Kyseessä saattaisi olla itävaltalaisen Christine Nöstlingerin nuortenromaani Päiväjärjestys (Stundenplan), joka ilmestyi suomeksi v. 1979. Kirjassa kuvataan 14-vuotiaan Anikan elämää kotona, koulussa ja kahvilassa muutaman päivän ajan. Teoksen sisältämä kritiikki kohdistuu vanhempiin ja opettajiin, lähinnä näiden perustelemattomiin kasvatusperiaatteisiin. Kirjan saatavuus- ja sijaintitiedot löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Lähteenä on käytetty teosta Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita/toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen. BTJ Kirjastopalvelu 1997.
Kokoelma-äänitteellä "Niin paljon kuuluu rakkauteen" (VL-musiikki, 2003) Timo Tervon esittämä ”Tule lähemmäksi” kappaleen julkaisuvuosi on hyvin todennäköisesti 1985, koska se on esitetty ensimmäisen kerran MTV:n Kevään Sävel –kilpailussa 1985, jolloin se on sijoittunut 8. sijalle. Kappaleen tiedot löytyvät Äänitteeltä ”Tää päivä – Hääpäivä” http://www.fono.fi/
Äänitteeltä ”Lasi viiniä” löytyy Timo Tervon esittämä kappale ”Tule lähemmäksi”, jonka julkaisuvuodeksi on merkitty Violan Suomen kansallisdiskografian mukaan (1995?). http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola.html
Firenzen yleisten kirjastojen sivustoilla osoitteessa http://www.comune.firenze.it/comune/biblioteche/biblioteche.htm kerrotaan että Firenzen yleisten kirjastojen peruspalvelut ovat ilmaisia.Osoitteesta http://www.aboutflorence.com/libraries-in-Florence.html löydät kaikkien kirjastojen yhetystiedot.
Valitettavasti kirjastot eivät voi ottaa vastaan vanhoja lehtiäsi. Pasilan kirjaston kirjavarastossa säilytetään Tieteen kuvalehteä pysyvästi vuodesta 1987 lähtien, Leppävaaran ja Tikkurilan kirjastoissa 90-luvulta lähtien. Muilla kaupunkien kirjastojen toimipisteillä ei ole tiloja vanhojen lehtien säilyttämiseen. Voit ehkä tarjota lehtiäsi divariin.
Hevoset ja ratsastus -lehden numerossa 4/08 sivuilla 24-25 on artikkeli Marianne Korhosen teuraskuljetuksista tekemästä TV-dokumentista. Lehti on lainattavissa Hämeenlinnan pääkirjaston
nuortenosastolla ja se on tällä hetkellä hyllyssä.
Tietoa täistä löytyy vaikkapa seuraavista kirjoista:
Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta / Pehr Ekbom, Arvo Myllymäki, Seppo Roivainen. Kust. Kasvinsuojeluseura, 1993 (http://www.helmet.fi/record=b1229899~S9*fin )
- aikuisten tietokirja, jossa asiatekstiä kaikista täilajeista, valokuvia
Lasten pikkueläinkirja 2 / teksti: Bisse Falk & Lena Kallenberg. Kust. Lasten keskus, 1990 (http://www.helmet.fi/record=b1239278~S9*fin )
- lasten tietokirja, jossa asiatekstiä päätäistä, piirroskuvitus
Oj, vad det kliar! / text: Miriam Moss ; bild: Delphine Durand. Kust. Raben & Sjögren, 2002 (http://www.helmet.fi/record=b1416932~S9*fin )
- kuvakirja siitä, miten pikkukoululaisluokka sai päätäitä
HelMet-kirjastojen kirjat voi selvittää...
Helpointa on etsiä sopivilla asiasanoilla Vaski-tietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1258965686&ulang=…
Siis esim. asiasanakenttään sana viikingit. Kannattaa valita
aineistollajiksi dvd ja kirjallisuudenlajiksi tietokirjallisuus.
Hakutuloksena on yksi lastenosaston fiktiivinen video.
Viikingeistä siis ei löydy Turun kaupunginkirjastosta aikuisille tarkoitettuja dvd-levyjä.
Sensijaan kirjoja aiheesta kyllä löytyy, suurin osa Pohjoismaiden historian luokassa 93.
Asiasanalla mayat ja aineistolajilla dvd löytyy dvd-levy Maailmanvaltojen synty: 6 Mayat,joka on hyllyssäkin pääkirjastossa.
Mayoista löytyy runsaasti kirjallisuutta.
Pyramideista löytyy tällä hakumenetelmällä dvd-levy Pyramidien arvoitukset,...
Syntax Wizard -ohjelmaa on lukuisissa kirjastoissa eri puolilla Suomea. Frank-tietokannan kautta (http://monihaku.kirjastot.fi/) löytyvät helposti ne maakuntakirjastot, joihin ohjelmaa on hankittu. Hakuun kirjoitetaan nimekkeen kohdalle ohjelman nimi ja maakuntakirjastoiksi valitaan kaikki. Kuntia on Suomessa yli 300, joten kaikkien kunnankirjastojen selville saaminen on isompi työ, mutta se on mahdollista kirjastot.fi-sivuston kautta:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
Tuo kysymäsi proosaruno löytyy suomeksi Caj Westerbergin suomentamasta Tranströmerin runokokoelmasta ”Kootut runot 1954-2000” (Tammi, 2001) nimellä ”Sinivuokot”. Runo löytyy kirjan sivulta 301.
Tämä liittyy epäilemättä siihen, että tuohon aikaan venäläiset viranomaiset pelkäsivät Saksan maihinnousua Suomenlahdella, myös Helsinkiin. Katuvalojakin pimennettiin tai maalattiin, kuten ilmenee esim. Helsingin Energian Kaupunkikuva-julkaisusta (sivu 36):
http://issuu.com/helsingin.energia/docs/kaupunkikuva
Linnoitustöitäkin tehtiin tämän seurauksena pääkaupunkiseudulla:
http://kaupunginosat.net/konala/index.php?option=com_content&task=view&…
Unkarilaisen mestariohjaaja Béla Tarrin vuonna 2000 valmistuneesta elokuvasta ”Werckmeister harmoniák” (engl. ”Werckmeister harmonies”) ei valitettavasti ole lainattavissa tallennetta Suomen yleisissä kirjastoissa. Sen sijaan elokuvasta tehty DVD kuuluu Helsingissä sijaitsevan Unkarin tiede- ja kulttuurikeskuksen kokoelmiin, josta se on lainattavissa panttia vastaan. DVD:ssä on englanninkieliset tekstit.
Toinen tapa saada tämä DVD käsiinsä on tilata se nettikaupasta.
Lähteet:
Frank-monihaku
Unkarin tiede- ja kulttuurikeskus, Helsinki
Seinäjoen kirjastossa ei valitettavasti ole kyseisiä elokuvia. Tule käymään kirjastossa, niin voimme koittaa kaukolainata niitä sinulle jostain toisesta kirjastosta.
Valitettavasti tätä Yleisradion äänitystä ei ole julkaistu kaupallisella äänitteellä, joten se ei ole ostettavissa. Näillä ns. "kantanauhoilla" on paljon varsinkin kotimaista musiikkia, joka ei ole ainakaan toistaiseksi löytänyt tietään julkaisuihin. Toistaiseksi tätä Haverisen esitystä täytyy siis vain toivoa esitettäväksi radiossa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
En oikein usko, että etsimääsi yleispätevää kielitieteellistä julkaisua löytyy, mutta latinan kielen kehityksestä löytyy suomen kielellä päteviä tiiviitä kuvauksia mm. latinan alkeisoppikirjojen (Via Nova, Ad fontes) johdanto-osuuksista, erityisesti Ad fontes I Tekstit, Kulttuuritausta (Helsinki, 1981).
Hyvä, vähän laajempi esitys löytyy professori Iiro Kajannon teoksesta Antiikista Asterixiin (Latina maailmankielenä ja latinaa nykykielissä, s. 26-45, Porvoo, 1973 - teos on vielä aivan ajankohtainen, vaikkakin vähän vanhempi). Lisäksi löytyy teos Frösen, Jaakko, Katsaus kreikan ja latinan kielten historiaan (1980). Myös teoksesta Castren, Paavo, Johdatus antiikintutkimukseen Helsinki 1980 löytyy varmaan tietoa, mutta tätä teosta ei ole...
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaat voivat jättää kaukopalvelupyynnön, mikäli kysyttyä aineistoa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Helsinkiläisiltä ei peritä varausmaksun (5 mk) lisäksi muuta maksua silloin, kun aineisto saadaan lainaksi kotimaasta tai Pohjoismaista. Muissa kunnissa asuville kotimainen kaukolaina maksaa 25-40 mk ja pohjoismainen laina 50 mk. Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu laina maksaa 130 mk. Samoin jäljenteet ovat kaikille maksullisia. Niistä peritään lähettäjäkirjaston perimä maksu, joka vaihtelee kirjastottain, mutta on useimmiten 30-50 mk/alkava 10 sivua.
Kaukopalvelupyynnön voi jätttää joko kirjastossa tai Internetin kautta osoitteessa http://web.lib.hel.fi:7001/suomi/Kirjastot.fi/kaukop.htm...
Varis varkaissa on merkitty lastenloruksi Pohjanmaalta - sen tekijää ei tunneta.
Varis se lähti ruunun kylästä viljaa varastamaan / mies tuli tiellä vastahan / koppasi kiven kouraansa / löi sillä varista jalkaan
Kipiti kopiti, kipiti kopiti / kipiti, kopiti, kipiti, kopiti / varis oli jalatonna
Sika juoksi tietä pitkin / kaukalo sian perässä / ämmä istui kaukalossa / pitkä pussi selässä
Kipiti kopiti, kipiti kopiti / kipiti kopiti, kipiti, kopiti / varis meni possun kyytiin.
SKS:n ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä on sitä mieltä, että 'alakuloisen' jälkiosan alkuperä on epäselvä. Kirjassaan Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä kirjailija Jukka Parkkinen puolestaan yhdistää sen 'kulo'-sanaan: "Kulo on menneen vuoden kuiva heinä. Se riiputtaa yleensä jo valmiiksi päätään, mutta alamaissa oleva kulo on entistä surullisempi."
'Alakuloinen' saattaa siis hyvinkin liittyä sanaan 'kulo', mutta ehdottoman varmaa se ei ole.
Tässä luettelo, jonka olen kerännyt Auran-Karinaisten-Pöytyän-Yläneen , Turun kaupunginkirjaston, Tampereen kaupunginkirjaston, Helsingin seudun yleisten kirjastojen (Plussa) sekä Turun yliopiston kirjaston tietokannoista.
Joukossa on muutama ruotsin- ja saksankielinenkin teos, vaikka toiveesi olikin suomen- ja englanninkielisiä kirjoja.
Voit tiedustella sinua kiinnostavia teoksia kotikuntasi kirjastosta kaukolainaksi, mikäli et joihinkin kirjastoihin pääse itse käymään. Kaukolainaus on todennäköisesti maksullista (riippuu kirjastosta) ja hinta vaihtelee siten, että yliopiston kirjastoista kaukolaina on kalliimpi kuin yleisistä kirjastoista. Kysy oman kotikuntasi kirjaston käytäntöä.
Karinaisten kirjastossa on seuraava teos :
-...
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, oletko Suomessa vai ulkomailla. Joka tapauksessa artikkeleiden kopiointi ja lähettäminen asiakkaalle on yleensä maksullista toimintaa.
Mikäli olet Suomessa, kannattaa ottaa yhteys lähimpään kirjastoon ja tiedustella artikkelia sieltä. Mikäli artikkelia ei ole saatavilla omassa kirjastossasi, se voidaan tilata kaukolainana muualta Suomesta. Suomen yleisten kirjastojen yhteystietoja löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjastot/
Mikäli olet ulkomailla ja kyse on suomalaisesta lehtiartikkelista, ota niin ikään yhteys paikalliseen kirjastoosi. Tällöin voit tehdä kaukopalvelupyynnön Suomeen oman lähikirjastosi kautta. Kaukopalveluasiat hoituvat aina kirjastojen välisinä.
Ymmärrän kysymyksesi niin, että et tarkoita kaukokirjallisuutta, sellaisia kirjoja kuin Trojepolski: Bim mustakorva, vaan lähinnä kirjallisuudentutkimusta. Kovin paljoa ei löydy suomeksi eikä muillakaan kielillä sellaista mitä oletan sinun tarkoittavan. Eila Pennasen kirjassa Luettua, läheistä : juttuja kirjoista. WSOY 1990 on esseet: Eläimet kirjallisuudess, Adamsin eläimet (Richard Adams). Linda-tietokannasta, joka on tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta, löytyy seuraavat: Asplund, Hanne: Eläinten nahkoissa : E. T. Seton ja eläimen representaatio realistisessa eläintarinassa. Pro gradu -työ Oulun yliopisto 2001 ja Kirjavainen, Päivi: Animals in John Irving's fiction. Pro gradu -työ Helsingin yliopisto 2001.
