjastostamme voi hakea pilakuvia sisältäviä teoksia seuraavalla tavalla :
osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ löydätte aineistotietokantamme, jonka vasemman reunan yläkulmasta löytyy kohta haku.
Haun pudotosvalikoista kannattaa valita hakukriteeriksi
kohta Asiasana - ja kirjoittaa hakusanaksi ensimmäiselle riville pilakuvat. Tulosjoukkoa voi supistaa kirjoittamalla toiselle riville vastaavasti esimerkiksi sanan politiikka.
Suomalaisista aiheestanne piirtäneitä pilapiirtäjiä mainittakoon esimerkiksi Terho, Kari (Suomalainen), Kai Heinonen, Tapio Soivio ja Esko Laine.
Yksittäisten tekijöiden kohdalla hakuriville Tekijä tulee kirjoittaa pelkästää Terho tai jos tekijällä on myös sukunimi, se muodossa sukunimi, etunimi....
Kokoelmistamme löytyy seuraava video
NIMEKE KUKKIEN viesti [Videotallenne] / käsikirjoitus Jouko Antere, Pirjo Jokio ; kuvaus ja leikkaus Jouko Antere
TEKIJÄT Antere, Jouko
Jokio, Pirjo
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT Helsinki : Puutarhavideot, 1992
ULKOASU 1 videokas. (26 min) : vär.
HUOMAUTUKSET Video-ohjelma ideoi kukkien käyttöä erilaisissa tilaisuuksissa
Suom. puhe
sekä toinen hieman vanhempi
NIMEKE LEIKKOKUKAT
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT VIDEO, 1988
Toivottavasti näistä on teille apua opetuksessanne.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy vähän pelkästään vauvaperheitä koskevaa kirjallisuutta, kirjoissa käsitellään yleensä lapsiperheitä ja näissä kirjoissa voidaan käsitellä myös vauvaperheitä. Asiasanalla vauvaperheet löytyy Aino-tietokannastamme http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1137574673&ulang=… teos Tartu hetkeen: apua ja hoitoa päihteitä käyttäville vauvaperheille (2001). Yhdistämällä asiasanat "lapsiperheet" ja "hyvinvointi" tai "lapsiperheet" ja "elinolot" saa mm. seuraavia teoksia: Perheiden muuttuvat elinolot: artikkeleita lapsiperheiden elämänmuutoksista (2005), Seija Sihvola: Lapsen terveys ja lapsiperheiden hyvinvointi: sosiaalipediatrinen tutkimus suomalaisesta lapsesta(1994), Lapsuuden hyvinvointi:...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista kyseinen lehden numero näyttäisi tällä hetkellä olevan luettavissa tai kopioitavissa vain Tikkurilan kirjastossa Vantaalla.
Helsingin yliopiston pääkirjaston lukusalissa, os. Unioninkatu 36, lehti on myös luettavissa tai kopioitavissa.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy Josef Manuelia käsittelevää kirjaa. Artikkelitietoja keramiikkataiteilija Josef Manueliin löytyy mm. seuraavista lähteistä: aikakauslehti Muoto (1994, 3; s. 42-43), TS Extra (11.2.1995, s. 6-7).
Lisäksi Turun Sanomien verkkolehdessä on kolme viittausta Josef Manueliin http://arkisto.turunsanomat.fi/?ts=3,0:0:0:0,0:0:0:0:0,0,1:0:0:0:0:0:
Yhdessä artikkelissa mainitaan Josefin Manuelin toiminnasta graafikkona http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2002-12-1…:
Kyseinen runo on Kantelettaren kolmannessa kirjassa.
63. Äitin vaivan palkinto.
Lauri, laatu poiukkainen,
miehen kanta kaunokkainen,...
Suora linkki verkko-Kantelettareen http://www.tks.pp.fi/kanteletar/3.kirja/iii63.htm
Seuraavasta Helsingin yliopiston julkaisemasta Tie tohtoriksi-sivusta löytyy tietoa karonkasta yleensä sekä myös pukeutumisesta,
http://www.helsinki.fi/tohtoriksi/karonkka.htm .
Hei,
Voit saada lainaksi Suuri Toivelaulukirjan no 4 ja no 3. joissa kyseiset kappaleet ovat. Varauksen voit tehdä HelMetin kautta, jos Sinulla on kirjastokortti ja PIN-koodi. Voit tulla myös meidän kirjastoon ja lainata ao. kirjat tai ottaa valokopiot a´30 centtiä / kpl.
Kyseiset nuotit ovat sivuilla 24-25 Toivelaulukirja no 4 ja s. 104-105 Toivelaulukirja no3.
Akselin ja Elinan häävalssi löytyy myös Heikki Aaltoilan erillisestä pianonuotista.
Yleisissä kirjastoissa ylempi korkeakoulututkinto ja 60 opintopistettä kirjasto- tai informaatioalan opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tuottaa pätevyyden mihin tahansa kirjastotyöhön johtotehtäviin asti. Avoimen yliopiston perus- ja aineopinnot antavat siis pätevyyden, jos niistä kertyy yhteensä tuo 60 opintopistettä. Katso kirjastolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091157
Hei
Suurin osa kirjastomme käsi- ja taideteollisuusaineistoa on suomeksi joko kirjoina (suurin osa) tai lehtinä (pienempi osa).
Voit tehdä hakuja kotisivullamme: http://kirjasto.kuopio.fi//
Sinun kannattaa valita Tarkennettu haku, jossa voit tehdä erilaisia tarkennuksia haullesi.
Valitse asiasanoiksi käsiteollisuus tai taideteollisuus ja voit valita myös kielen ja/tai aineistolajin.
Kutakin hakutulosta voit muokata vielä klikkaamalla kohtaa Valitse lajittelulaji ja painamalla Hae. Esim. valitsemalla siihen julkaisuvuosi, saat uusimman aineiston näkymään listan alkuun, vanhimmat loppuun.
Sinua kiinnostavia uusia tietokirjoja löydät kotisivultamme, klikkaamalla kohtaa Vinkkitori (punaiset palkit) ja sitten vasemmalta kohtaa Uutuudet -...
Manga-sarjoja on Kouvolan pääkirjastossa sekä aikuisten että nuorten osastoilla. Cherry juice -sarja on aikuisten osastolla, joten siitä menee varausmaksu. Muissa kyyti-kirjastoissa tämä sarja on sijoitettu nuortenosastoille, joten varausmaksua ei peritä.
Kustantajan antamat tiedot sarjojen ikäsuosituksista ovat olleet ohjeena mille osastolle ne sijoitetaan. Myös se että mahdollisimman monet lukijat löytäisivät nämä sarjakuvat vaikuttaa sarjan hyllypaikkaan.
Sarjan sijoittelu jommalle kummalle osastolle ei Kouvolan pääkirjastossa ole ollut aivan johdonmukaista. Jonkun pitkän sarjan kirjoja voi olla kummallakin osastolla. Luultavasti tätä manga-sarjojen sijoittelua mietitään vastaisuudessa uudestaan myös tuon varausmaksun näkökulmasta.
Musiikin kauneus on tunnetusti makuasia, joten tähän kysymykseen on olemassa monenlaisia vastauksia, kaikki yhtä "oikeita". Esimerkiksi minun mielestäni melkein kaikki Bachin ja Mozartin säveltämä on "kaunista":) Mutta yritetään jotain ajatuksia heittää.
Oma suosikkini Mozartin klaveerituotannossa on pianosonaatin KV300i=331, A-duuri hidas osa Andante grazioso, joka varsinkin vähän rauhallisemmin soitettuna on minusta lumoavaa kuunneltavaa esteettisessä mielessä. Varsinkin pianokonserttojensa hitaissa keskiosissa Mozartilla on myös monia muita sielua hiveleviä sävellyksiä, joita voi lämpimästi suositella, ellei taustalla soittava orkesteri häiritse. Esimerkiksi pianokonserton nro 27, KV595 Larghetto-osa täyttää minusta erittäin hyvin...
Kirjojen yhtäläisyydet voivat olla joskus pelkkää sattumaa mutta joskus aivan tarkoituksellisia viittauksia. Yksinäinen lapsi, muutto johonkin mukavampaan paikkaan, vaarallinen vastustaja ja paras ystävä eivät liene hirveän harvinaisia teemoja. Toisaalta ei ole mahdotonta, että Rowling on halunnut Potter-kirjoissa viitata Lindgrenin teokseen, sillä se on ilmestynyt englanniksi nimellä ”Mio, My Son” ja siitä on tehty elokuvakin. Asiaa tarkemmin tutkimatta on kuitenkin vaikea sanoa, onko kyseessä vain yhteensattuma vai harkittu viittaus.
Joskus juonikuviot saattavat olla tietylle genrelle tyypillisiä. Esimerkiksi fantasiakirjoissa on aika tavallista, että sankari on joku tavallinen ihminen (tai muu olento), joka joutuu mukaan suuriin...
Mustat lesket -sarjalla on monta käsikirjoittajaa (Laura Suhonen, Paula Mononen, Johanna Hartikainen) joista Laura Suhonen toimii sarjan pääkäsikirjoittajana ja sai Venla-palkinnon vuoden parhaana käsikirjoittajana.
Sarjan luojat eli ihmiset sarjan alkuperäisidean takana ovat Roope Lehtinen ja Mikko Pöllä. Esimerkiksi Wikipedian ja IMDB:n mukaan myös sarjan tekijät ovat osallistuneet myös joidenkin jaksojen käsikirjoittamiseen.
On yleistä, että TV-sarjan tai elokuvan idean takana oleva henkilö ei välttämättä itse toimi sarjan pääkäsikirjoittajana, syitä eri käsikirjoittajien valitsemiseen ja käyttämiseen voi olla monia.
Mikko Pöllän ja Roope Lehtisen uratietoa löytyy esimerkiksi IMDB:stä:
http://finnish.imdb.com/name/nm2039903/?ref_=...
Sangen lähelle etsittyä runoa osuu Valto Saran Kissojen serenadi, joka alkaa seuraavasti:
"Maj, pikkuinen neiti naapurimaan,
sotaorpona jäänyt Karjalaan,
elokuisena iltana ikävissään
tuvan rapuilla istui yksinään."
Runo sisältyy Saran kokoelmaan Hilpatapaa!
Helmet-kirjastoissa ei ole enää tuon ajan naisten vaatteiden kaavakirjoja, mutta esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy teos:
Naisten pukuompelu: leikkuu, kaavapiirustus ja kuosittelu / Birgit Mårtensson, Tyyne Mäkihovi (1958)
Muualta Suomesta on saatavilla kaukolainana:
Kaavaoppi 1: Naisten pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Ompelen pukuni itse / Paula Maisniemi (1962)
Helmet-kirjastoista löytyy kaavakirja tyttöjen vaatteisiin:
Kaavaoppi II: tyttöjen pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Laulu on nimeltään "Siunaa meitä", ja sen on säveltänyt Pekka Simojoki ja sanoittanut Anna-Mari Kaskinen. Se alkaa: "Herramme, siunaa meitä, työssä kun aherramme." Muistamasi kohta on laulun kolmas säkeistö.
Laulu (melodia, sointumerkit ja sanat) sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Simojoki, Pekka: Tänään häneen uskon : kootut laulut (Suomen Lähetysseura, 1996)
Simojoki, Pekka: Jumis : lauluja koululaisen arkeen ja juhlaan (Lasten Keskus, 1994)
