Ei ole, mutta asiantunteva työtoveri antoi seuraavan tavan toimia kaupunginkirjaston asiakastietokoneita ja skanneria käyttäen. Jos sarjakuvat eivät ole omiasi, muista tekijänoikeusrajoitukset.
A3-skannauksien teko onnistuu jopa A4-skannereilla näin:
aukeama skannataan sivu kerrallaan ja tämän jälkeen asiakaskoneissamme olevalla Adobe Photoshop Elements -kuvanmuokkausohjelmalla voidaan yhdistää nämä kaksi skannattua yhdeksi kuvaksi. Tämän jälkeen voit käyttää Adobe Acrobat Elements –ohjelmaa muuttaaksesi nämä PDF-muotoon.
Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto vuodelta 1883
on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Teos on sijoitettu
pääkirjaston käsikirjaston varastoon, eli se ei oli lainattavissa.
Voitte pyytää sitä luettavaksenne tietopalvelusta.
Teos on saatavissa myös sähköisessä muodossa
Suomen sukututkimusseuran nettisivuilla osoitteessa
http://www.genealogia.fi/linktoold/hakem/sanasto/sanastoa.htm
Sinulle olisi pitänyt lähteä muistutus maanantaiaamuna. En ole kuullut ongelmista maanantaiaamuna, joten ole hyvä ja tarkista seuraavat asiat:
- Sähköpostisi on tallennettu järjestelmään oikein. Tiedoissa voi olla vain yksi sähköpostiosoite.
- Sähköpostisi saapuneet-kansio ei ole täynnä.
- Roskapostisuodattimesi ei ole ohjannut viestiä roskapostiin.
Kirjaston viestit tulevat seuraavista osoitteista:
- circadm@www.helmet.fi (varausilmoitukset, eräpäivätiedotteet, muistutukset)
- exporter@www.helmet.fi (perinteisestä HelMetistä lähetetyt viitelistat)
- iii@kirjtuo2.helmet.fi (Encoresta lähetetyt viitelistat)
Nämä osoitteet ovat muuttuneet maaliskuun lopussa, joten roskapostisuodatin saattaa vaatia päivittämistä.
Taiteen ja kulttuurin vaikuttavuus yhteiskunnassa on hyvin laaja aihe. Yliopistokirjastojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy satoja aiheeseen jollakin lailla liittyviä viiteitä. Lisäksi määrä kasvaa vielä suuresti, jos tarkastellaan yksittäisiä taiteenaloja ja niiden vaikuttavuutta, esim. kirjallisuutta, musiikkia, kuvataiteita tai teatteritaidetta.
Oheisessa liitteessä on jonkin verran aiheeseen liittyviä kirjallisuusviitteitä lähinnä Linda-tietokannasta ja esimerkinomaisesti muutamia eri taiteenalojen vaikuttavuuteen liittyviä viitteitä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tietokannasta sekä lisäksi pari mielenkiintoista artikkeliviitettä. Et maininnut, mitä kieliä luet, joten luettelossa on nyt vain suomen- ja englanninkielisiä...
Valitettavasti tätä Yleisradion äänitystä ei ole julkaistu kaupallisella äänitteellä, joten se ei ole ostettavissa. Näillä ns. "kantanauhoilla" on paljon varsinkin kotimaista musiikkia, joka ei ole ainakaan toistaiseksi löytänyt tietään julkaisuihin. Toistaiseksi tätä Haverisen esitystä täytyy siis vain toivoa esitettäväksi radiossa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Sopivaa iltaluettavaa 6-11-vuotiaille lapsille voisivat olla esimerkiksi Marvi ja Merja Jalon Jesse-koirakirjasarja, Eppu Nuotion Kingi-koirakirjasarja, Jo Nesbon seikkailulliset Tohtori Prottori -kirjat sekä Timo Parvelan Maukka ja Väykkä -sarja.
Arkikertomusten puolelta kannattaa tutustua esimerkiksi Tapani Baggen Urho-sarjaan, Karo Hämäläisen Samuli-sarjaan ja Tuula Kallioniemen Konsta-sarjaan.
Kaikki edellä mainutut kirjasarjat soveltuvat hyvin sekä tytöille että pojille.
Helsingin kollegat olivat keskustelleet tästä aiheesta aamulla ja heiltä tuli alla oleva lista:
-Volter Kilpi
-Bo Carpelan
-Jorma Etto
-Kari Aronpuro
-Rebekka Räsänen
-Risto Rasa
-Valter Juva
-Karl Colan
-Markku Ropponen
Sakari Topelius on sillä lailla pelissä mukana, että hän oli perustamassa Helsingin kaupunginkirjastoa. Hän toimi perustajaseuran sihteerinä.
Mitään kaiken kattavaa listausta tästä ei varmaan ole olemassa, mutta seuraavista lähteistä voit saada lisää tietoa tähän.
Kirjasamposta voi hakea ammatilla, joten sieltä löytyy kirjailijoita, jotka ovat myös kirjastonhoitajia http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kirjastonhoitajat#.Wl8mRf88K70 Lisäksi musiikkikirjastonhoitaja-haulla löytyy Markku Into....
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohausta löytyy mm. seuraavia teoksia konsultoinnista:
Elämä--on ihmisen parasta aikaa / Tero J. Kauppinen
[Yritysvalmennus Group], [Helsinki], 1999
Järvinen, Keijo: Tekninen konsultointi
KTM, Työvoima- ja elinkeinokeskus], [Helsinki], 1999,
Lääperi, Raija: Pk-yritysten Kunto-ohjelman arviointi
Kauppa- ja teollisuusministeriö, yrityskehitysosasto, Helsinki, 1997, Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja. 1997, 29
Yksilö ja työyhteisö muutoksessa /Soili Keskinen (toim.)
Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, [Turku], 1996, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja. A. 53
Vapaavuori, Jukka: Työyhteisön jumi...
Kappale Tuntematon on ainoastaan mainitsemallasi levyllä Ann Christine Johnny Danny. Kyseistä levyä ei löytynyt pääkaupunkiseudulta, yleisten kirjastojen yhteistietokannasta eikä musiikkiaineistojen yhteistietokannasta.
Tästä ei löytynyt tietoa. Vuoden 2018 Duodecim-lehden artikkelin (Tyypin 1 diabeteksen ennuste on parantunut) mukaan keskimääräinen eliniän menetys tyypin 1 diabeetikoilla on 10 - 13 vuotta:
https://www.duodecimlehti.fi/duo14465
Diabetes ei ole yhtenäinen sairaus, vaan se voidaan jakaa useampaan eri tyyppiin, mikä vaikuttaa myös eliniän ennusteeseen. Alla linkki Duodecimin Käypä hoito -sivustolla:
https://www.kaypahoito.fi/nix00773
Calidris Kustannuksella on suomenkieliset verkkosivut, ja sivustolta löytyvän tiedon mukaan kustantamo toimii nykyisin Ruotsin ja Norjan lisäksi myös Suomessa. Toiminta Suomessa on verkkosivujen mukaan vasta käynnistymässä. Kirjastojen tietokannoista ei ainakaan toistaiseksi löytynyt suomalaisten kirjailijoiden teoksia tältä kustantajalta. Lisätietoja voi kysyä suoraan kustantamosta sähköpostite info@calidriskustannus.fiKustantamon suomenkieliset verkkosivut löytyvät osoitteesta calidriskustannus.fi
Nokkahuilu on satoja vuosia vanha soitin, jonka suosio alkoi kuitenkin hiipua 1700-luvun lopulla, kun poikkihuilu syrjäytti sen. 1900-luvun alussa vanhasta musiikista ja vanhoista soittimista kiinnostuttiin uudelleen. Myös Arnold Dolmetsch kiinnostui vanhoista soittimista ja rakensi vuonna 1919 ensimmäisen kopion vanhasta nokkahuilusta.
Saksassa vaikutti 1920-1930-luvuilla nuorisoliike, joka pyrki edistämään musiikin harrastamista kodeissa ja kouluissa. Säveltäjä ja musiikkipedagogi Carl Orff (1895-1982) kehitti koulusoittimiston, jota käytetään suomalaisissakin kouluissa. Hän otti nokkahuilun soittimistoonsa ystävänsä Curt Sachsin suosituksesta.
Suomeen nokkahuiluinnostus tuli Saksan ja Ruotsin kautta. Suomessa nokkahuilua on käytetty...
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-kokoelmatietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy seuraavia kirjoja, joissa käsitellään tietotekniikkaa ja organisaatioita:
Atk:n vaikutuksia--Pertti Järvinen (toim.) Tampereen yliopisto, Tampere, 1995
Praxis--käytännön yritystaito [Osa 3]/[toimitus: Raisa Vuohelainen] WSOY, Porvoo, 1994
Karvinen, Matti :Tietotekniikkainvestoinnit--valmistelijan ja johtajan opas, Suomen Atk-kustannus, Espoo, 1994
Salli, Paavo: Organisaatioiden välinen tiedonsiirto kuntien hankintatoimessa, Suomen kuntaliitto, Helsinki, 1993
Zuboff, Shoshana: Viisaan koneen aikakausi--uusi tietotekniikka ja yritystoiminta, Otava, Helsingissä, 1990
Stenlund, Heikki: Organisaatioiden tietotekniikan soveltamisvalmiudet--arviointi ja...
Runo on pitkä, joten pyydämme Teitä kääntymään lähimmän yleisen kirjaston puoleen ja hakemaan sieltä teoksen Runon pursi. Runon suomentaja on Yrjö Jylhä.
Veijo Merestä on kirjoitettu elämänkerta:
Sihvo, Hannes: Veijo Meri--täynnä liikettä (1998).
Lisäksi hänestä löytyy tietoa monista teoksista, kuten:
Kansallisgalleria--suuret suomalaiset [5]--Moderni Suomi--(1965-1995) (1997)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäivään (1994)
Juhani Salokannel: Linnasta saarikoskeen (1993)
Koskela, Lasse: Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon (1990)
Veijo Merestä kirjoitettuja aikakauslehtiartikkeleita löytyy kirjastosta Aleksi-tietokannasta, ja sanomalehdissä ilmestyneitä kirja-arvosteluja löytyy kirjastosta Kirjallisuusarvosteluja (B)kaunokirjallisuus - lehdistä.
Internetistä löytyi muutamia linkkejä Veijo Mereen:
http://www....
Helsingin kaupunginkirjasto hankki vuonna 2000: 120 911 kirjaa, näistä eri nimekkeitä oli 19 715. Muuta aineistoa mm. levyjä ja videoita hankittiin
29 226, joista eri nimekkeitä oli 10 944.
Enemmän tietoa kirjaston aineiston hankinnasta löytyy teoksesta:
Helsingin kaupunki. Kaupunginkirjasto Tilastoja - Statistik 2000. Teosta on saatavissa Pääkirjastosta, jossa on sekä lainattava kappale, jonka saatavuutta voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi , ja käsikirjastokappale, joka on sijoitettu Helsinki-kokoelmaan.
Kirjastoautot ovat todella osa kirjastojen tarjoamaa palvelua ja hyvä esimerkki julkisista liikkuvista palveluista, joita Suomessa tarjotaan ja käytetään sekä maaseudulla että osana kaupunkien kirjastopalveluja.
Kirjastoautoja on tällä hetkellä 202, luku saattaa vaihdella vuosittainkin. Tilastotietoja voi tarkentaa Opetusministeriön viestintäkulttuuriyksiköstä (yhteystiedot löytyvät verkosta osoitteesta www.minedu.fi/opm/kulttuuri/yleiset_kirjastot.html) tai kotipaikkakunnallasi lääninhallituksen kirjastotarkastajalta.
Liikkuvaa kirjastopalvelua on muuten myös kirjastovene, Paraisten kaupunginkirjaston kesäpalvelu saaristolaisille.
Lisäksi liikkuvana julkisena palveluna voidaan pitää myös laitoskirjastojen palveluja sekä kirjastojen...
