Pitkän uran kirjasto-alan asiantuntijatehtävissä tehnyt Kirsti Kekki toteaa kirjassaan Menestystarina nimeltä kirjasto (Avain, 2013), että "Suomen kaltaista pitkäjänteistä, katkeamatonta kirjasto- ja rahoituslainsäädäntöön ja valtion ohjaukseen pohjautuvaa kokonaisjärjestelmää en tiedä muualla maailmassa olevan.". Ja jos Suomen kirjastolaitoksen ainutlaatuisuutta emme täysin pystykään mittaamaan, niin ainakin se on maailman paras, sillä vuonna 2019 Espoon kaupunginkirjasto valittiin maailman parhaaksi kirjastoksi. Lontoon kirjamessujen palkintolautakunta perusteli Espoon valintaa sillä, että se tarjoaa maksuttoman, innovatiivisen ja kaikille avoimen tilan ja kannustaa kaikkia ikä- ja ihmisryhmiä lukemisen pariin erilaisilla lukuhaasteilla...
Hei,
Eepi on aika harvinainen nimi, josta ei löydy oikein tietoa. Kyseessä on pääasiassa miehille annettu nimi. Digi- ja väestötietoviraston (ent. Väestörekisterikeskus) nimipalvelun tietokannan mukaan nimeä on annettu joitain kymmeniä viime vuosisadan alkupuollella ja nyt 2000-luvun molemmin puolin. Joinain vuosikymmeninä nimeä on annettu niin vähän (alle viisi), että tieto merkitään molempien sukupuolten sarakkeisiin tietosuojan takia.
Todennäköisesti Eepi nimenä kuuluu Erik-nimen johdannaisiin joita Kustaa Vilkunan Etunimet-opus mainitsee mm. Eirikki, Erikka, Riikki, Era, Ero, Eeri, Eeru, Eka, Eke, Eki, Eko, Eku, Ekka, Ekke, Ekki, Ekku, Eekke, Eekki, Eekko, Eekku, Eppo, Eppu, Eetsa, Ertsa, Eirikka, Eiro, Eikka, Ierkka jne......
Kansanedustajalle ei tule sijaista äitiysvapaan tai muun perhevapaan ajalle.
Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhion mukaan, jos edustaja on sairauslomalla tai perhevapaalla, on hän poissa perustellusta syystä, mutta jatkaa tällöin edelleen kansanedustajana. Perustuslain 30 §:n mukaan kansanedustajaa ei saa estää hoitamasta edustajantointaan. Edustaja Kulmunilla oli siis täysi oikeus tulla täysistuntoon kesken perhevapaiden.
Varakansanedustaja nousee eduskuntaan vain siinä tapauksessa, että varsinainen kansanedustaja kokonaan luopuu tehtävästään. Perustuslain 28 §:n mukaan eduskunta voi myöntää kansanedustajalle tämän pyynnöstä vapautuksen edustajantoimesta, jos se katsoo, että vapautuksen myöntämiseen on hyväksyttävä syy....
Laulun nimi on "Hei, hei, ystäväni". Se alkaa: "Maalivahti se on veskari". Laulun on säveltänyt Kyösti Salmijärvi ja sanoittanut Jukka Itkonen. Laulu sisältyy "Pikku Vipusen opettajan oppaaseen" (1. uud. painos; 297 sivua; Otava, 2008; ISBN 9789511231813). Kirjassa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit.
Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:
https://finna.fi
Tätä aihetta on käsitelty mm. seuraavassa artikkelissa, josta alla otteita:
Kun ristit kätesi, kumpi peukalo on päällimmäisenä?
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim
2002;118(23):2367-2371
Pertti Mustajoki ja Sami Mustajoki
Vain kädellisillä eläimillä esiintyvää lateralisaatiota eli toisen aivopuoliskon ja motoristen toimintojen toisen puolen dominanssia on tutkittu paljon. Kuitenkaan ei tiedetä, miksi toinen puoli on vallitsevampi, eikä myöskään sitä, miksi useimmat meistä ovat oikeakätisiä. Kätisyyden mittarina pidetään yleisesti kirjoituskättä, ja sen mukaan ihmisistä on oikeakätisiä eri tutkimusten perusteella noin 90 %.
Kätisyyden lisäksi lateralisaatiota esiintyy myös jalkaisuudessa, silmäisyydessä...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on seuraavat englanninkieliset au pair -oppaat: Griffith, Susan: The au pair and nanny's guide to working abroad ja Hempshell, Mark: How to become an au pair.
Suomeksi on Au pair -opas niminen kierreselkämuotoinen vihkonen. Lisäksi on pari aiheesta kertovaa nuorten romaania Rafaelsen, Ellinor : Katja au pairina ja Pirttimäki, Katja : Nuoren tytön aakkostanssi. Ruotsiksi aiheesta saa tietoa teoksesta Eriksson, Jannicke : Au pair- handboken.
Internetistä au pair - toiminnasta löytyy tietoa esim. Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n sivulta http://www.alli.fi/
Karjalaisesta kansanmusiikista ja kansanlauluista löytyy yleistä tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
Karjala : historia, kansa, kulttuuri / toimittaneet Pekka Nevalainen, Hannes Sihvo, Helsinki SKS 1998
Härkönen, Simo: Me Karjalan lapsia laulavia...,[Joensuu] Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1993
VÄISÄNEN, A.O., Hiljainen haltioituminen : A.O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista, Helsinki SKS 1990
Kolme on kovaa sanaa : kirjoituksia kansanperinteestä, Helsinki SKS 1991(Kalevalaseuran vuosikirja 71)
Runojen ranta : Mekrijärven Sissola / toimittaneet Jorma Aho, Laura Jetsu,
Helsinki SKS 1995
Näitä voit kysyä kirjastosta. Myös lehtiartikkeleita löytyy aiheesta artikkeliviitetietokannoista Aleksista ja Artosta. Niitäkin voit kysyä...
Helsingin kaupunginkirjastossa osa kirjastoista lainaa muita paitsi viimeisintä numeroa ja osa muita paitsi kahta viimeisintä numeroa. Pääkirjasto ei säilytysvelvollisuuden vuoksi lainaa useimpia lehtiä ollenkaan, joten ne ovat aina käytettävissä paikan päällä. Lehtien tietoja voit katsoa osoitteessa http://libpress.lib.hel.fi/search/index.asp tai menemällä sivulle http://www.lib.hel.fi/ ja valitsemalla sieltä linkin LEHDET.
Tällä hetkellä yleisissä kirjastoissa ei näytä olevan tarjolla sen enempää sähkökirjoja kuin niiden lukulaitteitakaan asiakkaiden lainattavaksi. Mahdollisuuksia kyllä tutkitaan (kts. esim. tutkimusraportti "Sähkökirjan käyttötutkimus" http://www.kirjastot.fi/index.asp ). Sen sijaan kirjastossa voi lukea elektronisia aineistoja, kuten lehtiä, sanakirjoja ja eri alojen hakuteoksia, kts. esim. http://www.lib.helsinki.fi/finelib/index.html . Sähkökirjojen lainaaminen saattaa jo lähitulevaisuudessa olla mahdollista.
Kirjamuotoista aineistoa, joka näyttäisi vastaavan kysymykseen suoranaisesti, löytyy varsin vähän. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi seuraavat viitteet:
-Tekijä(t): Jumppanen, Kyösti Nimeke: Ydinvoimalan jäähdytysvesien vaikutuksista Olkiluodon lähivesien veden laatuun ja biologiseen tuotantoon vuosina 1979-1991 / Kyösti Jumppanen Julkaistu: Turku : Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, 1992 Ulkoasu: (65, [2] s.) : kuv., kartt. ; 21 cm Sarja: (Julkaisu / Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, ISSN 0357-5349 ; 78) Aineisto: kirja ISBN: 951-9348-49-2 (nid.)
-Nimeke: Sedimenttiselvitys Kymppivoima oy:n Elimäen voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten...
Julkaisua Journal of international peace research ei ole löytynyt Suomen kirjastoista. En löytänyt myöskään Norjan, Tanskan enkä Ruotsin kirjastojen tietokannoista.
Tulenkantajista on tietoa esim. Ylen Teema-sivuilla: http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=64
Tutkimustietoa saat esimerkiksi oheisesta kirjasta:
Saarenheimo, Kerttu 1966. Tulenkantajat. Ryhmän vaiheita ja kirjallisia teemoja 1920-luvulla. WSOY, Porvoo, Helsinki
Seuraavassa verkko-osoitteesta löytyy luettelo Suomessa toimivista lukioissa.
http://www.narpes.fi:8000/Finsk/gymnasie.htm
Erityistehtävän saanet lukiot sekä Painotettavat opintolinjat tavallisessa lukiossa-otsakkeiden alta löytyy lista niistä lukioista yhteystietoinen, joilla on jokin erityistehtävä tai jotka keskittyvät normaalin opetuksen ohessa johonkin tiettyyn alaan.
Raamatun Vanhassa testamentissa on Laulujen laulu, jossa mies kehuu neidon ulkonäköä, mm. hampaita seuraavasti:
"Sinun hampaasi hohtavat valkoisina
kuin vastakerityt lampaat,
vedestä nousseet.
Ne ovat kuin karitsat kaksittain,
ei yksikään ole pariaan vailla."
Zadie Smith on myös kirjoittanut teoksen "Valkoiset hampaat", lieneekö siinä jotain sopivaa kohtaa.
Meidän perhe -lehti tulee tällä hetkellä seuraaviin Helsingin kirjastoihin: Itäkeskus, Kallio, Kontula, Malmi, Paloheinä, Pohjois-Haaga (sulj. remontin vuoksi), Puistola, Suutarila, Viikki, Vuosaari sekä kirjastoauto. Odotus-lehteä ei tänä vuonna ole tilattu lainkaan pääkaupunkiseudun kirjastoihin, mutta ensi vuonna tilanne varmasti on toinen lehden vakiinnutettua asemaansa. 9 kuukautta -lehti on tilattu vuonna 2006 ainoastaan Espoon ja Vantaan puolelle, mutta voit varata lehtiä hintaan 50 s/varaus mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Pyydä virkailijaa tekemään varaus puolestasi, sillä lehtiä ei valitettavasti HelMetin kautta voi varata.
Koska Suomessa käytössä olevissa tietokoneissa ei ole kiinankielisiä näppäimistöjä, ei kysymykseen voi vastata suoraan.
Lähimmästä kirjastostasi voit kysyä esim. kirjaa: LI: Suomi-kiina suursanakirja. Tuossa kirjassa kysymäsi merkki on kirjoitettu kiinaksi.
Löysin ainakin kaksi aika laajasti näitä asioita käsittelevää kirjaa. Kirjat löytyvät ainakin Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoista, joista niitä voi tilata myös kaukolainoiksi:
"Muoti: suunnittelijoiden vuosisata 1900-1999", toimittanut Charlotte Seeling, 2001
Tolkien, Tracy : "Vintage: the art of dressing up", 2000.
Tämä englanninkielinen kirja käsittelee nimenomaan aikakautta 1940-2000 ja siinä kerrotaan pukeutumisen lisäksi myös tämän aikakauden kampauksista ja meikeistä.
Voit tilata näitä kirjoja kaukolainoiksi Seinäjoen kirjaston kautta.
Voit lukea noiden päivien Karjalaisen mikrofilmiltä Kansalliskirjastossa. Lieksan lehti on siellä mikrofilmattuna vasta vuodesta 1954 lähtien.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/asiointi.html
Kaukolainatilauksen voit tehdä kirjaston etusivulta linkistä Kaukolainaus löytyvällä kaukopalvelulomakkeella.
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Lomakkeessa kysytään kirjastokortin numeroa.
Kaukolainasta saatat joutua maksamaan postituskuluja 5-7 euroa.
Kaukolainatilauksen voi tehdä myös asioimalla missä tahansa Espoon kaupunginkirjaston toimipisteessä
