Kyseessä lienee Mustat yöt sarja, ilmestynyt 1991-1992.
Helmetistä löytyvät:
Sokal:Hiljaisuus, murha!
Chaland, Yves: Katkaistu käsi
Goffin, Alain: Luciferin merkki
Dodo: Varjojen soturit
Voit kokeilla hakea Helmetistä hakusanalla "ratkaisukirjat", sillä löytyy myös muita erilaisin lopuin kirjoitettuja kirjoja.
Hei!
Kaivostoiminnan imagosta löytyy enimmäkseen mielipiteitä sekä toteamuksia, joiden perusteita ei selitetä.
Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ELY-keskusten julkaisemassa kaivosteollisuuden toimialaraportissa (2012, http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1605/Kaivosteollisuus2012_web.pdf) todetaan näin (s. 79): ”Valtiovallan suhtautuminen kaivostoimintaan on positiivinen, ja alaa pidetään yhtenä tulevaisuuden kasvualoista. Kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset nähdään erityisen merkittävinä Pohjois- ja Itä-suomessa. Myös kansalaisten suhtautuminen kaivostoimintaan on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kaivostoiminnan vilkastuttua 2000-luvulla myös kaivostoimintaan liittyvä keskustelu on lisääntynyt. Kriittisyys on...
Kysyin asiaa Helsingin hautauspalvelusta, joka järjestää merituhkauksia Helsingissä. Atlantti on laaja, ja jokaisella maalla on omat lakinsa ja byrokratiansa, mutta ei välttämättä hautaustoimilakia ja mereen tuhkausta, kuten Suomella. Esimerkiksi Espanjalla ei ole vastaavaa mereen tuhkausta kuten Suomessa. Suomi on siis edelläkävijä hautaustoimilakiin liittyvissä asioissa. Helsingin hautauspalvelu kehotti ottamaan yhteyttä kyseisen maan konsulaattiin, josta saa tarkemmat ohjeet ja tiedot tarvittavista papereista, uurnan sinetöinnistä jne.
Suomen kansalaisten hautausta (Suomessa) säätelee hautaustoimilaki,johon voi tutustua Finlexissä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457?search%5Btype%5D=pi…
Porvoon kirjastosta löytyi tällaista tietoa:
Porvoon Ilola on ennen vuoden 1997 kuntaliitosta kuulunut Porvoon maalaiskunnan alueeseen. Erillistä historiikkia ei näyttäisi olevan. Kotiseutukokoelmasta löytyvät mm. seuraavat:
- Anders Allardt: ”Borgå sockens historia” (3-osainen, v. 1925-30). Pitäjänhistoriassa on muutamia kappaleita Ilolasta (esim. Illby gård, Säterierna och donationshemmanen i Illby)
- ”Hembygdsminnen” samlade av Borgå folkhögskola. Siinä on ihmisten muistelmia esim. kulttuurisista tavoista (Gamla julseder i Illby)
- ”20 år med Postbacken 1968-1988 – en berättelse om hur ungdomsförbund med sin verksamhet räddade ett hotat backstuguområde”
Lisäksi on muutamia muita muistelmateoksia sekä lehtiartikkeleita mm. alueen...
Tästä aiheesta on ihan kiitettävä määrä kirjallisuutta. Oletko kiinnostunut Suomen vai ulkomaiden markkinoinnin historiasta? Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy esim. teokset Heinonen, Visa: Nyt uutta Suomessa! : Suomalaisen mainonnan historia. Tänä syksynä ilmestyi myös teos Leppänen, Timo: Merkilliset nimet : tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Tässä esitellään suomalaisia tuotemerkkejä ja brändejä.
Myös erilaisten yritysten omia historiikkeja on tarjolla (Marimekko, Nokia, Wal-Mart), jos olet kiinnostunut laajemmin ja syvemmin tietystä brändistä.
Näillä ehkä pääset alkuun. Voit laittaa verkkokirjastomme https://kirjasto.vaasa.fi/etusivu hakuun hakusanoiksi markkinointi historia, niin pääset hakemaan kaikki meillä aiheesta olevat...
Tässä joitakin runovinkkejä.
Itkonen, Jukka: Laulavat lenkkitossut
Kanto, Anneli: Älytön äyriäinen ja muita eläinriimejä
Koskinen, Juha-Pekka: Kauhea Gabriel Hullo
Laukkanen, Jukka: Vänkylöitä
Lehtinen, Emilia: Ohjeita lohikäärmeiden kasvattajille
Ollikainen, Aki: Merirosvo Morgan ja matruusi Hulkkonen
Parkkinen, Jukka: Sananjalkoja metsäpolulla
Suomen lasten runotar
Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja
Juice Leskinen on suomentanut Donovanin kappaleen Colours nimellä Värinää värinää. Kappale näyttää olevan kuultavissa ainoastaan äänilevyltä Tarantella Joe (Scandia Musiikki, 1979), jolla sen esittää Elf. Kappaleen suomenkielisiä sanoja tai nuottia ei valitettavasti löydy painettuina.
Äänilevyä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta se sisältyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joista voitte halutessanne tilata sen käyttöönne kaukolainana. Kaukopalvelusta lisää alla olevassa linkissä.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Laulu on nimeltään "Poromiehen polska". Sen on säveltänyt Jouko Tekoniemi ja sanoittanut Arvo Ylitalo. 1. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, tietä tiu'ut soittaa". 2. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, lauko lammen laitaa". Laulun sanat ja nuotti (melodia, sointumerkit) sisältyvät Lapinlasten laulukirjaan, jonka ovat toimittaneet Jouko Tekoniemi, Arvo Ylitalo ja Matti Yli-Tepsa (Lapin lääninhallitus, 1985, s. 186-187). Ilmeisesti laulu sisältyy myös Uuteen lapinlasten laulukirjaan (1991), joka on Lapinlasten laulukirjan uudistettu painos.
Viola-tietokannasta (https://finna.fi), joka on Suomen kansallisdiskografia, löytyy laululle useita esittäjiä. Äänitteellä Joulu Korvatunturilla (Kivirannan Musiikkitukiyhdistys, 1985) sen...
Tanskan musiikkikonservatorioiden ja musiikkiopintoja tarjoavien yliopistojen osoitteet ja esittely löytyvät osoitteesta http://cwis.auc.dk/ivuc/danmarkskort/frame.phtml?kategori=int . Opo-oppaan laajat sivustot, jotka koskevat opiskelua, koulutusta ja työtä Tanskassa löytyvät osoitteesta http://opo.narpes.fi:8000/Finsk/danmark.htm#t .
Valitettavasti myös tämä Mika Kuokkasen säveltämä ja Inka Nousiaisen sanoittama laulu Voisinpa luvata kuuluu siihen suureen joukkoon, jonka julkaiseminen nuottina ei ole kustantajia kiinnostanut. Ainoa keino ehkä saada nuotit on yrittää tavoittaa säveltäjä esimerkiksi levyn julkaisseen levy.yhtiö Warner Music Finlandin kautta. Myös Emma Salokoskelta itseltään kannattaa ehkä asiaa tiedustella.
Heikki Poroila
Tietoa veriryhmistä ja niiden peritymisestä löytyy Veripalvelun kotisivuilta: https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus/veren-matka/veriryhmat.
Esimerkissäsi lapsen veriryhmää ei voi tietää suoraan vanhempien veriryhmien perusteella, sillä A- ja AB-vanhempien lapsi voi olla veriryhmältään joko A, B tai AB. Myös reesus- eli Rh D -tekijä voi olla posiviitininen tai negatiivinen silloin, kun molemmat vanhemmat ovat Rh-positiivisia.
Kysymyksesi tarkkuudesta johtuen kehottaisin sinua kääntymään lähimmän tieteellisen / oppilaitoskirjaston puoleen. Myös lähimmästä neuvolasta kannattaa kysyä.
Jämsänkosken kaupunginkirjastosta löytyy vain yleisiä raskautta koskevia teoksia, ei tutkimuskirjallisuutta.
Internetistä löytyi muutamia sivuja, joilla käsitellään lantiopohjan lihaksia:
http://syy.oulu.fi/kurssit/tallhak/k97/r8/biologia.htm
http://nicehouse.fi/terveysk/ilolihas.htm
http://www.tokem.fi/amk/kirjasto/tertii37.html
http://www.pulssi.fi/p9806b.htm
http://www.omt.org/homepage/finland/manuaali/manuaali_3-99.htm
http://www.delipap.fi/inkontinenssi/miteninkontinenssiahoidetaan.htm
Tiedustelemasi Pelle Miljoonan cd-levy on, kuten tiesit, vasta julkaistu, joten se ei ole vielä ehtinyt kirjastoihin eikä ole vielä ollut listoillamme. Levy kyllä varmaan tullaan hankkimaan useampaankin toimipisteeseen. Jos haluat tutustua levyn taustatietoihin, tässä on osoite: http://www.pellemiljoona.net/
http://www.helmet.fi -osoitteessa on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen uusi HelMet-aineistohaku.
HelMetin kautta voit halutessasi myös varata aineistoa, jos sinulla on kirjastokortin lisäksi tunnusluku. Jos tunnuslukua ei vielä ole, saat sen esittämällä kirjastossa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Varaus maksaa 0,50 €.
Kasvatustieteellisen tiedekunnan, käsityötieteen koulutuksen pääsykoekirjoihin vuonna 2003 kuuluva kirja
Käsityöt naisten arjessa : kulttuuriantropologinen tutkimus pohjoiskarjalaisten naisten käsityön tekemisestä
Kaija Heikkinen ; [kuvat: Mikko Savolainen]
Helsinki : Akatiimi, 1997
kuuluu HelMet-kirjastojen kokoelmiin, ajantasaiset saatavuustiedot kannattaa tarkistaa HelMet-aineistohaun kautta (tai soittamalla...
Tilastotietoja Helsingin eri alueista löydät esimerkiksi Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/ (Valitse sivun vasemmasta laidasta 'tilastoja' ja sitten 'Helsinki alueittain 2001'. Voit etsiä Töölöä koskevia tilastotietoja 'Julkaisu peruspiireittäin' -kohdasta.)
Etu- ja Taka-Töölö eivät ole yhdessä kyseisessä tilastossa, vaan Taka-Töölö on Taka-Töölön peruspiirissä ja Etu-Töölö Kampinmalmin peruspiirissä.
Helsinki alueittain on saatavana myös paperijulkaisuna.
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on mikrofilmin lukulaite, jolla voi ottaa kopioita mikrofilmeistä. Käsikirjastossa on myös erillinen skanneri, jolla nämä kopiot voi skannata digitaaliseen muotoon.
Samat laitteet löytyvät myös Turun Yliopiston kirjastosta, Åbo Akademin kirjastosta sekä Turun maakunta-arkistosta http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/
Eero Eerolan kokoelmassa Lauluja ja runoja (1916) on runo Valkeat joutsenet. Siinä ei ole kerto-osuutta, mutta se on myös sävelletty mieskuorolauluksi, tekijä Eino Linnala, laulun muotoa en pystynyt tarkistamaan, koska sitä ei löytynyt meidän kirjastostamme. Laitan tähän runon sanat, mutta kysy lisää, jos tämä ei ole oikea runo. Runon ikä kyllä täsmäisi.
