Käpylän kirjastossa on 3.2.2015 klo 18 kirjallisuusilta, jonka aiheena on Sergei Dovlatovin tuotanto. Tilaisuuden järjestävät Suomi-Venäjä-seura, Käpylän kirjasto ja kirjastoyhdistys. Tilaisuudessa vierailevat Dovlatovin teosten suomentaja Pauli Tapio ja kirjailija Marja-Leena Mikkola.
Lisää kirjallisuusillasta voitte lukea alla olevasta linkistä. Tilaisuudesta tiedotetaan piakkoin myös HelMet-sivustolla.
Eduard Limonovin tuotantoa esittelevää kirjallisuusiltaa Käpylän kirjastossa ei ole tulossa.
http://www.venajaseura.com/node/4022
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjasto
Joitakin Edward Learin runoja on kyllä suomennettu, mutta valitettavasti etsimästäsi lorusta "The Courtship of the Yonghy-Bonghy-Bo" ei löydy suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.gutenberg.org/files/34906/34906-h/34906-h.htm
Helsinki-laulujen tuntija tunnisti laulun. Se on Bo Anderssonin tulkitsema "Helsinki" vuodelta 1978. Säveltäjä on Erna Tauro, alkuperäiset, ruotsinkieliset sanat ovat Bengt Ahlforsin, suomennos Esko Elstelän. Alkuperäinen nimi on "Helsingfors".
Kappale löytyy Erna Tauron ja Bo Anderssonin vuonna 1978 ilmestyneeltä LP:ltä ja vuonna 2001 ilmestyneeltä cd:ltä Syyslaulu, jotka löytyvät mm. Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssyyslaulu%20tauro%20anderss…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei tunne sukunimeä ”Kultima”. Kyseessä on aika harvinainen sukunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan se on ollut sukunimenä vain 158 henkilöllä, nykyisenä nimenä 98 henkilöllä.
Veikkaisin, että sukunimi on peräisin paikannimestä ”Kultima”. ”Kultima on kyläkunta Enontekiöllä. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimen tausta on hiukan epäselvä, mutta se on saattanut tulla pohjoissaamen sanasta ”goldit”, jonka merkitys on ’haroa vedessä olevia esineitä, kalastaa kullenuotalla’. Kylän nimi on itse asiassa luultavasti...
August Strindbergin näytelmän Dödsdansen (1916) suomennosta Kuolemantanssi ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa.
Anna-Maria Tallgrenin suomennos löytyy Suomen Teatteriliiton julkaisemana monisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Suomennos on tarkistettu vuonna 1987.
Lauri Sipari suomensi näytelmän vuonna 1997. Tämäkin suomennos löytyy näytelmämonisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta.
Näytelmä on suomennttu vielä vuonna 2010. Tuolloin asialla olivat Janne Rosenvall ja Joonas Untamo Heikkinen vuonna 2010. Tätä suomennosta ei kuitenkaan löydy kirjastotietokannoista, joten se ei liene lainattavissa.
https://finna.fi
https://finna.fi/
http://lapinylioppilasteatteri.net/vanhatsivut/naytelmat/kuolemantanssi…
Kyllä Helsingin kaupunginkirjastoon on hankittu jo muutamia elokuvia DVD:nä ja niitä hankitaan koko ajan lisää. Voit katsoa jo lainattavissa olevia elokuvia aineistotietokannastamme (http://www.libplussa.fi/) valitsemalla kohdan "asiasana tai luokka" ja kirjoittamalla dvdlevy (yhteen kirjoitettuna, ilman väliviivoja). Helsingin kirjastojen dvd-elokuvia voit pyytää lähettämään sinulle lähimpään kirjastoon. Tietokannassa näkyviä naapurikuntien elokuvia ei sen sijaan lähetetä Helsingin kirjastoihin, vaan ne pitää käydä lainaamassa ao. kunnassa.
Kirjassa Pyhiä miehiä ja naisia, tekijä Elizabeth Hallam,
epäonnen suojeluspyhimyksenä mainitaan
Avignonin Agricola (noin 630-700).
Kirjaa löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta
ja siinä käsitellään 150 pyhimystä.
Seuraavissa matkaoppaissa kerrotaan myös mainitsemistasi alueista:
Gray -Durant, Delia, Southwest France, London, 2003.
(Blue guide - sarja)
Southwest France, Singapore, 2002.
(Insight guide / kuvitettu)
Morland, Miles, A Walk Across France, New York, 1994.
Kuten olit huomannut ei HelMet-hausta löydy ko.hakusanoilla kirjoja. Tämä "valikoima" onkin koottu Helsingin pääkirjastossa paikkalla olleiden kirjojen perusteella eli muitakin teoksia varmaankin löytyy.
Myös internetistä löytyy tietoa; esimerkiksi haku Googlesta http://www.google.fi ko.nimillä antoi tulokseksi useita sivuja.
http://www.toulouse.fr/
http://www.cr-mip.fr/
http://www.visit-midi-pyrenees.com/
Tilastoja löytyy verkossa Espoon kaupungin kotisivulla. Viherlaakson väestötilastoja voit etsiä Helsingin seudun aluesarjoista http://heln03.novogroup.com/asarjat
Espoon kaupungin tilastot ovat yleensä suuralueittain, pienalueittaisia tilastoja ilmestyy joka toinen vuosi, viimeksi ilmestyneitä Viherlaakson tilastoja on Suur-Leppävaaran pientauluissa http://www.espoo.fi/xsl_perussivu_ilmanalasivuja.asp?path=1;606;608;646…
Lisätilastoja voit etsiä kaupungin kotisivulta vasemmalla olevasta linkistä tilastot- julkaisut.
Koska kyseessä on pienalue, voit ottaa yhteyttä myös Espoon kaupungin kehittämisryhmään.
Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusryhmä
Katuosoite Espoonkatu 3
Postiosoite PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI
Puhelinvaihde (09) 81621...
Kustaa Vilkunan Suuri nimipäiväkalenteri kertoo, että Rasmus tulee sanasta Erasmus, joka tarkoittaa kreikan kielessä "rakastettava". Almanakassa nimi on Diocletianoksen vainoissa surmatun, legendan mukaan Antiokian piispan P. Erasmuksen muistona.
Keskisuomalainen kirjallisuus -hakemistossa olevat kirjailijat voivat täydentää tietojaan kirjailijahakemiston etusivulla olevasta Anna palautetta/täydennä tietoja -linkistä. Kirjailijahakemiston suora osoite on http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjailijat/hakemisto
Lomakkeesta valitaan kohta Kirjailijahakemisto. Päivitettävät tiedot kirjoitetaan lomakkeen avoimeen kenttään ja yhteystiedot niile varattuihin kenttiin. Jos päivitettävää on paljon tai vaikkapa kuva halutaan vaihtaa, kannattaa jättää palautelomakkeen kautta yhteydenottopyyntö kirjastolle.
Tiedot päivitetään sivuille viikon sisällä palautteen saapumisesta. Päivitysten tekemisestä sivuille ilmoitetaan kirjailijan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Tässä vaiheessa kannattaa...
Tommi on yleinen nimi ja Tommi-nimisiä on yli 15000 Suomessa, josta yksi on nainen.
Voit tarkistaa nimen yleisyyttä Väestörekisterikeskuksen nimihausta.
Katso
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan
Tommi on muunnelma Tuomakseta, joka on raamatullinen nimi.
Eevert on pohjoissaksalinen lyhentymä Eberhardista ja tarkoittaa "pelkäämätön kuin villikarju".
Aino lienee suomenkielinen muunnos Annasta, joka on kreikkalinen muunnos heprean Hannasta joka tarkoittaa "Jumala on armollinen"
Maija on kansanomainen muunnos Mariasta, joka on heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä.
Tampereen kaupunginkirjastosta kysymänne Fannyn ja Alexanderin tv-sarja-versio löytyy ainoastaan VHS-muodossa. Siihen kuuluu kaksi videokasettia, joiden kesto on 164 ja 138 minuuttia. Tekstitys on suomeksi. Muistakaan Suomen yleisistä kirjastoista sarjaa ei näytä löytyvän dvd:llä.
Hei! Kirjastotarra liimataan levyn tekstiliitteeseen, koska se säilyy siinä kauemmin kuin cd-koteloon liimattuna. Cd-kotelot ovat herkästi rikkoutuvia, ja aina kun kotelo menee rikki, menetetään myös siihen liimattu tarra, eli koteloa uusittaessa joudutaan uusimaan myös levyn tarra. Tarrojen tulostaminen on kuitenkin suhteellisen kallista - hintaan vaikuttaa mm. tarra-arkin hinta. Liimaamalla tarra tekstiliitteeseen säästetään täten kustannuksia, koska yleensä tekstiliite kestää pitempään kuin kotelo. Käytännössä ainoa mahdollinen paikka tarralle on tekstiliitteen kansilehti, koska tarran on oltava paikassa, josta se saadaan mahdollisimman nopeasti skannerien luettavaksi. - Säästöä syntyy myös toiseen suuntaan: silloin kun cd-kotelo on...
Näyttäisi tosiaan siltä, ettei kysymääsi kirjaa ole Suomen kirjastoissa. Englanninkielisiä kirjoja on maailmassa niin valtava määrä, että vain pieni osa niistä päätyy Suomen kirjastoihin. Kenties suomalaisen rakennusteollisuuden tarpeisiin ovat riittäneet hyvin suomenkieliset kirjat ja muut kansainväliset teokset, vaikka alaa ja kirjan sisältöä tarkemmin tuntematta on vaikea arvioida syitä siihen, miksi kirjaa ei ole hankittu Suomeen.
Vaikka kirjaa ei Suomesta löydy, sinun on mahdollista saada kirja ulkomailta kaukolainana. Vaikka se yleensä maksaa jonkin verran, saattaa kaukotilaus tulla halvemmaksi kuin kirjan ostaminen itselle. Kannattaa tiedustella tarkemmin kaukotilaamisen mahdollisuutta omasta lähikirjastosta. Sen pohjalta voit...
Tuo kysymäsi proosaruno löytyy suomeksi Caj Westerbergin suomentamasta Tranströmerin runokokoelmasta ”Kootut runot 1954-2000” (Tammi, 2001) nimellä ”Sinivuokot”. Runo löytyy kirjan sivulta 301.
