Pertsa ja Kilu ovat joidenkin Väinö Riikkilän lastenkirjojen sankarit ja Oy Yleisradio Ab:n TV2:n 1975-76 tuottama neliosainen televisioelokuvasarja.
Kyseiset TV-elokuvat on ensin esitetty TV-sarjoina. Sittemmin, 1989, ne on levitetty Yleisradion Tallennepalvelun videoina. Nämä vanhemmat elokuvat olivat Vili Auvisen sovittamia ja ohjaamia. Näitä vanhoja elokuvia on saatavana HelMet-kirjastoista videokasetteina.
Vuonna 2000 Yle TV2 teetti uuden 12-osaisen Pertsa ja Kilu-sarjan, jonka tarinat ovat aivan uusia eivätkä perustu Riikkilän teksteihin. Ne ovat Taavi Vartian kirjoittamia ja ohjaamia. Sarja esitetään uusintana vuonna 2007.
Tätä uudempaa sarjaakin on saatavana HelMet-kirjastoista videokasetteina.
Valitettavasti emme pysty sanomaan,...
Enontekiön kirjastossa on Yrjö Alamäen kirja Lapin sota ja evakuointi 1944-1945. Kirjan voi saada Tornioon varaamalla
http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=dores&previd=avlbs&sesid=1200992…
tai Tornion kirjaston kautta
http://www.tornio.fi/kirjasto/yhteys.htm
Yrjö Alamäki on kirjoittanut myös useita muita kirjoja Tornionlaakson historiasta, joita on useissa lapin kirjastoissa. Tietoja voi selata Lapin kirjaston verkkokirjaston kautta:
http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2&sesid=1200992737
Tieto siitä mistä kirjasta on kysymys olisi auttanut antamaan tarkemman vastauksen, mutta tällaisessa tapauksessa on yleensä tapahtunut jonkinlainen virhe tai erehdys, jolloin joku aiemmin jonossa olevista ei ole saanut varaustaan, esimerkiksi varattu kirja on kadonnut matkalla. Tällaisessa tapauksessa kyseinen varaaja voi pyytää uutta varausta ja hänet nostetaan varausjonon kärkeen.
Viime vuonna on ilmestynyt mainio kirja 1970-luvusta nimeltään Reilusti ruskeaa, tekijänä Minna Sarantola-Weiss (WSOY). Tuon ajan ruokakulttuuria on esitelty kirjassa 70-luku tarjottimella, tekijänä Christina Aalto (Schildt 2002). Muodista ja muotoilusta löytyy esim. kirjasta Muodon kuvat 1960-1990, toimittanut Juliana Balint (Tietopuu 1991) ja nuorisokulttuurista kirjassa Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kaj Häggman ( WSOY 2006). Lähiöelämää on tutkittu mm. seuraavissa kirjoissa: Matti Kortteinen: Lähiö, tutkimus elämäntapojen muutoksesta (Otava 1982), Kotikaduilla, kaupunkilaiselämää 1970-luvun Helsingissä (Edita 1990) ja Riitta Astikainen: Elämää lähiössä (Helsingin Sanomat 1997) sekä Riitta Hurme: Suomalainen lähiö...
Olisiko kyseessä farmakologian professori Heikki Karppanen. Hänet tunnetaan maailmanlaajuisesti Pansuolan ja MultiBenen kehittäjänä. Karppanen on verenpainetautien huippuasiantuntija. Hän on puhunut ja kirjoittanut aiheesta runsaasti myös julkisuudessa.
Löysimme artikkelin Helsingin Sanomista (4.5.2001), jossa hän ylistää kivikauden ihmisten ruokavaliota seuraavasti: "Kun ruoka kerättiin luonnosta, se sisälsi runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja juureksia. Lisäksi syötiin kalaa ja villieläimiä , jonka liha oli ihan erilaista kuin kasvatettujen eläinten. Kivikauden ruoka ei ollut puhdistettua eikä siihen lisätty mitään haitallista. Edes suolaa ei ollut."
Lisätietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Karppanen
Sirpa Kähkösen vuonna 1999 suomentama teos Shizukon tytär (Shizuko's Daughter) on toistaiseksi ainoa suomennos Kyoko Morin tuotannosta.
Japanilainen Mori kirjoittaa englanniksi. Tähän asti ilmestyneet teokset:
The Ritual of Roses and Silk. 1980
Family Pictures. 1984
Shizuko's Daughter. 1993
Fallout (poems). 1994
The Dream of Water: A Memoir. 1995
One Bird. 1995
Polite Lies: On Being a Woman Caught between Cultures (essays). 1998
Stone Field, True Arrow. 2000
Lähteet:
Kirjastossa käytössä olevat tietokannat Contemporary Authors ja WorldCat
Kansallisbibliografia Fennica http://finna.fi
Anna Kortelainen on kirjassaan Päivä naisten paratiisissa (2005) tehnyt katsauksen tavarataloromaaneihin s. 98-107. Suomennettuihin kuuluu:
- Emile Zola : Naisten paratiisi (Naisten aarreaitta)
- Siwertz, Sigfrid: Suuri tavaratalo (1933)
- Kihlman, Christer: Gerdt Bladhin tuho (1987)
- Martin, Steve : Tavaratalon tyttö (2004)
Sekä Sophie Kinsellan Himoshoppaaja –kirjat.
DVD-aineiston laina-ajaksi on yhteisesti sovittu 1 viikko. Laajan aineiston ollessa kyseessä on harmillista kun joutuu niin usein käyttämään sitä jotta siihen ehtisi kunnolla tutustua ennen laina-ajan umpeutumista. Tämä on todella harmillista. Toivon että ehditte tutustua aineistoon laina-ajan puitteissa riittävästi. Tällä hetkellä Kausi 2 ja 3 ovat varattuja mutta sitten kun aineistoon ei enää kohdistu varausta voitte tietysti uusia lainanne myös netissä tai kirjastokäynnin yhteydessä.
Kun moni haluaa tutustua samaan aineistoon on hankala määrittää sellaisia laina-aikoja joihin kaikki olisivat yhtä tyytyväisiä. Voitte tietysti varata uudelleen saman aineiston palautettuanne sen mikäli ette ehtinyt tutustua materiaaliin riittävässä määrin...
Voisikohan kyseessä olla jokin seuraavista?
Jaques, Faith: Nukkekodin Nelli (Otava 1981)
Kopisto, Sirkka: Nuket ja nukkekodit (WSOY, 1982)
Lahtinen, Mysi: Taikurien talo (Weilin + Göös, 1983)
Lisäksi Tove Janssonin Outo vieras Muumitalossa (WSOY, 1980) on kuvitettu Muumitalo-pienoismallia esittävin valokuvin.
Neulan voi löytää heinäsuovasta, jos siellä sellainen on. Ilman asianmukaisia apuvälineitä se voi kuitenkin olla hankalaa ja aikaavievää. Suosittelen siis metallinilmaisimen käyttämistä.
Sanakirjat määrittelevät neulan etsimisen heinäsuovasta turhan työn tekemiseksi, joten sellaiseen ei kannata ryhtyä ilman hyvää syytä. Mikäli heiniä on tarkoitus käyttää kotieläinten ruokkimiseen, mahdolliset neulat ja naulat kannattaa etsiä ja poistaa ennen tarjoilua - terävät esineet voivat aiheuttaa eläimille vakavia sisäelinvaurioita.
Kokkolan kaupunginkirjastosta ei löydy äänikirjoja, cd-rom- tai dvd-levyjä, jotka käsittelisivät auto- ja kuljetusalaa tai autotekniikkaa.
Teidän tapauksessanne kannattaisi olla yhteydessä Celia-kirjastoon (http://www.celia.fi). Celia on valtion erikoiskirjasto, joka tarjoaa kauno- ja tietokirjallisuutta ja oppikirjoja ääni-, piste- ja elektronisina kirjoina kaikille, joille tavallisen painetun kirjan lukeminen on vaikeaa. He myös tekevät oppikirjoja tilauksesta niitä tarvitseville.
Kirjastoluokituksen mukaan sisustaminen jakaantuu kahteen luokkaan: 68.4 sisältää sisustusoppaita hyvin monesta näkökulmasta, kohderyhmänä on ennen kaikkea "tavalliset" sisustajat, mutta toki se palvelee myös ammattilaisia. Valaistusuunnittelun suomalaisena klassikkona voi pitää Seppo Rihlaman teosta "Valaistus ja värit sisutussuunnittelussa". Luokka 76.1 koostuu sisustustaiteesta ja -arkkitehtuurista, mm. sisustustyylien historiaa. Tämän luokan kirjallisuus on pääasiassa englanninkielistä. Sisustussuunnittelua arkkitehtuurin näkökulmasta on myös arkkitehtuurin luokassa 72+. Vuonna 2011 ilmestyi Helsingin yliopiston julkaisu "Sisustuskirja: tutkimuksellisia avauksia".
Hei !
Lantion malli vaihtelee myös maantieteellisesti, mutta se ei vaikuta kävelytyyliin. Alla kaksi lähdettä, jotka löysin googlen scholar-haun kautta.
http://www.staff.amu.edu.pl/~anthro/pdf/ve/vol010/01rose.pdf
https://circle.ubc.ca/bitstream/id/12208/ubc_1996-0229.pdf
Olen tutkinut tätä asiaa niin laajasti kuin se meillä olevien hakuteosten ja internetin kautta on mahdollista, enkä ole löytänyt mitään viitettä siitä, että Anita Välkki olisi laulanut Carmenin roolia Kansallisoopperassa.
Anita Välkin aktiiviuran aikana 1960-1970-luvuilla Carmen oli Kansallisoopperan ohjelmistossa 1964 ja vielä 1971, jolloin Välkki oli jo palannut Suomeen kansainvälisiltä oopperanäyttämöiltä. En ole kuitenkaan löytänyt tarkkaa tietoa siitä, kuka noissa tuotannoissa roolissa oli. Carmenin rooli on normaalisti hoidettu mezzosopraanon tai alton äänialalla laulavan taiteilijan voimin, eikä Välkin wagneriaaninen sopraano ehkä olisi tähän rooliin hyvin sopinutkaan, vaikka hän uransa loppupuolella lauloi myös matalaäänisempiä...
Kirjassa Yhdessä lavalle: lasten esityksiä ja näytelmiä (toimittanut Kirsti Koivula) on sekä näytelmiä että lauluja. Kirja löytyy Järvenpään kirjastosta.
Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertoo näin Liutu-sukunimestä: sekä sisällöltään että alkuperältään ovat nimet Liuta ja Liutu lähellä nimiä Hulkka ja Hulkkonen. Molemmat ovat kehittyneet joukkoa merkitsevästä sanasta ja molemmilla on saksalaiset vastineensa: Liut (=Volk), Liutho, Liutto, Leudi. Liutu-nimistä sukua asuu Joutsan ja Puumalan suunnassa.
Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla kerrotaan, että useimmat rekisteritietoihin tehtävät ilmoitukset ovat maksullisia. Esimerkiksi taloyhtiön yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muutosilmoituksen hinta on 380 euroa.
Lisää tietoa ja käsittelyhinnasto löytyvät maistraattien sivuilta:
http://www.maistraatti.fi/kauppa_ja_yhdistysrekisteri
https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/hinnasto/kasittelymaksut.html
Neuvontaa asunto-osakeyhtiön ilmoituksiin saa myös suoraan maistraatista:
https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut.html
1950-luvun hittejä ja hittilistoja löytyy mm. Juha Lassilan kirjasta "Mitä Suomi soittaa" ja Jake Nymanin teoksesta "Onnenpäivät" (osa 1). Joel Whitburnilla on monta teosta aiheesta, mm. "Billboard #1s 1950s-1991". Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä (http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html) voit katsoa lisää hittilistoja esim. käyttämällä asiasanoja "äänitteet" ja "hitit".
Viidennen osan jälkeen ei ole tullut uusia osia. Viimeisin osa on vuodelta 1993, joten voi olla, ettei lisää osia ole enää luvassa. Pääkaupunkiseudun kirjastojen saatavuustietoja voit katsoa Plussa-aineistotietokannasta:
http://www.libplussa.fi/
