Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla norjalaisen Bjørn Sortlandin Silmätyksin. Se on kertomus 17-vuotiaasta Fridasta, joka matkustaa Italiaan saatuaan tietää sairastavansa vakavaa silmäsairautta, koska hän haluaa nähdä maailman kauneimman maan ja sen taideaarteet ennen kuin on myöhäistä. Firenzessä Frida tutustuu 19-vuotiaaseen Jakobiin, joka vie Fridan mukanaan taidekierrokselle Italiaan ja Ranskaan. Tekstin lomassa on kuvia tarinassa mainituista maalauksista.
Kyseessä saattaisi olla Musiikin satumaailma -sarja. Interbook-Interkirja julkaisi 1980-luvulla sarjaa, jossa kuuluisista näyttämömusiikkiteoksista oli muokattu kuvakirjoja. Sarjan kirjoihin liittyi äänite, c-kasetti. Peer Gynt -osa (kirja) on varattavissa Helmetin kautta http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/tmusiikin+satumaailma/tmusiiki…
Kasetit ovat Helmet-kirjastoista valitettavasti kadonneet.
Kirjasto Omenassa voit tulostaa värikuvia. Näet Omenan tarjoamat palvelut alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_Omena/Palvelut
Biffy Clyron kotisivulta osoittesta http://www.biffyclyro.com/music.htm näkyy, että bändi on julkaissut albumien lisäksi lukuisia cd-singlejä, vinyylisinglejä ja vieläpä tupla-vinyylisinglejä. Niissä on aina ollut yksi kappale varsinaiselta cd-albumilta, mutta sen lisäksi 1-3 kappaletta, joita ei ole ollut albumilla. Lonely Revolution sisältää nämä albumeilla julkaisemattomat "b-puolet" vuosilta 2008-2010.
Singlet on julkaistu varmaan lähinnä promootio- ja keräilytarkoituksessa, joten niiden painosmäärät ja saatavuus ovat olleet rajattuja. Myös Lonely Revolutions -kokoelmasta yhtye on näyttää halunneen tehdä keräilyaarteen, sillä se julkaistiin alun perin vain vinyyliversiona. Myöhemmin tuli pieni cd-painos, jota bändi myy vain suoraan...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy ainakin nämä merenkulkualan sanastot:
- Holger E. Eklund: Merenkulkualan sanakirja: englanti-suomi-ruotsi
- Sirke Lohtaja-Ahonen: Suomalainen purjehdussanasto.
Kappale on Saija Varjuksen esittämä "Et voi mua kesyttää". Tämä Risto Asikaisen ja Ilkka Vainion tekemä laulu alkaa sanoin "Virta mua vie ja tuulet on mun, hetken sun syliisi painaudun". Kappale löytyy Varjuksen levyiltä Yambaijaa (1998) ja Parhaat - 40 hittiä (2001).
Video on "listoillamme" eli luetteloitu kirjaston aineistotietokantaan, koska se on hankittu kirjastoon. Kun lainattavan yksittäisen videon tms. kohdalla on eräpäivä, se tarkoittaa sitä, että video on yhä lainassa.
Miksi emme poista aineistoa joka on selvästi jäänyt palauttamatta? Siksi että lainaaja on vastuussa lainaamastaan aineistosta. Koska hän ei ole palauttanut lainojaan ajoissa, hän on menettänyt lainausoikeutensa, joka palautuu vasta sitten, kun aineisto palautetaan tai korvataan ja myöhästymismaksut maksetaan. Jos poistaisimme tällaisen "vanhan eräpäivän" -videon tietokannastamme, myös videon panttaaja vapautuisi vastuustaan. Ja sehän ei olisi oikeudenmukaista.
Alaikäinen saa kirjastokortin ilman henkilökorttia tai passia. Huoltajalta kysytään kuvallista henkilötodistusta ja hän vastaa alaikäisen lainoista. Kun lainajaatietolomake on täytetty ja huoltaja on allekirjoituksellaan hyväksynyt ja rastittanut lainaajalomakkeen kohdan ” Vastaan ohessa nimetyn huollettavan lainoista”, niin lapselle voidaan antaa kirjastokortti. Huoltaja voi yksin hakea lapselleen kirjastokortin. Tai jos lapsi tuo täytetyn ilmoituslomakkeen ja kelakorttinsa, niin kirjastokortti voidaan antaa alaikäiselle ilman huoltajan mukanaoloa.
Laulu Aamulla varhain on kansansävelmä, vaikka joissakin lähteissä sen tekijöiksi on tarjottu eri henkilöitä. Yleisradion Fono-tietokannassa mainitaan, että joidenkin lähteiden mukaan säveltäjä olisi Lauri Hämäläinen (1832-1888). Kansansävelmiä on aikoinaan paremman tiedon puutteessa merkitty nuotintajan nimiin.
Monet säveltäjät ovat muokanneet tätä haikean kaunista melodiaa erilaisille esiityskokoonpanoille: mm. Armas Järnefelt, Ahti Sonninen, Armas Maasalo ja Jorma Panula. Heidät on mainittu teostiedoissa, mutta tekijäroolia (sovittaja) ei aina ole ilmaistu selkeästi. Toisaalta Järnefeltin orkesterisovitus laajensi alkuperäistä laulua uudella materiaalilla niin, että sen alaotsikko onkin osuvasti "suomalainen kansanlaulufantasia".
Myös...
Tähän Kari Litmasen säveltämään ja Jorma Toiviaisen sanoittamaan lauluun "Kevät ja syys" ei löydy nuottia. Laulu alkaa: "Kun solisivat nuo valtoimet veet". Katsoin Finna-hakupalvelusta ja "Suomessa kustannetut sävelteokset" -hakuteoksesta. Finnan hakutuloslistalle tosin tulee yksi nuotti, mutta siinä ei ole tätä kappaletta.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Suomen korkeakoulujen yhteisestä tietokannasta Lindasta ei löytynyt Marja Sihdon väitöskirjaa. Lindasta löytyi Marita Sihdon väitöskirja "Terveyspoliittisen ohjelman vastaanotto", tarkoititkohan mahdollisesti sitä? Jos haluat kaukolainata kyseisen kirjan, ota yhteys lähimpään kirjastoosi.
Voisikohan kyseessä olla Romanttinen reitti halki Saksan, kirjoittanut Santeri Levas, ilmestynyt v. 1971? Kirja kertoo seurueen matkustelusta Saksassa ja kuvailee erilaisia historiallisesti tai muutoin kulttuurisesti kiinnostavia kohteita, myös linnoja.
Videokuvauksesta kertovat esimerkiksi seuraavat suomenkieliset kirjat:
* VIRIKKEITÄ videon tekoon
* OIKARINEN: Videokuvaajan opas
* HEDGECOE: Videokuvauksen taito
* ANTTILA: Elokuvakerronnan alkeet
* AALTONEN: Käsikirjoittajan työkalupakki
Apua voisi olla myös näistä yritysviestintään liittyvistä teoksista:
* KORTETJÄRVI-NURMI: Yritysviestinnän ABC
* SIUKOSAARI: Yritysviestinnän opas
* ÅBERG: Viestintä - tuloksen tekijä
Lisää aineistoa voit hakea itse vaikkapa Oulun kaupunginkirjaston INTRO- aineistotietokannasta ( osoite : http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html ).
Kannattaa kokeilla asiasanoilla VIDEOKUVAUS tai yhdistämällä asiasanat YRITYKSET ja VIESTINTÄ.
Netin kautta voisit kokeilla linkkejä Makupala-linkkikirjaston kautta ,...
Lainoja ei vielä voi valitettavasti uusia netin kautta. Uuden järjestelmän myötä ensi vuonna tämä onnistuu.
Tällä hetkellä voi uusia lainojaan kahdella tapaa: joko käymällä lähimmässä kirjastossa tai puhelin-
uusinnan kautta: ma-pe klo 12-18 p.0600-060504.Tämä on maksullinen palvelu, 0, 98 e /min + pvm.
Tilastokeskuksen sivulla ( http://www.stat.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html ) mainitaan, että 317:ssä yleisessä kirjastossa on Internet-palvelut, 73:ssa ei ole Internet-palveluja, ja 6 kirjastoon palvelut ovat tulossa (n=396). Kirjastojen toimipisteitä, joissa asiakkailla on mahdollisuus käyttää Internetiä, oli 785 (n=1147). Julkaisu, josta luvut ovat peräisin, on vuodelta 2000.
Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelusivuilla on mahdollisuus kartoittaa kirjastojen internet-päätteitä: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/internetyhteys.asp
Ymmärrän kysymyksesi niin, että et tarkoita kaukokirjallisuutta, sellaisia kirjoja kuin Trojepolski: Bim mustakorva, vaan lähinnä kirjallisuudentutkimusta. Kovin paljoa ei löydy suomeksi eikä muillakaan kielillä sellaista mitä oletan sinun tarkoittavan. Eila Pennasen kirjassa Luettua, läheistä : juttuja kirjoista. WSOY 1990 on esseet: Eläimet kirjallisuudess, Adamsin eläimet (Richard Adams). Linda-tietokannasta, joka on tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta, löytyy seuraavat: Asplund, Hanne: Eläinten nahkoissa : E. T. Seton ja eläimen representaatio realistisessa eläintarinassa. Pro gradu -työ Oulun yliopisto 2001 ja Kirjavainen, Päivi: Animals in John Irving's fiction. Pro gradu -työ Helsingin yliopisto 2001.
Suomenkielistä tietoa kyseisestä kirjailijasta ei juuri tunnu löytyvän. Geoffrey Huntington on kuitenkin salanimi, jolla kirjailija on julkaissut kaksi nuorten kauhufantasiaromaania. Ne aloittavat fantasiasarjan The Ravenscliff Series, jonka ensimmäinen osa on nimeltään Sorcerers of the Nightwing (2002)ja toinen osa Demon Witch (2003). Suomeksi sarjan nimi on Korppikartanon salat ja ensimmäinen osa Yönsiiven velhot. Toinenkin osa on suomennettu nimellä Demoninoita ja sen pitäisi ilmestyä syksyllä.
Geoffrey Huntingtonin oikea nimi on William J. Mann, ja hän on sangen arvostettu yhdysvaltalainen kirjailija, toimittaja ja elokuvahistorijoitsija joka on julkaissut sekä romaaneja että tietokirjoja mm. Hollywoodista ja jonka novelleja on...
R.L. Stine on syntynyt vuonna 1943. Vuonna 1986 hän kirjoitti ensimmäisen kauhukirjansa.
Lisää tietoa mm. kirjassa KOSKI, Mervi: Ulkomaisia kertojia 1. 2001. Myös WSOY:n sivuilta saa perustietoa kirjailijasta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stine….
Kirjastosta löytyy esim. Tieliikennekirja (uusin painos ilmestynyt tänä vuonna), josta saat aivan tuoreinta tietoa liikennemerkeistä ja liikennesäännöistä. Meiltä löytyy myös cd-rom-levyjä, joiden avulla voit harjoitella liikennesääntöjä ja liikennemerkkejä, esim. Oulun Nettinikkareiden liikennekoulu. Kirjastosta voit lainata myös moottoripyörän tai skootterimopon huolto- ja korjausoppaita. Voit varata näitä netin kautta, jos sinulla on käytössäsi nelinumeroinen tunnusluku, tai voit tehdä varauksen puhelimitse tai käydessäsi kirjastossa.
Katri-Helena on levyttänyt kappaleen nimeltä Onnen onkija vuonna 2006, se löytyy levyltä jonka nimi on Elämänlangat.
Levyä on olemassa myös pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuuden voi tarkistaa Helmet-tietokannasta. http://www.helmet.fi/
Katri-Helenan kotisivut: http://www.katrihelena.fi/index.htm
