Esim. Gina Steerin kirjasta "Suklaaherkkuja", joka on ilmestynyt "Hyvää helposti"-sarjassa v.1995, löytyy resepti, jossa tosin ei mainittu pullan ranskankielistä nimeä, mutta uskoisin kyseessä olevan juuri "pain au chocolat".
Helmet-kirjastojen varauksissa ensimmäinen numero näyttää sijaintisi jonossa, toinen numero kertoo varausten määrän. Olet siis esimerkiksi neljäntenä varausjonossa, jossa tällä hetkellä on kaiken kaikkiaan neljä varausta.
Siihen, kuinka nopeasti saat varaamasi aineiston, vaikuttaa suuresti myös se, kuinka monta lainattavaa kappalettaa kokoelmissa on kyseistä teosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Lentokapteenin arvonimi on myönnetty ensimmäisen kerran vuonna 1934, jolloin sen saivat Gunnar Lihr ja Ville Leppänen. Arvonimi voidaan myöntää hakemuksesta ansioituneille ilmailun parissa työskenteleville henkilöille tai ansioituneille ilmailun harrastajille. Vuonna 2020 sen sai kolme henkilöä, ja yhteensä arvonimi on myönnetty nyt 117 kertaa.
Arvonimien tarkoitus on kuvata henkilön elämäntyötä. Suomessa on tällä hetkellä käytössä 110 eri arvonimeä, mutta arvonimilautakunnalle voi esittää myös uusia arvonimiä. Uusimmat, 2017 käyttöön otetut ovat korkeakouluneuvos ja taideneuvos. Arvonimiä voivat hakea ansioituneille henkilöille yksityiset henkilöt, yhteisöt tai molemmat yhdessä.
Ilmailualalla ammattinimike on lentäjä. Liikennelentäjät...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä vain Kirjakaapelilla (Lasipalatsi) on mahdollista käyttää PageMakeria. Ajanvaraus puhelinnumerosta 310 85000. Tarkempia tietoja ks. http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/kaapelilaitteisto.html
Mm. seuraavissa teoksissa käsitellään järjestötoimintaa ja siihen osallistumista.
Kurikka, Päivi: Hällä väliä? (Suomen Kuntaliitto 2000)
Leppänen, Kalevi: Yhdistys 95 (Toivonpoika 1991)
Loimu, Kari: Yhdistystoiminnan käsikirja (WSOY 2000)
Siisiäinen, Martti: Suomalainen protesti ja yhdistystoiminta (Tutkijaliitto 1990)
Yhdistys toimii (Opintotoiminnan keskusliitto 1996).
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston aineistorekisteristä osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Aineistorekisteristä voi myös hakea lisää aihetta käsitteleviä teoksia yhdistämällä asiasana 'järjestötoiminta' ja luokka 30.7.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi myös runsaasti viittauksia aiheeseen, tietokanta on käytettävissä...
Standardi 93/116/EY löytyy Euroopan unionin virallisesta lehdestä: Virallinen lehti nro L 329 , 30/12/1993 s. 0039 - 0053 Suomenk. erityispainos Alue 13 Nide 25 s; ks myös. Virallinen lehti nro L 042 , 15/02/1994 s. 0027 - 0027. Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole näitä lehtiä, mutta ne löytyvät esim. Jyväskylän yliopiston kirjastosta.
Chilin viljelystä on Juha Forsblomin artikkeli "Chilien
poltetta" KOTIPUUTARHA-lehdessä no 2 vuosi 1999 sivut 60-63 sekä TIETEEN KUVALEHDEN 1993 numeron 1 sivuilla 52-53 artikkeli "Cilipippuri voi alentaa
ruumiinlämpöä".
Chilistä on myös kirjassa
Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen. 1997
Olen hakenut useista eri tiedonlähteistä, mutta vaikuttaa siltä että kaikki käsialaan liittyvät kirjat koskevat joko käsialantutkimusta, esimerkiksi ihmisen luonteen tarkastelua käsialan valossa eli käsialantulkintaa, tai vanhojen käsialojen tuntemusta historiantutkimisen kannalta.
Kaunokirjoitukseen liittyvät opukset ohjaavat lähinnä kalligrafiaan ja tekstaukseen. Mutta ehkä niistä olisi hyötyä myös käsialan kehittämisessä.
Seuraavasta nettijulkaisusta voisi olla sinulle iloa Käsin kirjoittaminen vuonna 2000, http://www.edu.fi/julkaisut/kasiala.pdf . Siinä on erilaisia käsialamalleja ja lisäksi luku Näin kehitetään hyvä käsiala.
Suomen kielellä ei Eduskunnan kirjaston kokoelmista löydy valitettavasti kovin ajantasaista aineistoa, mutta ohessa muutama yleisteos:
Yhdysvallat : kansa ja hallitusmuoto. Yhdysvaltain tiedotustoimisto, [1963?].
Helander, Voitto: Läntisten suurvaltain poliittiset järjestelmät. Finnpublishers, 1984 (USA:sta s. 219-284).
Lisäksi voisi tarkistaa vielä, mitä tietosanakirjoista löytyy aiheesta.
Asiaa kannattaisi kysyä lisäksi vielä American Resource Centeristä, Helsingin yliopiston kirjastossa toimivasta Amerikka-tietouteen keskittyneestä kirjastosta. Kotisivu:
http://www.usembassy.fi/servlet/PageServer?FrameSet=arc.html
Yhdysvaltain oikeusjärjestelmästä löytyy lyhyt esittely linkkeineen jatkotietoon Eduskunnan kirjaston sivuilta, kts. http...
Australian matkaoppaita on pääkaupunkiseudun kirjastoissa varsin paljon. Luettelon niistä saat Helmet-aineistohaun (http://www.helmet.fi/) kautta napsauttamalla auki sanahaun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun Australia matkaoppaat. Tuloksena saat 124 teoksen tiedot. Kirjat ovat uutuusjärjestyksessä: uusin on vuonna 2005 julkaistu Jenny Peggin toimittama Australia, vuonna 2004 julkaistujakin on 11. Suurin osa on englanninkielisiä. Suomenkielisiä oppaita ovat Ken Bernsteinin Australia (2003) ja Lehtipuun, Rajalan ja Väyrysen Australia (2000). Myös matkaopasvideoita on muutamia. Luettelon pelkästään niistä saat lisäämällä äskeiseen hakuun aineistoksi videokasetit.
Varsinaisia "nettikirjoja" eläinten/koirien sairauksista ei Internetistä juurikaan löydy, mutta sensijaan kylläkin runsaasti sivu(sto)ja ja artikkeleita. Koirista ja niiden sairauksista löytyy useita niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin ylläpitämiä sivustoja. Tässä niistä muutamia:
http://www.vetcare.fi/index.php?id=75
http://www.elainsairaalanystavat.com/kysy/index.asp
- kysymyksiä ja vastauksia
http://koti.mbnet.fi/tsaikkon/elainlaakarinet/
http://www.htk.fi/public/ppu/silmasairaudet.htm
http://www.htk.fi/public/ppu/Selkasairaudet.htm
http://www.tunturisusi.com/koiralinkit/artikkelit.html
http://www.dlc.fi/~mattiera/terve.html
http://www.pelastetaankoirat.com/faktat_sairaudet.htm
Lisäksi eri rotuyhdistyksillä on omat...
Veistäjä on Tilla Kekki. Patsaan nimi on Aikojen Saatto 2005.
Tässä lisätietoa kuvanveistäjästä
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?id=2375
Kuvauksen perusteella kuulostaisi, että kysymyksessä olisi Charles Dickensin Loistava tulevaisuus. Siinä päähenkilönä on orpopoika Philip Pirrip, joka asuu ilkeän sisarensa luona. Myöhemmin varakas vanha neiti kutsuu hänet viihdyttämään itseään ja kasvattitytärtään. Myöhemmin hän muuttaa Lontooseen asumaan.
Väestörekisterin nimipalvelusta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/ selviää, että Anseliina nimi on annettu Suomessa 8 kahdeksalle tytölle, vuonna 2007 vasta kerran.
Tästä palvelusta ei ikävä kyllä saa nimen alkuperää selville eikä nimeä löydy kirjastomme lukuisista nimikirjoistakaan.
Itse tulkitsisin nimen muunnokseksi nimestä Angelina. En kuitenkaan löytänyt hyllyissä olleista nimikirjoista todistetta päättelylleni. Angelina/Angeliina nimien alkuperä tulee kreikan sanasta angelos, joka tarkoittaa sanansaattajaa, viestintuojaa, enkeliä. Nimestä on lukuisia muunnoksia eri kielialueilla ja maissa; Angelinan venäjänkielinen muunnos on esimerkiksi Anzhelina.
Anselina löytyy mm. katolilaisesta nimiluettelosta (http://www.catholicity.com/names/...
Teosta ei löytynyt suomalaisten kirjastojen luetteloista. Teosta voi koittaa saada kaukolainatuksi oman lähikirjaston kautta. Kaukolainaus on maksullinen palvelu, maksun suuruus vaihtelee 4 euron (Pohjoismaista) ja 15 euron (muualta Euroopasta) välillä.
Miguel Hernandezin runokokoelmassa Poemas de amor on kysymäsi runo, joka alkaa "Desde que el alba ..." Toinen kysymäsi runo kuuluu tähän samaan runoon, sen loppupuolelle. Kirja on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjastosta. (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/rikhardinkatu/)
Samainen runo löytyy myös esim. seuraavalta sivulta:
http://www.poesiaspoemas.com/miguel-hernandez/desde-que-el-alba-quiso
Jokaisella kirjastolla saattaa tässä asiassa olla omat käytäntönsä. Joistakin kirjastoista saa varata poistolehtiä etukäteen, mutta yhteisesti sovittua käytäntöä ei ole. Kannattaa kysyä asiaa siitä kirjastosta, josta haluaa poistolehdet.
