Marilyn Kayen Replica-sarjan kirjat on luokiteltu ainakin Kirkes-kirjastoissa nuorten jännityskirjallisuudeksi. Toisaalta näitä kirjoja voidaan aiheidensa peruteella pitää myös tieteiskirjallisuutena.
Kirjallisuuden lajit eivät ole aina ihan yksiselitteisiä; yksi ja sama kirja voidaan lukea kuuluvaksi useampaankin lajityyppiin. Eri lukijatkin voivat mieltää saman kirjan eri lailla ja pitää eri teemoja kirjassa keskeisinä. Replica-sarja edustanee kuitenkin ensisijaisesti jännityskirjallisuuden lajityyppiä.
Hei vaan!
Sophie Kinsella, oikealta nimeltään Madeleine Wickham, on britti ja asuu Lontoossa. Suosittu chick lit -kirjailija on syntynyt vuonna 1969, eli hän täyttää tänä vuonna 39 vuotta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sophie_Kinsella
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=1090
Kinsellalla on internetsivut, joille pääset tästä linkistä:
http://www.randomhouse.com/bantamdell/kinsella/
Sophie Kinsella tunnetaan erityisesti Himoshoppaaja-kirjasarjastaan. Kaikkiaan häneltä on suomennettu kahdeksan teosta. Kaikki suomennokset ovat ilmestyneet WSOYn julkaisemina. Teoksia on saatavilla sekä kirjakaupoissa että kirjastoissa. Itäkeskuksen Kinsella-tilanteen voit tarkistaa Helmet.fi -aineistotietokannasta.
http://www.helmet.fi/
Yleisradiosta on kirjoitettu paljon tutkimuksia ja kirjoja. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset näistä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta löytyi paljon mielenkiintoista aiheeseen liittyvää materiaalia. Voit tehdä itse hakuja tietokantaan osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Tässä poimintoja aihettä käsittelevästä tuoreesta kirjallisuudesta:
Viljakainen, Jarmo: "Reporadio : Yleisradion vaaran vuodet 1965-1972" (Opus Liberum, 2008)
Pernaa, Ville: "Ensimmäinen ja neljäs valtiomahti" (Edita, 2007)
Paukku, Eero: "Yleisradio, julkinen palvelu ja sananvapaus" (Edita, 2004)
Viljakainen, Jarmo: "Radiomonopolista kanavatulvaan : poimintoja Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheista" (Edita, 2004)
Näitä kannattaa kysellä lähimmästä...
Alkuräjähdyksen tapahtumapaikkaa ei ole olemassa, koska sekä avaruus, materia että aika syntyivät siinä. Alkuräjähdyksessä ei siis ollut kyse tietyssä pisteessä tapahtuvasta räjähdyksestä, jonka jälkeen ainetta olisi sinkoutunut ympäriinsä avaruuteen, vaan siitä, että avaruus itse alkoi voimakkaasti laajentua. Kaikki nyt havaitsemamme paikat ovat siis olleet olemassa vasta sen jälkeen eli noin 13,7 miljardia vuotta. Samasta syystä ei voida myöskään kysyä, mitä oli aikana ennen alkuräjähdystä, sillä ennen sitä ei ollut olemassa aikaakaan.
Lähteet ja lisätietoja:
Enqvist, Kari: Tyhjästä syntynyt (WSOY 1994)
May, Brian: Bang! Maailmankaikkeuden historia (Ajatus 2007)
Singh, Simon: Big bang: maailmankaikkeuden synty (Tammi 2007)
V. Hämeen-Anttilan Dumas-suomennosten Kreivin poika ja kuninkaan tytär, Kaksoisolento, Sankarin saavutus ja Kohtalokumppanukset (Karisto, 1950-51) alkuteos on alunperin vuosina 1846-47 julkaistu romaani Les deux Diane ("Kaksi Dianaa"). Dumas'n romaanista on ilmestynyt myös Kaksi Dianaa -niminen lyhennetty ja mukailtu suomenkielinen laitos (Nide, 1956).
Mitään julkisia mainintoja asiasta emme löytäneet. Cosmopolitan-lehden haastattelussa joulukuussa 2011 Chisu ilmoittaa, ettei hänen rakkauselämäänsä ruodita julkisuudessa nyt eikä tulevaisuudessa. Kyseisen haastattelun voit lukea kokonaisuudessaan seuraavasta linkistä: http://www.cosmopolitan.fi/artikkeli/kauneus/chisu_nautin_nyt_naista_ti…
Voisit kysyä esimerkiksi päiväkodeista tai seurakunnan päiväkerhoista, olisiko heillä käyttöä kirjoille. Ainakin hyväkuntoisille kuva- ja satukirjoille luulisi löytyvän tarvetta. Jos ne eivät kuitenkaan näihin paikkoihin kelpaa etkä halua tarjota niitä antikvariaatteihin, useimmissa kirjastoissa on kierrätyskärry, jota kautta kirja ehkä löytää uuden kodin.
Etsitty kuvakirja on mitä luultavimmin Marlie Branden Tiina ja kiikari (Tammi, 1973). Siinä Tiina saa Anna-tädiltään lahjaksi kiikarin. Sen läpi Tiina katselee maailmaa ja kääntää kiikaria aina sen mukaan, haluaako nähdä kaiken suurena vai pienenä:
" -- pieni pyöreä ja vihreä ruusukaali oli ypöyksin keskellä lautasta. Kun Tiina katseli sitä kiikarin ohuesta päästä, se muuttui suureksi kuin kaalinpää. Niin suurta kaalia Tiina ei tosiaan millään jaksanut syödä. Niinpä hän käänsikin kiikarin toisin päin. Ja nyt tuli ruusukaalista pienen pieni, vain herneen kokoinen ja se liukui kauas pois, niin kauas että Tiina tuskin näki sitä enää ja sitten se kokonaan hävisi..."
Hei, kyllä voit lainata HelMet-kirjastoista, jos sinulla on voimassaoleva kirjastokortti. HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä mainitaan kirjastokortin saamisen ehtona yhteysosoite Suomessa. Lainataksesi e-aineistoa tarvitset kirjastokorttisi numeron lisäksi oman PIN-koodisi eli nelinumeroisen tunnusluvun. Jos et muista omaasi, PIN-koodin saa vain kuvallista henkilötodistusta vastaan kirjastosta.
Lukulaitteen hankinnassa on otettava monia asioita huomioon. Lukulaitteiden lisäksi e-aineistoja voi lukea tietokoneella, älypuhelimella tai tableteilla eli taulutietokoneilla. Tabletit ovat nousseet suosioon monikäyttöisyytensä vuoksi. Lukulaitteen hyviksi puoliksi voi laskea muun muassa alhaisen virrankäytön, edullisuuden ja silmälle...
'Kun mummot kuolevat' löytyy Kilven teoksesta nimeltä Animalia. Netissäkin se on: http://www.transpoesie.eu/poems.php?doc_id=399. Eeva Kilven runokirjassa Kiitos eilisestä löytyy neljäsäkeistöinen runo nimeltä 'Isoäiti'. Se olisi aika sopiva tilanteeseen. Nämä ovat tietysti makukysymyksiä, mutta olisi ehkä parasta mennä johonkin kirjaston selailemaan runokirjoja tai esimerkiksi näitä isoja värssykirjoja, joista löytyy runoja, värssyjä: Suuri Värssykirja, Elämäsi matkalle. Ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun sekä Elämänviisauden kirja. Helsingissä nämä löytyvät luokasta 171.
Kyseinen lausuma on Simone de Beauvoirin teoksesta "Toinen sukupuoli II, Eletty kokemus". Virke aloittaa teoksen ensimmäisen osan "Naiseksi kasvaminen" ensimmäisen luvun "Lapsuus" ja se on suomennettu näin: "Naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan".
Teoksen ovat suomentaneet Iina Koskinen, Hanna Lukkari ja Erika Ruonakoski.
Lähteet:
http://www.philo5.com/Les%20philosophes%20Textes/Beauvoir_OnNeNaitPasFe…
de Beauvoir, Simone: Toinen sukupuoli II. (Suom. Iina Koskinen, Hanna Lukkari ja Erika Ruonakoski. Tammi, 2011)
Itsekin käytän suurin piirtein ohjeissa kerrottua tapaa. ”Viikkaukset” eivät siksi sanoneet minulle mitään, mutta kävin konsultoimassa kirjastomme muovittamon työntekijöitä, ja he osasivat heti sanoa, mistä siinä on kyse. Sanallisesti tätä voi olla hiukan vaikea selittää.
”Viikkausten” tekemiseksi ei muovia saa laittaa aluksi kiinni kirjan takakannen ulkoreunaan vaan alkaa painaa suoraan muovia kanteen kiinni. Se voi tehdä kaltaiselleni kömpelösormiselle homman hiukan vaikeammaksi kuin muovin kiinnittäminen heti kirjan reunaan. Kun muovi on kiinnitetty kansiin, käännetään nurkissa oleva muovi kolmiomaisesti kannen sisäpintaan. Sitten vain taitellaan ala- ja yläreunat sekä sivureuna kiinni kannen sisäpuolelle ja saadaan ”viikkaukset” kannen...
Voisikohan kyseessä olla tämä, F. E. Sillanpään kertomuksesta Elon virta vilahtelee peräisin oleva katkelma?
"Ja juuri sillä hetkellä, jolloin höyryävistä saunoista kuuluu vihdan rapsutus, silloin alkaa joulu. Se ilmestyy kenenkään huomaamatta tanhuville, koko vihertävän tähtisen taivaan alle. Muutaman hetken siinä vielä on jotain juhlallista odotusta, silloin kun pihoissa liikkuu saunasta ääneti palaavia ihmisiä. Mutta kun ovet heidän jälkeensä ovat painuneet kiinni, silloin on rauha vihertävän taivaan alla."
Kertomus on julkaistu alun perin kokoelmassa Ihmislapsia elämän saatossa (1917) ja sittemmin mm. teoksessa Kootut teokset. 1, Elämä ja aurinko ja nuoruuden kertomukset (Otava, 1988).
Hakusessa oleva kirjailija lienee Maija Asunta-Johnston. Hän on kirjoittanut neljä Unkari-aiheista kirjaa:
Punapukuisen naisen talo (2000)
Onnellisen naisen vuosi (2002)
Naiset eivät syö retiisejä (2004)
Punainen jääkaappi (2007)
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä on viety kokonaisuudessaan Internetiin (http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py). On varmaan hyödyllistä silmäillä myös yleisesti, mitä Kirjastot.fi -verkkopalveluiden kirjastoalan ammattisivulla(http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/index.html) on. Ammattisivulle pääsee myös yleisten kirjastojen verkkopalveluiden etusivulta (http://kirjastot.fi), mistä on pääsy myös tieteellisten kirjastojen sivuille.
Sanan pillittää voi merkitä myös ’puhaltaa pilliä, soida’. Pillittää on ilmeisesti takaperoisjohdos sanasta itkupilli (vrt. viron nutupill, nutt, gen. nutu - itku). itkupilli (vrt. viron nutupill, nutt, gen. nutu - itku).
Pillittää-sanaa vastaavat muodot tunnetaan myös lähisukukielissämme (viron pillitada, pill ’itku’).
Takaperoisjohdos on sananmuodostus, jossa johdokseksi hahmotetusta sanasta poistetaan pääteaines ja käyttöön otetaan lyhyempi ja yksinkertaisempi sana.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sankirja. (SKS, 1995)
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:takaperoisjohto
Kahvinkeittimeen laitetaan tavallisesti kylmää vettä. Nesteet laajenevat lämmetessään, joten periaatteessa keittimen lämmittämän veden tilavuus voi olla suurempi kuin siihen mitatun veden määrä. Selvästi havaittavaa eroa ei kuitenkaan pienessä keittimessä luulisi syntyvän, koska käytetystä vedestä osa haihtuu kuumennettaessa ja osa imeytyy kahvijauheeseen, mikä omalta osaltaan pienentää valmiin juoman tilavuutta.
Ihanteellisessa tapauksessa kahviin uutettujen yhdisteiden määrä on 1–1,5% eli kahvikupillisesta 98–99% on vettä. Jos valmista juomaa tulee keittimestä odotettua enemmän, syy voi löytyä kahvijauheestakin: on käytetty liian karkeaa jauhatusta tai mitattu annos on ollut liian pieni, jolloin vesi valuu suodattimen läpi...
Samovaaria käytetään siten, että pannun isompi osa täytetään vedellä, joka kuumennetaan. Samovaarin kannen päällä on teekannun paikka. Teekannuun haudutetaan vahvaa teetä ja sitä laimennetaan laskemalla sekaan kuumaa vettä isommasta säiliöstä. Hanasta laskemalla ei siis tule valmista teetä, vaan pelkkää kuumaa vettä.
Lähteet
Venäjäblogi: https://venajablogi.wordpress.com/2008/12/20/samovaarista-ja-vahan-vena…
Kokkiman: Nykyaikaisen teräksisen samovaarin käyttöohjeet https://www.kokkiman.com/product/26966/teraksinen-samovaari
Anna: Perinteiset teenkeittimet https://anna.fi/ruoka/perinteiset-teenkeittimet
