Suomen keskiajan sanotaan useimpien määritelmien mukaan alkaneen 1100-luvun jälkipuoliskolla. Ajanjakson alku voidaan liittää ensimmäiseen ristiretkeen, joka tapahtui noin vuonna 1155.
Suomen keskiaika jaotellaan varhaiskeskiaikaan, sydänkeskiaikaan ja myöhäiskeskiaikaan. Myöhäiskeskiajan katsotaan päättyneen Suomessa 1500-luvun alkupuolella.
Lisää tietoa aiheesta löydät esimerkiksi Wikipedian Suomen keskiaikaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_keskiaika) ja keskiaikaa yleisesti (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiaika) käsittelevistä artikkeleista. Myös Suomen historian pikkujättiläinen -kirja käsittelee keskiaikaa laajasti.
Ilmeisesti ainoa "virallinen" lähde suomalaisille käännöksille on Pääesikunnan koulutusosaston julkaisu: Englanti-suomi-englanti sotilassanasto ja lyhenteet (1992). Sanastosta löytyy myös vanhempi versio vuodelta 1978.
Tehtävänimekkeiden kääntäminen on ongelmallista, koska kaikka toimintoja ei ole Suomen puolustusvoimissa. Termien kääntämistä voi yrittää selvittämällä toiminto ja tehdä siitä päätelmät vastaavasta suomenkielisestä toiminnosta.
Yksi lähde USA:n termeihin voisi olla:
Schading, Barbara: A Civilians Guide to the U.S. Military. (2007).
Internetistä löytyy runsasti lähteitä:
Suomalaiset sotilasarvot eri kielillä (Teekkarireserviläiset - TERES ry)
http://www.teres.fi/toiminta/koulutus/sotilasarvot.html
The International...
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirjan mukaan sanonta "pitää jöötä" merkitsee pitää järjestystä tai pitää kuria. Sanonnassa esiintyvä sana "jö" tulee ruotsin sanasta "gö", joka merkitsee mm. meteliä, huutoa, rähinää. Selitys on se, että kurinpito tapahtuu usein rähinän voimalla.
Aatu on muunnos saksalaisesta nimestä Aadolf, jonka merkitys on 'jalo susi'. Aapo on kansanomainen muoto nimestä Aabraham, joka on nähtävästi babylonialaista alkuperää: Abram 'isä (jumalallinen arvonimi) on korotettu'; hepr. käsityksen mukaan Abraham 'kansojen paljouden isä'. Santeri puolestaan on lyhennys Aleksanterista, alk. kreikan Aleksandros 'puolustaja, suojelija'.
Ks. lisää: Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988).
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Haataja” alkuperästä ei ole varmuutta. Maaningalla on kerrottu nimen syntyhistoriaksi, että se olisi saanut alkunsa toimeliaasta miehestä joka olisi kovasti ”huatanna ja ruatanna” eli ”haatanut ja raatanut”. Sana ”haataa” merkitsisi ’puuhata’, joskaan siitä ei ole muita murremainintoja, ja kyseessä saattaakin olla vain äänneasun perusteella motivoitunut sanaparivastine sanalla ”raataa”. ”Suomen murteiden sanakirjakaan” (osa 2; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1988) ei tunne verbiä ”haataa”.
Mikkosen ja Paikkalan mukaan mahdollista on myös, että ”Haataja” olisi peräisin ortodoksisesta etunimestä ”Hatja” tai ”...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Hirvonen perustuu sanaan ”hirvi”. Itse asiassa Hirvi-alkuisten nimien arvellaan esiintyneen jo muinaissuomalaisilla etunimenä, kuten myös sen johdos ”hirvoi”, joten sukunimen perimmäinen tausta on hyvin syvällä menneisyydessä. Arvelevatpa jotkut tutkijat niiden perustuvan muinaisiin heimototeemeihinkin.
Molempien muotojen pohjalta on muodostettu paikannimiä ja sitten sukunimiä. Nimissä on tosin eri-ikäisiä kerrostumia, ja siksi osa Hirvonen-sukunimistä voi olla kohtuullisen uuttakin perua. Vanhimpia kirjallisia mainintoja Hirvosista ovat Kiteen Anders Hirwoinen vuodelta 1541 ja Pellon Anders hiruoin vuodelta 1602. 1500-luvulla nimi oli yleisimpiä...
Sana "eimi" esiintyy ainakin kreikan kielessä, jossa se on (olemassa)olemista tarkoittava verbi: "ego eimi" - "minä olen, olen olemassa".
Nimikirjoista ja -hakemistoista en Eimiä löytänyt eikä sanaa esiintynyt tutkimissani suomen kielen sanakirjoissakaan, joten on mahdollista, että kyseessä on pelkkä analoginen uudismuodoste eli nimi, joka on muodostettu muiden nimien mallin mukaan, ja yhteys kreikan kieleen on pelkkää sattumaa. Analogisesti muodostetuilla nimillä ei välttämättä ole "merkitystä" samalla tavalla kuin monilla perinteisillä etunimillä.
Noin puolet (60) kaikista Väestörekisterikeskuksen tilastoimista Eimi-nimen saaneista on syntynyt 2000-luvulla. Tätä ennen nimeä on annettu tytöille satunnaisesti 1900-luvun alusta lähtien,...
Ylioppilasmerkonomi/yo-merkonomi ei ole virallinen tutkintonimike.
Liiketalouden perustutkintonimike on merkonomi.
Joissakin oppilaitoksissa on mahdollista suorittaa liiketalouden perustutkinto lukiopohjaiselta linjalta, jolloin koulutus on kestoltaan lyhyempi kuin peruskoulupohjalta. Tällaiselta opiskelulinjalta valmistuneita on kutsuttu epävirallisesti yo-merkonomeiksi.
Lähteet
Ammatilliset tutkintonimikkeet
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ammatilliset-perustutkinnot
Latinan kielen sitaatteja löytyy mm. Arto Kivimäen kirjasta Carpe diem: hauskaa ja hyödyllistä latinaa ja Annikki Lehtolan kirjasta Tempus fugit = aika rientää (molemmat luokassa 10.8). Tämäntyyppisiä kirjoja voi hakea Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä asiasanoilla "aforismit, latinan kieli", "sananparret, latinan kieli" ja "fraasit, latinan kieli".
Eduskuntaryhmät istuvat täysistuntosalissa ns. ranskalaisessa istumajärjestyksessä: vasemmistoryhmät puhemiehen vasemmalla ja oikeistoryhmät oikealla puolella. Poikkeus tähän on ruotsalainen eduskuntaryhmä, joka istuu salin oikeassa laidassa, koska tulkki on lähellä virkamiesaitiossa. Valtiopäiväkokemukseltaan vanhimmat edustajat istuvat yleensä eturiveissä ja nuorimmat takariveissä.
Istuntosalissa eduskuntaryhmien rajat päättää eduskunta vaalikauden alussa, puhemiesneuvoston esityksestä. Valmistelu tehdään virkamiestyönä yhteistyössä eduskuntaryhmien pääsihteereiden kanssa. Istumajärjestys rajojen sisällä on kunkin eduskuntaryhmän sisäinen asia. Usein puolueen ja ryhmän puheenjohtajat on sijoitettu valtiopäiväkokemuksen mukaisesta...
Runo Saatana ja hänen tyttärensä vaikuttaa hyvin suorasanaiselta tarinalta. Runon ”Saatana” on isä ja ”huora” on tytär. Lapsi elää täydellisessä perhehelvetissä. Äiti on lähtenyt pois. Runon tytär on vaikeassa tilanteessa, ei voi mennä kotiin, istuu yksin rapussa. Isä riehuu humalassa ja on uhkaava. Sitten isä kuitenkin tulee ulos asunnosta veitsen kanssa.
Erään tulkinnan mukaan Teräsmies saattaa olla kuolema tai ”kuoleman enkeli”, joka tulee hakemaan tytön pois sen jälkeen kun isä on surmannut tämän (hänellä on mainio leipäveitsi…kova sana lähitaistelussa).
Toisaalta Teräsmies voisi olla tytön mielikuvitusta ”pelastaja”, sarjakuvien hahmo, johon hän turvaa kun katoaa omaan mielikuvitusmaailmaansa ollakseen kokematta isän aiheuttamia...
Pertti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1997) ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) antavat kysymistäsi nimistä seuraavia tietoja:
Leevi: Vanhassa testamentissa patriarkka Jaakobin kolmas poika, Uudessa testamentissa apostoli Matteukseen samastettu tullimies. Muistuttaa heprean sanaa lawa, joka merkitsee 'hän kääntyy puoleeni'. Raamatullisena nimenä käytetty Suomessa jo kauan, almanakassa ollut vuodesta 1950.
Ronja: nimi on yleistynyt Ruotsissa ja Suomessa 1990-luvulta alkaen ja sen taustalla on Astrid Lindgrenin kirja Ronja Ryövärintytär (ilm. 1981). Lindgren on kertonut muodostaneensa Ronja-nimen kirjaansa saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (= harju järven rannalla). Venäjällä Ronja on ollut miehennimi, kutsumanimi...
Hyvä kysymys, mutta kukaan ei tunnu tietävän tarkkaa vastausta.
Torstaista hernekeittopäivänä löytyy kyllä jonkinlaista tietoa.
MTVn sivuilla (Lifestyle > Makuja Julkaistu 26.02.2014 13:21 ) kerrotaan näin:
Hernekeiton syöminen torstaisin on vahva suomalainen ruokaperinne. Mistä se oikein on peräisin?
Hernekeiton perinteinen tarjoilupäivä juontaa juurensa vuosisatoja taaksepäin. Perjantai oli Suomessakin ennen uskonpuhdistusta katolisten paastopäivä, jonka takia torstaisin piti syödä mahdollisimman ravitsevaa ja täyttävää ruokaa. Hernekeitto oli siihen sopiva vaihtoehto.
– Hernekeitto on tukeva ja proteiinipitoinen ruoka. Herne on raaka-aine, joita suomalaisten on ollut mahdollista saada. Ne ovat säilyviä ja hyviä aineksia ruokaan,...
Aktiivinen osallistuminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan voidaan laskea lisäansioksi, jonka perusteella reserviläinen voidaan erityisissä tapauksissa ylentää, vaikka koulutus- ja osaamisvaatimukset eivät täyttyisikään. Sama lisäansioperuste voidaan katsoa ylentämisperusteeksi vain kerran.
(Pääesikunnan henkilöstöosaston määräys: Reserviin tai varareserviin kuuluvan asevelvollisen ylentäminen (30.12.2009)
http://www.reservilaisliitto.fi/files/6565/PVHSM_HENKILOSTOALA_034_V1.p…
Edellä mainitussa asiakirjassa todetaan myös: "kaikki PV:n johtamat vapaaehtoiset harjoitukset sekä PV:n Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) tilaamat ja johtamat sotilaalliset koulutustapahtumat lasketaan täysimääräisesti...
Kysyjän käyttämä termi "plagiointi" ei liity tällaiseen tilanteeseen, jossa on tarkoitus lainata toisen kirjoittamaa tekstiä. Sitä kutsutaan "lainaamiseksi" tai "sitaatiksi".
Tekijänoikeuslain 22§:n mukaan "Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." Jos toisen lausetta käytetään sitaattina, se saa olla ja sen itse asiassa täytyykin olla täsmälleen, kuten lähteessäkin on. Plagiaatiasta ei koskaan ole kysymys silloin, kun lainauksen lähde on mainittu.
Plagiaatti puolestaan on kokonaan tai lähes kokonaan toisen teoksen kopio, jonka kohdalla ei kuitenkaan ole kerrottu alkuperäistä tekijää eikä lähdettä. Plagiaatti voi olla tahaton (ihminen voi muistaa näkemänsä tai...
Keinu liikahti enää silloin tällöin mutta Elinan kasvoilla viipyi hymy yhä hänen kuunnellessaan laulua radiosta.
Mies Lapin kerran tahtoi sen tulla tuntemaan,
kuin syvä olla mahtoi tuo järvi Turjanmaan.
Köys katkes, laulu kuultihin:
Niin syvä on kuin pitkäkin.
Sen koommin mittaamatta on järvi Inarin.
Kilometrihinta saadaan selville jakamalla bensaan käytetty rahasumma ajettujen kilometrien määrällä. Tässä tapauksessa siis bensan hinta per kilometri on kahteen desimaaliin pyöristettynä 0,13 euroa.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy useita teoksia ryijyistä. Aihehakua käyttäen hakusanalla ryijyt löytyy 29 viitettä, hakusanalla raanut 19 viitettä. Kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua viitteitä voi rajata ja järjestää esim. kielen ja ilmestymisvuoden mukaan. Viitteen (teoksen) nimeä hiirellä klikkaamalla saa näkyviin saatavuustiedot (missä kirjastossa kyseistä teosta on ja onko se lainassa vai hyllyssä) sekä asiasanat, jotka kuvaavat tarkemmin teoksen sisältöä. Löytyneiden viitteiden joukossa on mm. teos Ryijy: ilo tehdä, onni omistaa, joka sisältää myös hinnaston. Internetistäkin löytyy tietoa ryijyistä, tässä pari sivua http://www.ryijypalvelu-rp.fi/, http://www.kasityonystavat.fi/...
Kotkan Maretariumin asiantuntija vastaa näin:
"Leveää heisimatoa lukuunottamatta kalojen loiset Suomessa ovat täysin
vaarattomia ihmiselle.
Kaupattavissa kaloissa ei saa olla loisia eikä loisten aiheuttamia
muutoksia.
Leveää heisimatoa esiintyy pääasiassa vain hauessa, mateessa, ahvenessa ja kiiskessä ja niiden mädissä. Lapamadon toukilla ei ole ympärillään rakkulaa. Ne ovat ½- 2 cm:n mittaisia ja ne kuolevat keittämällä tai paistamalla ja jo yhden vuorokauden pakastus (-18 asteessa) tappaa leveän heisimadon.
Kalojen lihaksissa rakkuloita voi olla mm. siian rakkoloision aiheuttamana (siika ja muikku) ja haukimatojen ( kaksi eri matolajia) aiheuttamana (hauki, made, ahven, kuore, siika, muikku ym.)."
Lisäksi mm. kuvia kalojen loisista...
Työvuoroa, vuoroa, kertaa, jaksoa tai lukukautta merkitsevä sana löysi - tai myös muodoissa löysä, löysinki tai löösi - on tullut ruotsista. Nykyruotsissa on sana avlösning, joka tarkoittaa vuorottelua tai työvuoron vaihtumista. Sana löysä on tullut ruotsin sanasta 'lös'. Samaa juurta on esimerkiksi saksan lose.
Suomen sanojen alkuperä. SKS, 1995.
