Todennäköisesti kysyjän etsimä soitin on skalmeija (englanniksi shawm, saksaksi Schalmei, myös nimitystä pommeri esiintyy), lähinnä oboen sukuinen keski- ja renessanssiajan soitin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Skalmeija), tarkemmin sanottuna vielä sopraanoversio. Mahdollisuuksien rajoissa olisi myös Rauschpfeife-niminen soitin, jonka suukappale ja soittotapa on erilainen kuin skalmeijassa, mutta kuvassakin näkyvä "torvi" usein hyvin samankaltainen. Kysyjän mieleen jäänyt läpitunkeva ääni viittaa kuitenkin juuri skalmeijaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Palvelumme ei anna juridista neuvontaa.
Todettakoon kuitenkin, että yhdistyslain 11 § säätää jäsenluettelosta:
Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. (30.12.1992/1614)
Yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään henkilörekisterilaissa (471/87). Luovuttamisesta voi päättää yhdistyksen hallitus.
HenkilörekisteriL 471/1987 on kumottu HenkilötietoL:lla 523/1999.
Yhdistyslaki 11 §
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L3P11
Henkilötietolaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Dokumenttien skannaus sujuu oikein hyvin Tapiolan kirjastossa: Kirjaston Neuvonnassa olevalla tulostimella on mahdollista skannata asiakirjoja pdf-tiedostoiksi muistitikulle. Kirjastossa on myös kaksi tasoskanneria valokuvien ja diojen skannaamiseen. Toinen skanneri löytyy Pajasta ja toinen alakerran lehtiosastolta.
Sinisen kannen ja lukijan täydennettäväksi jätetyn sadun perusteella ehdottaisin Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran korkeaa ja kapeaa kirjaa Unihiekkaa : hyvänyön satuja. Sen 70-luvulla ilmestyneissä ensimmäisissä painoksissa kansi oli valkoinen, mutta myöhemmissä painoksissa kansi oli sinipohjainen. Kirja päättyy satuun Meidän unihiekkaa, jonka alkuun on jätetty aukkoja lukijan täytettäväksi, ja varsinaisen sadun kertominenkin on jätetty lukijalle itselleen: "Kerrotaan itse iltasatuja. Ja niin _____________ alkoi kertoa. Hänen satunsa oli tällainen: Olipa kerran..."
Sanoilla itse asiassa on yhteys. Birgitta Ernbyn Norstedts etymologiska ordbok (Norstedts akademiska förlag, 2008) kertoo, että kola on lyhenne sanasta kolakaramell, joka taas on viitannut karkkiin, jossa on kolapähkinää (’kolanöt’). Samaa pähkinälajia käytettiin myös alun perin kolajuomissa, kuten osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Cola löytyvä englanninkielisen Wikipedian artikkeli kertoo.
Muistan itsekin joskus törmänneeni tällaisen väitteeseen, mutta en tässä ajassa löytänyt täysin luotettavaa lähdettä ja vahvistusta käsitykselle; paljon keskustelua, huhuja, toisen käden tietoja ja tulkintoja puoleen sun toiseen kylläkin.
Esimerkiksi netistä löytyvässä Telegraph lehden jutussa (26.5.2007) mainitaan Garry Willsin teos John Wayne's America: The Politics of Celebrity, jonka mukaan John Wayne ei pitänyt hevosista ja ratsasti vain filmatessaan. (Kyseistä teosta ei ole saatavilla Suomen kirjastoista.) Toisaalta Dukefanclub-blogin jäsen väittää teoksen olevan puolueellinen.
Monissa kirjoituksissa viitataan haastatteluun, jossa John Wayne itse myöntää, ettei ole koskaan oikeastaan...
UNRRA (United Nations Relief and Rehabilitation Administration) eli YK:n hätäapu- ja jälleenrakennusjärjestö avusti maita, jotka hyökkäyssodan uhreina olivat kokeneet huomattavia aineellisia menetyksiä ja tuhoja. UNRRA:lta saatiin myös ruoka-avustuksia. Suomessa järjestö aloitti aktiivisen avustus- ja jälleenrakennustyön heti sodan jälkeen.
Suomessa UNRRA oli mukana Lapin jälleenrakennustoiminnassa vuodesta 1945 alkaen. Avustusmääräraha 500 miljoonaa markkaa kattoi myös Lapin lasten terveydellisen aseman tukemisen. Lähdeaineisto viittaa siihen, että UNRRA valitsi Suomen avustettavaksi ensisijaisesti Lapin jälleenrakennustoiminnan eikä lasten aseman vuoksi. Lastenapu kytkeytyi avustustoiminnan osaksi vasta myöhemmin, kun olot tunnettiin...
Mukavaa, että olet löytänyt kirjastomme opiskelutilat. Voit toki juoda kahvia opiskelujesi ohessa. Meillä ei ole kahvilaa eikä kahviautomaattia, joten sinun on tuotava kahvi tullessasi. Jos käytät pahvimukeja, muista laittaa tyhjät mukit ja mahdolliset servetit roskiin. Ole varovainen sarjakuvahuoneessa, jossa on kokolattiamatto. Toivon, että et syö ainakaan mitään tahrivaa. Mietimme lähiaikoina eväspaikat, joissa asiakkaamme voivat vapaasti ja muita asiakkaita häiritsemättä syödä eväät.
Ester Alangosta ja hänen maalauksistaan ei valitettavasti tietoja löytynyt. Aiheensa ja tyylinsä puolesta taulu muistuttaa melkoisesti tuotteliaan Aarne Alangon töitä - hänen maisemamaalaustensa joukossa on useita liitekuvan tapaisia kuhilaita esittäviä tauluja. Arvelisin, että Ester Alanko oli Aarne Alangon puoliso: Hämeen Sanomien pikkuilmoituksista vuodelta 1925 nimittäin löytyvät samasta osoitteesta sekä "taiteilija Aarne Alanko" että "rouva Ester Alanko".Minun silmiini signeerauksen vuosiluku näyttäisi olevan -29.Alanko, Aarne (vhollming.fi)12.02.1925 Hämeen Sanomat no 35 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Hei!
Virallista alkuperää kyseiselle sanonnalle ei löytynyt. Melko lailla poikkeuksetta sitä kuitenkin käytetään ilmaisemaan nopeaa liikkumista tai kiirettä, esimerkiksi Nyt mennään tuhatta ja sataa tai ambulanssi ajoi juuri ohi tuhatta ja sataa. Sanonnan voisi siis katsoa perustuvan kuulijan mielikuvalle siitä, että numerot sata ja tuhat tarkoittavat esimerkiksi autolla ajettaessa jo melko suuria (tai mahdottomia) nopeuksia.
Myös sanonnan ajallista syntyä on melko mahdotonta selvittää, mutta esimerkiksi jo 1970-luvulta löytyy Antti Toukkarin kirjoittama teos Tuhatta ja sataa : nuorten aikuisten romaani (Tammi, 1977), jonka juoneen kuuluu olennaisesti Skoda-merkkisellä autolla kaahailu.
Ainakin Puolan vuosinaan Mannerheim on tullut ikuistetuksi alasti ratsastavana. Tämä kuva löytyy teoksesta Mannerheim : tuttu ja tuntematon (Valitut Palat, 1997; s. 410).
Elämänkerran Tove Janssonista on kirjoittanut Tordis Örjasaeter. Kirjan nimi on: Tove Jansson-Muumilaakson luoja; 1987.
Myös mm. seuraavista teoksista löydät tietoa Tove Janssonin elämästä:
Aejmelaeus, Salme: Kun lyhdyt syttyvät-Tove Jansson ja muumimaailma; 1994.
Kruskopf, Erik: Kuvataiteilija Tove Jansson; 1992.
Kivi, Mirja: Muumilaakso-tarinoista museokokoelmaksi; 1998.
Tolvanen, Juhani: Muumisisarukset-Tove ja Lars Jansson - Muumipeikko-sarjakuvan tarina; 2000.
Osoitteesta http://www.rovaniemi.fi/aurora/ näet miten nämä kyseiset kirjat ovat Rovaniemen kirjastossa saatavissa.
Helsingin kaupunginkirjasto hankki vuonna 2000: 120 911 kirjaa, näistä eri nimekkeitä oli 19 715. Muuta aineistoa mm. levyjä ja videoita hankittiin
29 226, joista eri nimekkeitä oli 10 944.
Enemmän tietoa kirjaston aineiston hankinnasta löytyy teoksesta:
Helsingin kaupunki. Kaupunginkirjasto Tilastoja - Statistik 2000. Teosta on saatavissa Pääkirjastosta, jossa on sekä lainattava kappale, jonka saatavuutta voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi , ja käsikirjastokappale, joka on sijoitettu Helsinki-kokoelmaan.
Tietosuojan vuoksi Helsingin kaupunginkirjaston tietokantaan ei tallennu asiakaiden edelliset, jo palautetut lainat. Pystymme seuraamaan vain asiakkaalla edelleen lainassa olevaa aineistoa tai myöhässä palautettua aineistoa, josta ei ole vielä maksettu eräpäivämaksuja. Kun maksut kuitataan maksetuiksi häviää samalla tieto lainatusta aineistosta.
Olisiko teillä vielä vanhoja eräpäiväkuitteja jäljellä, sillä niihinhän kirjautuu myöskin lainatun aineiston nimeke?
Tilastokeskuksen sivulla ( http://www.stat.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html ) mainitaan, että 317:ssä yleisessä kirjastossa on Internet-palvelut, 73:ssa ei ole Internet-palveluja, ja 6 kirjastoon palvelut ovat tulossa (n=396). Kirjastojen toimipisteitä, joissa asiakkailla on mahdollisuus käyttää Internetiä, oli 785 (n=1147). Julkaisu, josta luvut ovat peräisin, on vuodelta 2000.
Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelusivuilla on mahdollisuus kartoittaa kirjastojen internet-päätteitä: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/internetyhteys.asp
Juhani Siikalan kirjasta Kiinteistönpidosta kiinteistöliiketoimintaan (2000) löytyy luku 'Kiinteistötoiminnan tunnuslukuja', jossa käsitellään kiinteistön ylläpidon, kiinteistöyhtiön talouden sekä tilankäytön tunnuslukuja.
Kirja on mm. Helsingin pääkirjastossa.
Artikkelihaku tuotti pari Talouselämän artikkelia kiinteistösijoitusten tunnusluvuista sekä Kiinteistö ja isännöitsijä -lehdessä (3/2002) olleen Martti Huitulan artikkelin PAVElla tunnusluvut ojennukseen.
Viimemainittu ilmeisesti esittelee kiinteistöpalvelujen sopimushallintaan kehitettyä tietokoneohjelmaa.
Kirjastoja on ollut olemassa jo yli 2000 vuotta. Vuosisatojen ajan kirjastoja on ylläpidetty yliopistojen ja muiden oppilaitosten yhteydessä. Tavallisia kirjastoja, joihin lapsetkin pääsevät, sanotaan yleisiksi kirjastoiksi. Niilläkin on Suomessa jo melko pitkä historia. Eri kirjastot ovat eri ikäisiä, esim. oma kirjastoni Töölö täytti äskettäin 90 vuotta. 50 vuoden kuluttua jokainen kirjasto on 50 vuotta nykyistä vanhempi.
Jos asia vielä kiinnostaa, löydät lisää tietoa netistä osoitteesta www.kirjastot.fi.
Humalniementie - Humleuddsvägen tulee vanhasta paikannimestä Hummeludden. Nimi on ollut käytössä jo ennen vuotta 1946.
Lähde: Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupunki 1992.
Lähteemme eivät kerro mistä sitten tuo Hummeludd on saanut nimensä. Humle = humala ja udd = kärki; ehkäpä tuossa niemessä on kasvatettu humalaa. Ruotsin kielen sanalla humle ei ole juopumista ilmaisevaa merkitystä niinkuin suomen humalalla.
Kim Ostrow -kirjailijasta ei löydy nettiharavoinnissa henkilötietoja. Liekö sitten salanimi.
Osoitteessa http://www.simonsays.com/ on listaus Ostrowin nimellä julkaistuista kirjoista, mutta saman sivuston henkilötieto-osissa ei ole mitään tietoja kirjailijasta.
Samoin http://www.biblio.com osoitteessa.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta on vastaus Lizzie McGuire -kirjoihin tulleeseen kysymykseen 11.12.2003
"Lizzie McGuire on Terri Minskyn keksimän ja kehittämän televisosarjan
sepitetty keskushenkilö. Sarjaa on esitetty joitakin aikoja sitten myös
Suomessa tv-kakkosessa. Tänä vuonna Sanoma Magazines Finlandin kustantamana on suomennettu kaksi nuortenromaania. Kummallakin kirjalla on eri kirjoittajat ja romaanit perustuvat Terri...
Pertsa ja Kilu ovat joidenkin Väinö Riikkilän lastenkirjojen sankarit ja Oy Yleisradio Ab:n TV2:n 1975-76 tuottama neliosainen televisioelokuvasarja.
Kyseiset TV-elokuvat on ensin esitetty TV-sarjoina. Sittemmin, 1989, ne on levitetty Yleisradion Tallennepalvelun videoina. Nämä vanhemmat elokuvat olivat Vili Auvisen sovittamia ja ohjaamia. Näitä vanhoja elokuvia on saatavana HelMet-kirjastoista videokasetteina.
Vuonna 2000 Yle TV2 teetti uuden 12-osaisen Pertsa ja Kilu-sarjan, jonka tarinat ovat aivan uusia eivätkä perustu Riikkilän teksteihin. Ne ovat Taavi Vartian kirjoittamia ja ohjaamia. Sarja esitetään uusintana vuonna 2007.
Tätä uudempaa sarjaakin on saatavana HelMet-kirjastoista videokasetteina.
Valitettavasti emme pysty sanomaan,...
