Asevelvollisuuslain mukaan varusmiespalveluksen jälkeen asevelvollisuus jatkuu reservissä miehistöön kuuluvalla sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 50 vuotta. Upseerilla, opistoupseerilla ja aliupseerilla reservissä olo jatkuu sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta.
Lisätietoja esimerkiksi Puolustusvoimien www-sivuilta osoitteesta:
http://www.puolustusvoimat.fi >> Reserviläiselle >> Asevelvollisuus ja -aika
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole mahdollista käyttää juridiikan ammattilaisille suunnattua Edilex-lakitietopalvelua. Turussa sitä voi käyttää sekä Turun yliopiston että Åbo Akademin kirjastoissa.
Tapani Marjasen tuore teos "Syyt ja sorvaukset : iloksi ja opiksi" (Tapani Marjanen, 2012) löytyy jo ainakin Satakirjastojen ja Vaski-kirjastojen tietokannoista ja se näyttäisi olevan lainattavissa. Alla olevista linkeistä pääset kirjastojen tietokantoihin ja voit tarkistaa teoksen saatavuuden.
Teosta on myytävänä ainakin yhdessä verkkokaupassa. Verkkokauppojen sivuja löydät helposti esimerkiksi googlettamalla kirjan nimellä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
http://www.satakirjastot.fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Haanojan kirjaston lastenosastolla voi kuunnella cd-levyltä ja c-kasetilta musiikkia ja äänikirjoja. Haanojan kirjaston cd-levykokoelma on hyvin pieni. Aikuisten puolella on etupäässä maailmanmusiikkia ja jokunen pop-musiikkilevy. Lasten puolella on lastenlauluja cd-levyinä.
Arkkitehtuurissa tyylit vaihtelevat ajan ja paikan mukaan. Erilaiset rakennustyylit heijastavat vallassaolevaa muotia, uskomuksia ja uskontoja tai arvoja ja ihanteita sekä uusia tekniikoita, jotka mahdollistavat uudet tyylit.
Lisää aiheesta löytyy englanninkielisestä Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Architectural_style
Kaikkeen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa, jonka myöntää paikallinen rakennusvalvontaviranomainen. Rakennusluvasta lisää täällä: http://www.rakennuslupa.fi/
Kaupunkirakentamista säätelee myös asemakaava. Täältä löytyy tietoa asemakaavoituksesta Espoossa: http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Asemakaava
Lisäopastusta aiheeseen voisi tiedustella myös arkkitehtuurimuseon kirjastosta:...
Kysymykseen on vastattu aikaisemmin Marja-Leena Lempisen elämäkertatietojen yhteydessä. Tässä vastaus:
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa kerrotaan, että Marja-Leena Lempinen on syntynyt 3.7.1950 Viitasaarella. http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175938149489 Hän asuu Tuusniemellä ja on aiemmin asunut myös Keiteleellä.Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa hän kertoo itse elämästään, perheestään, harrastuksistaan ja kirjallisesta tuotannostaan seuraavassa osoitteessahttp://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=66 Siellä on myös hänen puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa, joiden avulla voi kysellä ja jutella hänen kanssaan.Myös kustannusosakeyhtiö WSOY:n verkkosivuilta löytyy tietoa...
Ukko Kivennavalta tunnetaan keskikannakselaisista sanonnoista: "Tulkoo ukko vaik' Kivenavalt", "Ei pelätä, vaik' ois ukko Kivennavalt".
Sanonnalla viitataan kivennapalaisten taipumukseen kahinointiin ja periksiantamattomaan jääräpäisyyteen. Kivennapalaiset (kivennappoiset) saattoivat uhota: "Täs on ukko Kivennavalta!", ja jos joku lähti uhoajaa haastamaan sanottiin: "Myö ei pelätä, vaik tulkoo ukko Kivennavalt!"
Lähteet:
Kaivola, T. 1979. Kivennavalla: karjalaisia kertomuksia ja muistikuvia. Helsinki: SKS, s.227.
Okker, J. (toim.) 2004. A vot sano ryssä ja taas pussas: keskikannakselaisia sanontoja. Loimaa: Ooli, s. 92.
http://monivarinen.blogspot.fi/2013/12/tulkoon-ukko-vaikka-kivennavalta…
Sukunimi on tosiaan varsin harvinainen. Sitä ei mainita kirjastomme suomalaisia sukunimiä käsittelevissä lähdekirjoissakaan, joten selvyyttä nimen alkuperään ei tullut.
Suomen sukututkimusseuran HisKi-historiakirjojen hakuohjelma löysi kastetut-otsikon alta kolme 1800-luvulla syntynyttä lasta (Ida Gustawa s. 2.9. 1873, Karolina Markusdotter s. 1.5. 1876, Johannes s. 27.7. 1888), joiden isän nimi oli Mäkitaipale. Lapset syntyivät Lieson kylässä, joka sijaitsee entisessä Lammin kunnassa Hämeenlinnassa. Lasten isän nimeksi mainitaan kaksi kertaa Karl Johansson Mäkitaipale ja kerran vain Karl Mäkitaipale. Äidin nimi on Karolina Marcusd:r (dotter?).
HisKin kautta löytyy myös tieto, että vuonna 1845 on vihitty Liesossa Adam Johansson...
Valitettavasti Saunalahti ei ole omatoimikirjasto.
Siellä voi asioida vain kirjaston aukioloaikana.
Lähimmät kirjastot ovat Kauklahti (omatoimi) ja Kivenlahti (Enemmän auki)
Voit palauttaa aineiston mihin tahansa Helmet kirjastoon.
Elonetistä löydät tietoa elokuvan aikalaisvastaanotosta ja taustasta.
Ks. https://www.elonet.fi/fi/elokuva/106945
Sakari Toviainen kirjoittaa Lumikuningattaresta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin esitteessä:
https://kavi.fi/fi/elokuva/106945-lumikuningatar
Lumikuningatar on sittemmin nähty mm. Suomen Kansallisoopperassa Kansallisbaletin 90-vuotisjuhlavuonna 2012.
Ks. http://oopperabaletti.fi/stage24/lumikuningatar/?gclid=CLr9jpux39ECFQeU…
Lähteitä:
Lumikungatar : lastenelokuva vai aikuisten seksuaalifantasia / Syrjänen, Elina
Musiikin suunta, ISSN 0780-0703 1996; (3): s. 38 - 47
Musiikillisia stereotypioita. / Syrjänen, Elina
Filmihullu, ISSN 0782-3797 1998; (4): 22-23
RAJATON RUUTU
Rajaton ruutu : kirjoituksia lapsista ja...
Bill ja Melinda Gatesin säätiö on myöntänyt Helsingin kaupunginkirjastolle 1 miljoonan dollarin (n. 6 mmk) suuruisen tunnustuksen hyvästä, Internetin käyttömahdollisuuksia edistävästä työtä. Bill & Melinda Gates Foundation on säätiö, jonka Gatesit perustivat yksityisillä varoillaan vuonna 1997. Säätiö myöntää Access to Learning -palkintonsa yleiselle kirjastolle, joka on mahdollistanut poikkeuksellisen hyvin käyttäjiensä pääsyn tiedon ja kulttuurin äärelle Internetin avulla. Palkinnolla halutaan kiinnittää huomiota kirjastojen mahdollisuuksiin toimia tietoyhteiskunnan ovien avaajana kaikille kansalaisille.
Palkitsemisperusteissa korostetaan erityisesti Lasipalatsin Kirjakaapelin kirjaston merkitystä edistyksellisten, tietotekniikkaan...
Esim. Gina Steerin kirjasta "Suklaaherkkuja", joka on ilmestynyt "Hyvää helposti"-sarjassa v.1995, löytyy resepti, jossa tosin ei mainittu pullan ranskankielistä nimeä, mutta uskoisin kyseessä olevan juuri "pain au chocolat".
Laulajan laulu on Eino Leinon runojen kokoelmasta Sata ja yksi laulua, joka julkaistiin vuonna 1898.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100818/Sata_ja_yksi_laulua.p…
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml
Huume-, huumausaine- ja huuma-sanojen alkuperää on haettava huumata-verbistä.
Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja kertoo, ettei tajunnan hämärtämistä merkitsevällä huumata-verbillä ole tarkkoja vastineita suomen sukukielissä. Sen on kuitenkin arveltu kuuluvan yhteen suomen murteissa esiintyvän, humisemista merkitsevän huumata-verbin kanssa. Tässä merkityksessä sille on esitetty vastineiksi virosta huumata ’huokua, uhota; hehkua’ ja liivistä ūm ’(aamu)hämärä’. Sanavartalo on selitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jonka alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan húm ’hämärä’.
Sekä tajunnan hämärtämisen että humisemisen merkityksissä huumata on tullut käyttöön suomen kirjakielessä 1800-luvulla. Verbistä johdettu huumaus löytyy kuitenkin jo...
Taloyhtiöillä on oikeus järjestää tiloissaan kameravalvontaa, mutta koska Suomessa ei ole erikseen lakia taloyhtiöiden kameravalvonnasta, asianajotoimistot ja asiantuntijat kehottavat ottamaan huomioon tiettyjä yksityisyyden suojaan, kotirauhaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyviä seikkoja.
Salakatselun ja kotirauhan rikkomisen välttämiseksi kameravalvonnasta tulee ilmoittaa asianmukaisesti, esimerkiksi näkyvällä kyltillä ”alueella nauhoittava kameravalvonta”. On myös määriteltävä tarkkaan, onko kameravalvottu alue ns. kotirauhan piirissä. Henkilötietolain kannalta on myös erityisen tärkeää, että tallentavaa kameravalvontaa varten on nimetty henkilö, joka vastaa henkilötietoja sisältävän materiaalin asianmukaisesta käsittelystä....
Oluttölkin tai muun objektin suurpiirteisen jäähtymisnopeuden eri lämpötiloissa voi laskea Newtonin jäähtymislain kaavaa käyttäen: https://fi.wikipedia.org/wiki/Newtonin_j%C3%A4%C3%A4htymislaki
Tällöin tulee tietää jäähdytystilan (pakastin, jääkaappi) vakiolämpötila, kappaleen lämpötila sekä kappaleen materiaalin vakiolämmönjohtavuus. Kannattaa kuitenkin huomioida, että myös kappaleen koko, muoto, materiaali(t) ja asento vaikuttavat jäähtymisnopeuteen. Lisäksi miedostikin alkoholipitoinen neste jäähtyy tai ainakin jäätyy hieman hitaammin kuin esimerkiksi vesi.
Don Rosan mukaan Mummo-Ankka syntyi noin vuonna 1855. Oikealta nimeltään hän on Kaino-Vieno (engl. Elvira). Taliaferron ja Karpin sarjakuvissa Mummo-Ankka saapuu uudisasukkaana Pohjois-Amerikkaan. Hänen sanotaan ottaneen osaa intiaanisotiin (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Intiaanisodat). Mummo-Ankka avioitui Hepsu Ankan kanssa ja sai kolme lasta, Aaronin, Doran ja Unton. Aku Ankka, Hannu Hanhi, Sisuvius Ankka ja Touho Ankka ovat hänen lapsenlapsiaan.
Mainintaa Mummo-Ankan ammatista ennen maatilan perustamista en valitettavasti löytänyt. Tuona aikana naisten työssäkäynti oli harvinaista, joten kenties Mummo-Ankallakaan ei varsinaista ammattia ollut.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mummo_Ankka
https://www.hs.fi/...
Kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy yhtään Koivula nimistä taiteilijaa. Pienen etsinnän jälkeen voisin kuitenkin ehdottaa, että etsimäsi taiteilija voisi olla Sirkka Koivula.Täältä pääsee lukemaan Sirkka koivulan lyhyen profiilikuvauksen: https://naivistit.fi/sirkka-koivula/ Kuvauksesta käy ilmi, että Sirkka Koivula on pitänyt taidegalleriaa jo 80-luvulla.Tässä on puolestaan pari vuotta sitten Oulussa huutokaupattu Sirkka Koivulan taulu: https://huutomylly.fi/huutokaupat/arvotaulu-s-koivula-oljytyo-7761 Voit koittaa verrata tätä taulua niihin tauluihin, jotka tiedät etsimäsi taiteilija Koivulan maalanneen.
Mm. seuraavissa teoksissa käsitellään järjestötoimintaa ja siihen osallistumista.
Kurikka, Päivi: Hällä väliä? (Suomen Kuntaliitto 2000)
Leppänen, Kalevi: Yhdistys 95 (Toivonpoika 1991)
Loimu, Kari: Yhdistystoiminnan käsikirja (WSOY 2000)
Siisiäinen, Martti: Suomalainen protesti ja yhdistystoiminta (Tutkijaliitto 1990)
Yhdistys toimii (Opintotoiminnan keskusliitto 1996).
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston aineistorekisteristä osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Aineistorekisteristä voi myös hakea lisää aihetta käsitteleviä teoksia yhdistämällä asiasana 'järjestötoiminta' ja luokka 30.7.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi myös runsaasti viittauksia aiheeseen, tietokanta on käytettävissä...
