Rouva Oliverin luoma salapoliisihahmo Agatha Christien kirjassa Cards on the Table vuodelta 1936 on kansallisuudeltaan suomalainen. Rouva Oliver sanoo näin: "I've written thirty-two books by now - (--) and I only regret one thing, making my detective a Finn. I don't really know anything about Finns and I'm always getting letters from Finland pointing out something impossible that he's said or done. "
Christie Agatha: Cards on the Table (HarperCollins, 1981)
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Suomen kirjallisuuden käännökset-tietokannan mukaan ei Hymyilevä Apollo-teosta ole käännetty eikä käännösoikeuksiakaan ole myyty. FILIn ylläpitämä käännöstietokanta ei kuitenkaan sisällä yksittäisten runojen käännöksiä.
Hymyilevästä Apollosta on ainakin yksi ruotsinnos antologiassa Skapa den som inte finns : hundra år av finsk lyrik i tolkningen av Torsten Pettersson (Schildts & Söderströms, 2012), s. 119 – 127.
Netistä löytyy myös lyhyt otos runoelmasta ruotsinnettuna Svenska Dagbladetin sivuilla https://www.svd.se/extas-och-svarmod
Osoitteesta http://herkules.oulu.fi/index.html.fi löytyvät Oulun yliopiston kirjaston elektroniset julkaisut. Julkaisuja kannattaa katsoa otsikoiden Oulun yliopiston elektroniset julkaisut ja Julkaisusarjat (siellä erityisesti Series A) alta. Molemmista löytyy muutama tietotekniikan alaan kuuluva julkaisu, mutta mikään niistä ei näyttäisi liittyvän Oulun alueeseen; useat elektronisista
julkaisuista ovat englanninkielisiä.
Oulun seudun ammattikorkeakoulun sivulta http://www.kaha.oamk.fi/kirjasto/opinnayte/tietoframe.html löytyy luettelo Kaupan ja hallinnon yksikön tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opinnäytetöistä. Niissä on käsitelty tietotekniikkaa Oulun alueeseen liittyen, mutta näistä opinnäytteistä on verkossa vain tiivistelmät.
Puhelinluettelo löytyy kyllä netistä, mutta palvelu vaatii rekisteröitymistä
ja on maksullinen. Katso sivulta:
http://www.numeronetti.fi/kayttoohjeet/index.html
Verrosesta on tietoa "Kotimaisia nykykertojia" -kirjassa (2-osainen kirja). Kirja löytyy melkein jokaisen kirjaston käsikirjastosta. Naiskirjailijoista löytyy myös samassa sarjassa erillinen teos.
Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä löytyy myös uudemmista kirjailijoista hyvin tietoa. Niitä voit kysyä virkailijalta ainakin suurissa kirjastoissa.
Osoitteessa http://lyyra.kempele.fi/pv//verronen/verronen.html on Maarit Verrosen elämäkertatiedot sekä teosluettelo.
Kyseessä on Eila Kivikk'ahon runo Noita kokoelmasta Venelaulu (1952, s. 31 - 32) Runo alkaa rivillä Kuljin, kuljin kädessäni ilon silkkihuivi...
Runo sisältyy myös teokseen Eila Kivikk'aho: Kootut runot (1979).
Mafi Taherehin Shatter me:n suomennoksesta ei ole ainakaan vielä tietoja. Taherehin kirjoista on tähän mennessä suomennettu ainoastaan Rakkaus suurempi kuin meri (A very large expanse of the sea). Poweless-niminen kirja on ilmestynyt kahdelta eri kirjailijalta. Mikäli tarkoitat Lauren Robertsin Powerless-trilogiaa, sen ensimmäinen osa ilmestyy suomeksi tänä vuonna. Sen kustantajan Sitruuna Kustannuksen sivuilla ilmestymisajaksi ilmoitetaan heinä-elokuun vaihde. Mikäli taas tarkoitat Elsie Silverin kirjaa Powerless, sen suomennoksesta ei ole tietoja. LähteetSitruuna Kustannus: Powerless https://sitruunakustannus.fi/products/powerless
Kysymäsi teos löytyy ainakin Espoon kirjastosta. Samaten
Varastokirjastosta. (Kuopio). Espoon kirjaston kokoelmissa olevassa teoksessa
ei ole mainittu alaotsikkoa "en aktiv patriot", mutta uskoisin kyseessä
olevan saman teoksen, koska tekijä on sama kuin Varastokirjaston
kappaleessa (Schybergson, Carl Magnus) ja ilmestymisvuosikin on juuri tuo esittämäsi 1942.
Molemmista kirjastoista onnistuu varmaan kaukolainaus omaan
kirjastoosi, kunhan kysyt asiaa oman kirjastosi henkilökunnalta.
Heikki Turusesta löytyy joitakin internet-sivuja, voit hakea itsekin esim. Evreka.fi palvelusta kirjailijan nimellä. Ainakin seuraavat sivut löytyivät sieltä hakemalla:
Joensuun kirjaston sivuilta löytyy Pohjoiskarjalalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli, jossa on tietoa Turusesta (os. http://www.jns.fi/kirjailijat/turunhei.html ), samaten Kolme kulttuuripersoonaa -sivuilla yksi persoonista on Heikki Turunen ( http://www.carelicum.fi/kulttuuripersoonat/turunenheikki/heikki.html ). Kirjoja voit myös etsiä kirjailijan nimeä asiasanana käyttäen lähikirjastosi tietokannasta, pyydä tarvitessasi neuvoa henkilökunnalta. Tietoa Turusesta on muun muassa seuraavissa kirjoissa: Nikki, Kalevi, Pielisen profeetta vai Don Quijote? Heikki Turusen elämän...
Aku Ankan vuosikertoja on pääkirjaston varastossa v:sta 1984 alkaen, joten kysymiänne vuosikertoja ei ole saatavissa paitsi näköispainoksina. Näköispainoksia on Helsingin kaupunginkirjastossa vuosilta 1951 - 1959. Kuusikymmentäluvun Aku Ankkojen näköispainoksia ei ainakaan vielä ole lainattavissa kirjastoista.
Suomenkielistä tietoa kyseisestä kirjailijasta ei juuri tunnu löytyvän. Geoffrey Huntington on kuitenkin salanimi, jolla kirjailija on julkaissut kaksi nuorten kauhufantasiaromaania. Ne aloittavat fantasiasarjan The Ravenscliff Series, jonka ensimmäinen osa on nimeltään Sorcerers of the Nightwing (2002)ja toinen osa Demon Witch (2003). Suomeksi sarjan nimi on Korppikartanon salat ja ensimmäinen osa Yönsiiven velhot. Toinenkin osa on suomennettu nimellä Demoninoita ja sen pitäisi ilmestyä syksyllä.
Geoffrey Huntingtonin oikea nimi on William J. Mann, ja hän on sangen arvostettu yhdysvaltalainen kirjailija, toimittaja ja elokuvahistorijoitsija joka on julkaissut sekä romaaneja että tietokirjoja mm. Hollywoodista ja jonka novelleja on...
Rahoista/kolikoista ja niiden arvosta löytyy kirjallisuutta kirjastoista käyttämällä tiedonhaussa asiasanoja rahat, metallirahat, numismatiikka. Haulla löytyvät esimerkiksi Suomen rahat arviohintoineen (Suomen Numismaattinen yhdistys) ja Standard catalog of world coins (näitä on eri aikakausista).
Tiedusteluja kannattaa tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Suomen numismaatikkoliiton sivuilta löytyy tietoa rahojen tunnistamisesta ja arvioinnista sekä keskustelupalstoja, osoite http://www.numismaatikko.fi/ . Siellä on myös liittoon kuuluvien yhdistysten yhteystietoja.
Selailin Microsoft -ohjelmiston tuottajan sivustoja, joissa kerrotaan, että ohjelmiston ostajalla on oikeus kahteen maksuttomaan puhelin- tai online-tukitapahtumaan ostamansa Microsoft-ohjelmiston teknisten kysymysten ja ongelmien ratkaisemiseksi. Kirjastonhoitajan tekninen asiantuntemus ei valitettavasti riitä kyseisen ongelman ratkaisemiseen.
Paras teknistä tukea antava taho on luultavimmin tietokoneen ja ohjelmiston toimittaja. Lisätietoja saat seuraavilta sivustoilta http://support.microsoft.com ja http://www.tietokone.fi/foorumi/hakutulos.asp?hakusana=word
Teatterin historiaa käsitteleviä kirjoja olet varmaan jo tutkinutkin, esimerkiksi The Cambridge companion to Greek tragedy / edited by P. E. Easterling
(Cambridge : Cambridge University Press , 1997) tai Wickham, Glynne: Teatterihistoria (Teatterikorkeakoulu[n] julkaisusarja, ISSN 0783-3385 ; 24). Seppo Tolpon Draamataiteen psykohistoria (Europen, 2000) on varsin tuore teos. Netissä sinun kannattaa tutkia ARSCAa, joka on useiden taidealan kirjastojen yhteinen kokoelmatietokanta: https://finna.fi Jos löydät sieltä jotain hyödyllisiä viitteitä, voit tiedustella niitä lähikirjastostasi tai tehdä kaukolainatilauksen kirjastossasi. Tätäkin linkkiä voit vilkaista: http://www.linkkitalo.fi/SPT--FullRecord.php?ResourceId=2241.
Aleksi-tietokannasta...
Kotipalvelun yhteystiedot löytyvät internetistä HelMet-verkkokirjaston www.helmet.fi etusivulla olevan linkin kautta. Linkki on etusivun alaosassa keskellä, keltaisella pohjalla otsake HelMet-kirjastot, sen alla Helsinki. Tätä kohtaa klikkaamalla avautuu Helsingin kaupunginkirjaston varsinainen kotisivu. Sivun vasemmassa reunassa ylhäällä on otsake Aukioloajat ja yhteystiedot. Tästä klikkaamalla avautuu aakkosellinen luettelo kirjaston toimipisteistä, kotipalvelu on mukana listassa. Kunkin toimipisteen yhteystiedot on esitetty sivulla, joukossa myös kotipalvelun puhelinnumero sekä sähköpostiosoite, joka on kotipalvelu@hel.fi. Varsinaisella kotipalvelun sivulla kerrotaan, että kotipalveluun voi jättää tilauksia myös sähköpostitse. Se...
Fiona Kelly on keksitty kirjailijanimi, jonka takaa löytyy useita kirjoittajia. Näin kerrotaan Niklas Bengtssonin ja Tittamari Marttisen toimittamassa kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (1997). Kirjojen kirjoittajista ei siis löydy tietoa. Mutta tuosta edellä mainitusta kirjasta saat paljon tietoa Fiona Kellyn nimellä kirjoitetuista kirjoista. Luettelon Mystery clubin suomennuksista löydät vaikkapa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mystery_Club
