Lilli Korpiola, Lähi-Idän median asiantuntija, on kirjoittanut yhdessä Hanna Nikkasen kanssa kirjan Arabikevät (Avain, 2012), joka on Tieto-Finlandia –ehdokkaana.
Internet-hakujen tuloksena löytyi viite Lähi-Idän problematiikkaa käsittelevästä englanninkielisestä kirjasta, joka saattaa olla mainisemasi Korpiolan suosittelema teos.
Kirjan kirjoittaja on James Barr ja kirjan nimi A Line in the Sand: Britain, France and the Struggle That Shaped the Middle East, Simon & Schuster, 2012.
Saman kirjan on kustantanut myös W. W. Norton, 2012, nimellä Line in the Sand: The Anglo-French Struggle for the Middle East, 1914-1948.
Suomen kirjastoista kirja ei ole saatavilla.
Kirjan ensimmäinen luku on luettavissa kirjailijan kotisivuilla...
Runo kahdesta väkevästä miehestä - Juhansson ja Helminen - jotka kuolivat Lapin tunturille tuiskuun ja pakkaseen on P. Mustapään Sun haltuus... vuonna 1945 julkaistusta kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
Johan Ludvig Runebergin runot Svartsjukans nätter on viiden runoelman sarja. Mustasukkaisuuden yöt -sarjasta on olemassa sekä Otto Mannisen suomennos vuodelta 1948 että Tarmo Maneliuksen suomennos vuodelta 1987.
Mannisen suomennos löytyy teoksesta Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset 1 (WSOY, useita painoksia).
Maneliuksen suomennos sisältyy teokseen Johan Ludvig Runeberg: Runoja. 1 (Sahlgren, 1987).
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Jokaisessa maassa ja kulttuurissa on erilaisia uskomuksia siitä, miksi ihmiset vilustuvat. Esimerkiksi Suomessa meillä on tapana sanoa, että vilustuminen liittyy lähes aina siihen että olemme kylmettyneet, olemme menneet ulos märällä tukalla tai emme ole pukeneet riittäväksi vaatteita pakkassäällä.
Sitkeästi elävistä uskomuksista huolimatta flunssa ei ole seurausta kylmettymisestä tai "vilustumisesta" vaan virustartunnasta. Tavallisin flunssan aiheuttaja on rinovirus, joka on syynä 30–50%:ssa sairastumisista. Rinovirus lisääntyy kylmässä nopeammin kuin lämpimässä. Ihmisen immuunijärjestelmä taas heikkenee kylmässä. Kun nenä viilenee kylmässä ilmassa, immuunisolujemme kyky kontrolloida viruksen lisääntymistä limakalvoilla heikkenee. Tämän...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä ei ole käytettävissä henkilökortin lukijaa (siru- ja älykortinlukija henkilökortin käyttämiseksi kirjaston tietokoneilla). HelMet-kirjastoista ainoastaan Tapiolan kirjasto Espoossa ilmoittaa tarjoavansa henkilökortinlukijan asiakkaiden käyttöön.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Pal…
Suomen ensimmäinen kahvipaahtimo Gustav Paulig perustettiin vuonna 1904. Aluksi paahdettu kahvi toimitettiin kauppoihin viiden kilon pakkauksissa. Myöhemmin siirryttiin käyttämään 250 ja 500 gramman paperipussipakkauksia. Ensimmäiset tuotemerkit Paulig lanseerasi vuonna 1929. Ne olivat Juhlasekoitus ja Presidentti, jotka ovat nykyisten Juhla Mokka ja Presidentti -kahvien edeltäjiä. Ne ovat siis todennäköisesti Suomen ensimmäiset kahvimerkit, jotka ovat edelleen myynnissä.
Lähteet ja lisätietoa
Jorma Sipilä: Yhä jalompaa kahvijuomaa! : Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat (2007)
Pauligin historia: https://www.paulig.fi/yritys/pauligin-historia
Juhla Mokka: kahvin tarina https://www.paulig.fi/kahvit/juhla-mokka/kahvin-...
Kaupunki- eli viemärihyttyset kykenevät lisääntymään lattiakaivojen seisovassa vedessä. Joillain hyttyslajeilla taas on elimistössään alkoholeja, minkä johdosta ne kykenevät selviytymään talvisissakin olosuhteissa. Viemärihyttysiä pystyy torjumaan kaatamalla kuumaa vettä lattiakaivoon ja siivoamisella.
IS.fi. Asiantuntija varoittaa: Hyttyset pian kiusana talvellakin, 17.8.2014.
IS.fi. Yle: Tämä hyttynen syö talvellakin - sikiää kodin lattiakaivossa, 3.12.2012.
Yle.fi. Talvihyttysillä on pakkasnestettä suonissaan, 16.12.2010.
Hei,
Heikki & Marjatta Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan sanaa on käytetty (ainakin) 1940-luvulta alkaen merkityksessä 'maalainen, maalla asuva, maanviljelijä'. Negatiivisempi merkitys 'tyhmä', hölmö, yksinkertainen' olisi saman lähteen mukaan 1950-luvulta eteenpäin.
Lähde: Paunonen, Heikki, ja Marjatta Paunonen. Tsennaaks Stadii, Bonjaaks Slangii: Stadin Slangin Suursanakirja. Helsinki: WSOY, 2000.
Käytössämme olevista lähteistä ei suoraan löytynyt tietoa juuri kyseisistä messuista. Hakuteoksen mukaan ensimmäisen sähkökäyttöisen käsiporakoneen valmisti saksalainen Wilhelm Fein Stuttgartissa vuonna 1895, joten mahdollisesti kyseessä oli juuri tämä keksintö.
Internetissä Stuttgartin messujen sivu on osoitteessa http://www.messe-stuttgart.de. Tältä sivulta kohdasta kontakt eteenpäin klikkaamalla saat sivun, jolta voit lähettää sähköpostia suoraan messuille. Ehkäpä kannattaa tiedustella asiaa suoraan Stuttgartista sähköpostitse.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kirja:
Hilamaa: Musta syke (esim.s. 23 Soulin kulta-aika, s.65 Sykettä souliin, myös löytyy James Brownista artikkeli).
Netistä löytyy seuraavasta osoitteesta englanninkielellä soulista ja sen alalajeista http://www.allmusic.com/
Jarna Heinosen teoksessa Kohti asiakaslähtöisyyttä ja kilpailukykyä: sisäinen yrittäjyys kunnallisen yksikön muutoksessa (1999) käsitellään mm. kirjastojen sisäistä yrittäjyyttä. Kannattaa myös tutkia hänen uudempaa teosta Sisäinen yrittäjyys: uskalla, muutu, menesty (2002). Kirjojen saatavuustiedot löydät aineistotietokannastamme http://www.helmet.fi/
Linkin Park yhtyeen kitaranuotteja löytyy seuraavia:
Modern guitar anthems: thirty songs arranged for guitar, tablature, vocal
osa: Red book
Sisältää em. yhtyeen kappaleen: In the end
21st century rock: the lyrics and actual chords to 35 modern rock hits (2002)
Sisältää em. yhtyeen kappaleet: In the end ja Points of authority
Play guitar with... nü metal: laulu- ja kitaranuotit sekä tabulaattorinotaatiot
cd + nuotti
Sisältää kappaleen: One step closer
Linkin Park (esitt.): Hybrid theory (nuottijulkaisu kitaralle) 2001
Viimeksi mainittu sisältää vain Linkin Parkin kappaleita.
Porvoon kirjastossa on kaikki muut paitsi viimeksi mainittu nuotti.
Voit tehdä siitä hankintaehdotuksen musiikkiosastolle tai jättää kaukolainapyynnön.
Runoa ei ollut Cesar Vallejon ainoassa suomennetussa runokokoelmassa Musta kivi valkoisen päällä. Sitä ei löytynyt myöskään latinalaisen runouden antologioista Näin ihminen vastaa ja Kello 0. Ainakaan käytettävissä olevin keinoin runolle ei löytynyt suomennosta.
Melko paljon tietoa aiheesta sisältyy teokseen
Suomen kirjallisuus II: Ruotsin vallan aika. SKS 1963.
Lisää kirjoja voit hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Voit muuttaa tekijä- ja nimeke -laatikot asiasanahauiksi ja sitten hakea kolmella asiasanalla: kirjallisuus, suomi, ruotsin vallan aika. Verkkokirjastosta näet myös teosten saatavuustiedot.
Italia-saksa sanakirjaa lähinnä olisivat usean kielen sisältävät Eurosanakirjat, jotka ovat hieman suppeita ja hankalampia käyttää, kuin tavallinen sanakirja, mutta ehkä aloittelijalle riittäisivät. Kannattaa käydä kysymässä lähimmästä kirjastosta.
Orimattilan kirjastossa kysymääsi kirjaa (,jonka nimi kokonaisuudessaan on Kunniamme päivät: Suomen sota 1939-40 kuvina ja päämajan tilannetiedoituksina / toimittanut Maan turva ; [toimittanut Toivo Rautavaara ja Juhani Konkka]) ei ole, mutta monista kirjastoista eri puolilta Suomea se löytyy. Voit saada kirjan kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Tutkailin Freudin teosta Unien tulkinta (ISNM 951-20-5582-1, Gummerus 1999). Tarkkaa nimitystä kuvaamallesi ilmiölle en siitä löytänyt. Kirjan luvussa VI, Unityö, on kuitenkin kohtia, jotka voisivat viitata samantapaiseen asiaan. Esim. sivulla 250 puhutaan "kokoomahenkilöstä", jonka henkilöys saattaa unen kuluessa muuttua, mutta ulkonäkö pysyy samana. Tämä samoin kuin s. 252 mainittu "sekahahmo" liittyy unien tiivistymisilmiöön.
Samastumisilmiöstä puolestaan kerrotaan kirjan sivulla 272: "Samastumisen tuloksena kahdesta tai useammasta henkilöstä, joita toisiinsa nivomassa on jokin kaikille yhteinen piirre, ilmaantuu uneen vain yksi toien tai muiden jäädessä näkymättömiin. Tuo edustushenkilö joutuu sitten unessa kaikkiin sellaisiin...
Esititpä kinkkisen kysymyksen! Käytettävissämme olevista lähteistä emme onnistuneet löytämään tietoa. Novellioppaassa (jossa on listattu kotimaisten kirjailijoiden novellit) ei Veikko Huovisen kohdalla ollut mainintaa "Konditionaalikonferenssi" -nimisestä novellista. Voisiko novelli kulkea jollakin toisella nimellä? Vai voisiko novelli olla jonkun toisen kirjailijan kirjoittama? Vai olisiko kyseessä novelli, joka on julkaistu pelkästään jossakin lehdessä?
Tietäisikö kukaan lukijoistamme?
Erikoiskirjastoja hallinnoivat ja rahoittavat isäntäorganisaatiot. Organisaatiot päättävät itsenäisesti kirjastojen toiminnasta. Suomessa erikoiskirjastoja on yli 300. Esimerkiksi maailman metsäntutkimusorganisaatioiden liitto ylläpitää omaa metsäalan kymmenluokittelua.
Erikoiskirjastojen toimintaa on tilastoitu sivulla: https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.jsp
Näillä sivuilla ei kuitenkaan mainita kirjastojen luokitusjärjestelmiä, eikä näytä olevan olemassa muitakaan valmiita dokumentteja joihin olisi kerätty etsimiäsi tietoja.
Kirjastot.fi -sivustolla on lueteltu erikoiskirjastoja ja niiden kotisivuja. Kotisivujen kautta voisi yrittää etsiä tietoa heidän luokitusjärjestelmistään.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/...
