Rakel Liehun runo löytyy kokoelmasta "Liian lähellä, liian äkkiä" (1982)
Elämän kangas: huolellisesti siitä ensin leikataan
kastemekko, hääpuku, kuolinpaita.
Mutta se mikä jää yli, vahvat reunasuikaleet,
tuhannet arjen tilkut,
ne ovat sinun,
niistä voit ommella yllesi lämpimän,
tuhatvärisen, iloisesti surullisimman
klovninpuvun.
Todennäköisin tarjokas kaivatuksi Wuornos-kirjaksi lienee alunperin vuonna 1992 Iso-Britanniassa ja Australiassa ilmestynyt Damsel of death : the inside story of the world's first female serial killer. Se julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 2002 nimellä Lethal intent : the shocking true story of one of America's most notorious serial killers.
Wuornokselta on ilmestynyt myös Christopher Berry-Deen kanssa kirjoitettu omaelämäkerta Monster : my true story.
Risteilijöiden rungonrakennus aloitetaan hitsaamalla yhteen kaksi levyä tai palkkia, jotka ovat valmistuneet terästuotannossa. Osista rakentuu lopulta yhden kansivälin kokoisia lohkoja, jotka edelleen yhdistetään toisiinsa suurlohkoiksi.
Suurlohkot hitsataan toisiinsa rakennusaltaalla, jossa runkotuotanto saatetaan valmiiksi, ja laiva uitetaan varustelulaituriin. Kustannustehokas lohkorakentaminen on yleistynyt laivanrakennuksessa 1980-luvulta lähtien. Tätä ennen laivat rakennettiin usein alusta loppuun samassa paikassa telakalla.
Lähteet:
Thornton, James R. Ship and Boat Construction and Repair. 2011. Encyclopedia of Occupational Health and Safety.
http://www.ilo.org/oshenc/part-xv/ship-and-boat-building-and-repair/ite…
Laivatekniikka -...
Uralilaisten kielten puhumisalueista löytyy kartta osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Uralilaiset_kielet_muokattu.png. Wikipedian artikkelista osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Uralilaiset_kielet löytyy paljon karttaan liittyvää tietoa, ja sen sisarprojektista Wikimedia Commonsista osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Uralic_languages löytyy lukuisia sukukieliä tarkemmin kuvaavia karttoja.
Kirjoistakin löytyy toki vastaavia karttoja. Sellainen on esimerkiksi Angela Marcantonion teoksessa ”The Uralic language family : facts, myths and statistics” (Blackwell Publishing, 2002). Teoksessa Murros : suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit globalisaation paineissa (Helsingin yliopiston suomalais-...
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tässä palvelussa 20.4.2016:
"Meillä on sellainen ongelma, että olemme Oulun lähikirjastossa skannanneet kuvakirjojen kuvia ja näyttäneet niitä sitten satutunneilla samalla kun kirjaa on luettu. Saammeko jatkaa?
Kirjastolla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta skannata tekijänoikeuden suojaamaa kuvakirjaa. Kuvakirjaa itsessään saa näyttää vapaasti, mutta skannaaminen tarkoittaa kopioimista, joka on sallittua vain yksityiseen käyttöön ilman lupaa. Ilman lupaa skannatun eli kopioidun kuvan käyttö millä tavalla tahansa on tekijänoikeuslain vastaista. "
Myös Kopioston sivulla kopio yksityiseen käyttöön rajataan näin:"
1. Mitä tarkoitetaan yksityisellä kopioinnilla?
Tekijäoikeuslain mukaan julkistetusta...
Pistokärpäset ovat tosiaan hankalia verenimijöitä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/karpaset/3268886
Terveyskirjastossa kerrotaan näin: "Suomessa kotoperäisiä niveljalkaisten välittämiä, kliinisesti merkittäviä infektioita ovat etenkin puutiaisten levittämät Lymen borrelioosi ja puutiaisaivokuume, hyttysten sekä joskus puutiaisten, mäkäröiden tai paarmojen levittämä jänisrutto ja loppukesän hyttyslajien levittämä pogostantauti eli nivelrokko."
https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo99629.pdf
Joskus jänisrutto ja bogostan tauti yltyvät pieneksi epidemiaksi. Onneksi näin tapahtuu hyvin harvoin. https://yle.fi/uutiset/3-8361961
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005215414.html
Kyseessä voisi olla MiniLUKO, joka tuli Suomeen jo 1970-luvulla. Saksalainen Heinz Vogel ryhtyi 1960-luvulla kehittelemään opetuspelijärjestelmää, jota voisi käyttää eri oppiaineissa aina päiväkodista yläkouluun. Vogelin idea oli 24-kohtainen pelialusta, jossa on paikat numeroiduille laatoille. Alustaa varten laaditussa yhdistelytehtävässä etsitään oikea vastaus, ja laatta asetetaan alustalle oikeaan kohtaan numeropuoli ylöspäin. Laattojen järjestys alustalla näyttää sattumanvaraiselta, mutta jos tehtävät on ratkaistu oikein, laattojen kääntöpuolelle muodostuu geometrinen kuvio. Oppilas pystyy vertaamaan tulostaan tarkistuskuvaan ja näkee välittömästi, oliko ratkaisu oikein.
LÜK-järjestelmä julkaistiin 1969 Saksassa nimellä LÜK: lehren,...
Puhemiehen palkkio on 14 448 euroa kuukaudessa ja varapuhemiesten 11 266 euroa kuukaudessa.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/Sivut/default.aspx
Osoitteeseen http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/navigate/h38/h33/h28/ on koottu Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjaluetteloita. Äänikirjoja voi hakea myös pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ asiasanahaulla. Edellä mainitulta sivulta löytyy tarkempi hakuohje.
Näkövammaisten kirjaston kokoelmista saat tietoa ositteesta http://www.nvkirjasto.fi/index.html
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) voit käydä tarkistamassa mitä kirjallisuutta kirjastoista löytyy koskien Carpelania. Klikkaa rasti asiasanahaun kohdalle ja käytä asiasanaksi Bo Carpelan. Pääset näin tarkistamaan itse ovatko kirjat sellaisia, jotka kiinnostavat sinua, ja mistä kirjastoista ne löytyvät.
Teoksesta "Suomen kirjailijat 1945-1980" löytyy luettelonomaisesti lyhyet elämäkertatiedot, tuotanto ja Carpelania käsittelevät artikkelit v. -80 saakka. Uudempaa ja monisanaisempaa faktatietoa Carpelanista löytyy mm. kirjasta Tarkka Pekka: "Suomalaisia nykykirjailijoita". Kirjan uusin painos on v. 1990.
Verkosta löytyy tietoa Carpelanista mm. kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilta...
Elämäkertakirjoittamisesta löytyy aineistoa mm. seuraavista kirjoista:
Vilkko: Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. SKS, 1997,
Aikanaisia : kirjoituksia naisten omaelämäkerroista. SKS, 1993,
Aina uusi muisto/toim. Eskola. Jyväskylän yliopisto, 1997.
Jeja-Pekka Roos on kirjoissaan tarkastellut suomalaisten elämäntapaa omaelämäkertojen avulla: Suomalainen elämä (SKS, 1987), Elämäntapaa etsimässä (Tutkijaliitto, 1985) ja Elämäntavasta elämäkertaan (Tutkijaliitto, 1988).
Artikkelitietokanta Aleksista poimin seuraavat lehtiartikkeliviitteet:
Latikka: Elämäkerta - löytöretki itseen. Mielenterveys 3/1997, s. 34-35
Laurinolli: Jokaisella on arvokas tarina. Et-lehti 4/2001, s. 82-84
Jalkanen: Elämäntarinat kantavat eteenpäin. Opettaja 26-31/2001, s. 24...
Helsingin kaupungin voimalamuseon sivuilta löytyy jonkin verran kosken ja voimalarakennusten historiaa. Museon kautta sitä voinee saada enemmänkin. Sivuilta löytyy myös museon yhteystiedot, internet-osoite on http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEX… .
Vanhankaupunginlahtea koskevasta kirjallisuudesta löytyy mainintoja myös koskesta. Tälaisia teoksia ovat esim. Viikki - Helsingin vanhankaupunginlahden historiaa ja luontoa, toim. Markku Mikkola-Roos ja Rauno Yrjölä sekä Leo Lehtonen: Helsingin lintuparatiisi, Vanhankaupunginlahti-Viikki.
Tämä kysymys on niin spesifi, että kannattaa kääntyä asiantuntijatahon puoleen. Suomessa toimii Katolinen tiedotuskeskus, joka on Helsingin hiippakunnan tiedotusorganisaatio, yhteystiedot ohessa.
Katolinen tiedotuskeskus
Pyhän Henrikin aukio 1
00140 Helsinki
Puh. 0208 350751 / +358 208 350751
Fax +358 9 61294770
Sähköposti info(at)catholic.fi
Kotisivu http://www.catholic.fi/
Teoksen nimi on "Crimes célèbres". (Paris: Administration de librairie, 1839-1841.)
Lähde: http://www.dumaspere.com/pages/oeuvre/sommaire.html .
Klikkaa "Bibliographie - Oeuvres complétes"
tai avaa PDF-tiedosto osoitteessa http://www.dumaspere.com/pages/oeuvre/biblio.pdf .
Opettajilla on ollut oikeus keskeyttää äitiys- tai hoitovapaa samasta ajankohdasta kuin kaikilla muillakin eli helmikuusta 1985. Tiedon etsinnässä käytettiin apuna STM:n tutkimusosaston julkaisuja nro 7/1986 : Hoitovapaan käyttö: ennakkotietoja.
Kyllä, ilmoitus tulee sinulle joko sähköpostilla tai tavallisella postilla. Kirjeet tulevat kakkosluokan postina, joten ne ovat hitaampia. Oman postivalintasi voit käydä tarkistamassa ja muuttamassa HelMetissä omien tietojen kohdassa Muuta tietojasi.
Helmetistä löytyy kyllä Viron kielioppi suomeksi, julkaistu vuonna 1983, ja sitä on saatavilla monissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Hae teoksen nimi-hakutekijällä, ja nimi on siis Viron kielioppi.
Tarkoittanet varmaan Ajan pyörä -sarjan osaa 25, joka on nimeltään Käsipuoli. Kirja on ilmestynyt nyt lokakuussa ja tilattu kirjastoihin jo kesäkuussa. Vielä se ei ole tullut kirjakaupasta hankinta- ja luettelointiosastollemme, joten paras tapa pysyä ajan tasalla on tarkistaa tilanne aina silloin tällöin HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Muita satuja täistä on ilmestynyt suomeksi mm. Täi ja kirppu, Jakob Grimm http://www.helmet.fi/record=b1267688~S4*fin ; Kirppu ja täi Suomalainen kansansatu http://www.helmet.fi/record=b1095992~S4*fin , ja Kuninkaan täi, Suomalainen kansansatu http://www.helmet.fi/record=b1096001~S4*fin.
HelMet -linkkien avulla voitte katsoa aineiston saatavuustiedot ja tarpeen mukaan tehdä varauksia.
Näiden lisäksi lasten- ja nuortenkirjallisuutta, jossa täi on osallinen kertomuksessa, löytyi Onnet-tietokannasta: http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html, Carl Ewaldin Luonnon satuja, sama satukokoelma sisältyy myös helmet-kokoelmaan, http://www.helmet.fi/record=b1238027~S9*fin käsikirjastoaineistona. Onnet-tietokannasta hakusanalla ´täit´ löytyi...
