Kirjailija Aino Kallas kävi Helsingin suomalaista tyttökoulua. Aino Kallaksesta löydät lisää tietoa esim. Kai Laitisen kirjoista Aino Kallaksen maailmaa ja Suomen kirjallisuuden historia. Myös esim. tältä Lappeenrannan kaupunginkirjaston Internet-sivulla on tietoa hänestä:
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12969
Runoa ei ollut Cesar Vallejon ainoassa suomennetussa runokokoelmassa Musta kivi valkoisen päällä. Sitä ei löytynyt myöskään latinalaisen runouden antologioista Näin ihminen vastaa ja Kello 0. Ainakaan käytettävissä olevin keinoin runolle ei löytynyt suomennosta.
Voisiko kysymäsi olla Lilian Kallion Puumajakesä? Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1977 Nuorten toivekirjasto -sarjassa. Kirjassa joukko lapsia innostuu rakentamaan majan puuhun luettuaan Tolkienin Tarun sormusten herrasta -kirjasta puissa asuvista haltioista. Korihissiä puuhun ei kuitenkaan ole.
Varastokirjaston lehtiartikkeleihin pääsee käsiksi oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelu voi selvittää, missä muodossa artikkeli tulee, esim. kopiona tai pdf-tiedostona.Myös maksut selviävät oman kirjaston kautta, puh. (017)401 382.
Vastausta kysymykseesi ei löydy yhdellä klikkauksella. Kirjastoilla on omat kirjastojärjestelmänsä ja näitä Sinun pitäisi käydä erikseen katsomassa saadaksesi vstauksen. Joillakin kirjastoilla tosin on yhteinen kirjastojärjestelmä, kuten pääkaupunkiseudulla, Helmet-järjestelmä. Lähde alkuun sivulta www.kirjastot.fi ja sieltä Frank-monihaku.
Kansalliskirjaston ylläpitämän Fennica-tietokannan (https://finna.fi mukaan kysymistäsi kirjoista ei ole suomennettu kuin Cranford. Siitä löytyykin sitten useampiakin suomennoksia. Ensimmäinen on ilmestynyt vuonna 1927 nimellä Cranfordin seurapiiri, suomentajana Valfrid Hedman. Seuraavat painokset ovat ilmestyneet vuosina 1963, 1965, 1969 ja 1981, nyt nimellä Cranfordin naiset. Näissä uudemmissa painoksissa kääntäjänä on Martta Eskelinen. North and South-käännöksistä en valitettavasti löytänyt mitään viitteitä. TV-sarjan pohjana todennäköisesti ovat lähinnä nuo mainitsemasi kolme kirjaa, ainakin ne mainittiin myös BBC:n sivuilla pressitiedotteessa sarjan esittelyn yhteydessä (http://www.bbc.co.uk/pressoffice/pressreleases/stories/2007/...
Yleisistä kirjastoista ei kysymiäsi tilastoja löydy. Kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Tilastokeskuksen kirjastoon: http://www.stat.fi/org/yhteystiedot/index.html.
Kannattaa tutustua myös EURES-portaaliin: http://europa.eu.int/eures/. Portaalissa kerrotaan rekrytoinnista Euroopassa. Helsingin Sanomien arkistosta löytyi artikkeli, joka oli päivätty 15.7.2005. ”Suomalaisia sairaanhoitajia on ollut töissä Yhdysvalloissa omatoimisesti aiemminkin, mutta nyt kyseessä on ensimmäinen suurempi rekrytointikampanja. Suomalaisia on aikaisemmin lähtenyt Saksaan, Itävaltaan ja Saudi-Arabiaan sekä varsinkin laman jälkeen Britanniaan, Norjaan ja eniten Ruotsiin. Tällä haavaa hoitoalan henkilöstöä työskentelee ulkomailla noin 6500 (vuoden 2005 tieto), joista...
Aiheesta on ilmestynyt viime aikoina runsaasti materiaalia. Tässä joitakin tietolähteitä.
Kirjallisuutta:
Flannery, Tim: Ilmaston muuttajat (Otava 2006)
Isomäki, Risto: 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen (Tammi 2008)
Toiviainen, Pasi: Ilmastonmuutos. Nyt (Otava 2007)
Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja:
Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia : kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi (2006)
Teknologiaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen (2005)
Lehtiartikkeleita:
Karjalainen, Irma: Julkishallinto lämpenemässä hillitsemään ilmastonmuutosta (Asu ja rakenna 2/2008)
Laaksonen, Ensio: Joukkoliikenteellä ilmastonmuutostaisteluun ja terveystalkoisiin (Kanava 3/2008)
Taipale, Paavo: Yrityskumppanit...
Yleisradiosta on kirjoitettu paljon tutkimuksia ja kirjoja. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset näistä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta löytyi paljon mielenkiintoista aiheeseen liittyvää materiaalia. Voit tehdä itse hakuja tietokantaan osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Tässä poimintoja aihettä käsittelevästä tuoreesta kirjallisuudesta:
Viljakainen, Jarmo: "Reporadio : Yleisradion vaaran vuodet 1965-1972" (Opus Liberum, 2008)
Pernaa, Ville: "Ensimmäinen ja neljäs valtiomahti" (Edita, 2007)
Paukku, Eero: "Yleisradio, julkinen palvelu ja sananvapaus" (Edita, 2004)
Viljakainen, Jarmo: "Radiomonopolista kanavatulvaan : poimintoja Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheista" (Edita, 2004)
Näitä kannattaa kysellä lähimmästä...
Hyvä tapa selvitellä kirjojen saatavuutta eri puolilta Suomea on Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/. Frankin avulla voi etsiä esimerkiksi kaikista erikoiskirjastoista tai tieteellisistä kirjastoista, tietyn alueen kirjastoista tai laajimmillaan kaikista haussa mukana olevista kirjastoista eli suunnilleen kaikista Suomen yleisistä kirjastoista.
Jos kirjaa ei ole Joensuun seudun kirjastoissa ja haluat lainata sen muualta, sinun täytyy tehdä omaan kirjastoosi kaukopalvelupyyntö, esimerkiksi osoitteesta http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/hakemisto/kaukolain… löytyvällä lomakkeella. Osoitteesta http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/hakemisto/kaukopalv… löytyy lisää tietoa...
Olisiko kyseessä kirja Marley ja minä, kirjoittajana John Grogan (WSOY 2007?
Kirjasta on tehty myös samanniminen elokuva vuonna 2008.
Yllämainitussa kirjassa ei kertojana olekaan koira. Koira kertojana on Eppu Nuotion kirjoittamassa sarjassa,jossa päähenkilönä on koira nimeltä Kingi, samoin Christine Nöstlingerin kirjassa Onko koira kotona (WSOY 1988).
Järjestyslaissa (säädös 612/2003) säädellään yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta. Esimerkiksi liikenneasemat ja kauppakeskukset ovat yleisiä paikkoja. Rakennuksen omistaja vastaa turvallisuudesta rakennuksessa. Järjestyslain 5. pykälän voi katsoa viittaavaan vaikkapa liukuportaissa kulkemiseen. Pykälässä todetaan:
"Rakennuksen tai rakennelman omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa on huolehdittava siitä, ettei rakennuksesta, rakennelmasta tai muusta vastaavasta paikasta putoava lumi tai jää TAIKKA MUU ESINE TAI AINE AIHEUTA VAARAA IHMISILLE TAI OMAISUUDELLE."
Suora linkki järjestyslakiin: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Hissien turvallisuuteen liittyy esimerkiksi seuraavia säädöksiä:
564/1997...
Satakirjastojen kokoelmissa ei ole Lalli-lehden vuosikertoja 1974-75. Lehdet ovat luettavissa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä Turun yliopiston kirjastossa.
Mauno Koivuneva (1904-1989) oli Utajärven kirkkoherra vuosina 1953-1971. Hän kirjoitti pakinoita Päivämies –lehteen vuodesta 1955 lähtien Paimenpoika –nimimerkillä. Veikko Seppänen on koonnut ja julkaissut näitä pakinoita viisiosaisessa kirjasarjassa Paimenpojan kintereillä. Kirjoja voi lainata kirjastosta tai hankkia omaksi Veikko Seppäseltä. Yhteystiedot löytyy sivulta http://www.paimenpojankierroksilta.net/ .
Itsekin käytän suurin piirtein ohjeissa kerrottua tapaa. ”Viikkaukset” eivät siksi sanoneet minulle mitään, mutta kävin konsultoimassa kirjastomme muovittamon työntekijöitä, ja he osasivat heti sanoa, mistä siinä on kyse. Sanallisesti tätä voi olla hiukan vaikea selittää.
”Viikkausten” tekemiseksi ei muovia saa laittaa aluksi kiinni kirjan takakannen ulkoreunaan vaan alkaa painaa suoraan muovia kanteen kiinni. Se voi tehdä kaltaiselleni kömpelösormiselle homman hiukan vaikeammaksi kuin muovin kiinnittäminen heti kirjan reunaan. Kun muovi on kiinnitetty kansiin, käännetään nurkissa oleva muovi kolmiomaisesti kannen sisäpintaan. Sitten vain taitellaan ala- ja yläreunat sekä sivureuna kiinni kannen sisäpuolelle ja saadaan ”viikkaukset” kannen...
Hei! Keski-Suomen Puhelin Oyj:n omistamia puhelinlinjoja hallinnoin nykyisin Keski-Suomen alueella Elisa Oyj.
Asiasta voi ottaa yhteyttä Elisan asiakaspalveluun puh. 01019 0240, josta puhelu yhdistetään Elisan tekniseen hallintoon. Sinne ei suoraan puhelinnumeroa ole. Varmistin asian Elisan asiakaspalvelusta.
Tässä vielä linkki Elisan asiakaspalvelun sivulle: http://asiakastuki.elisa.fi/#otayhteytta
Fantasia- tai tieteiskirjallisuutta näyttää valitettavasti julkaistun selkokirjoina suomeksi todella vähän. Oikeastaan ainoa fantasiakirjallisuuteen luettava selkoteos tuntuisi olevan Satu Leiskon ”Unohtunut maa” (Kehitysvammaliitto, oppimateriaalikeskus Opike, 2014), jollei sitten ”Kalevalaa” ja muita kansaneeposten pohjalta tehtyjä selkorunoteoksia lasketa siihen mukaan. Pertti Rajalan teoksessa ”Viheliäinen vihtahousu” (BTJ Kirjastopalvelu, 1997) on piruja, peikkoja ja muita outoja olentoja, joten sen voisi vielä fantasiaan laskea, mutta se koostuu lyhyistä tarinoista eikä ole romaani.
Englanniksi löytyy jonkin verran kielenopiskelijoille tarkoitettuja, kieleltään yksinkertaistettuja versioita tieteiskirjoista, ainakin seuraavia:...
Sinun kannattaa tehdä haku Plussa-aineistotietokannasta:
http://www.libplussa.fi/
Laita "asiasana tai luokka" -kohtaan 874 ja valitse "näytä" -kohdasta esim. "vain cdromeja" -vaihtoehto. Vastaavasti voit tietenkin hakea myös vain kirjoja tai vain äänikasetteja.
Paavo Rintalasta löytyy tietoa mm. teoksissa Tarkka, Pekka Suomalaisia nykykirjailijoita (Tammi, 1989); Otavan kirjallisuustieto (Otava, 1990); Proosan murros (SKS 1995, sisältää teokseen Rikas ja köyhä liittyvän artikkelin) sekä erityisesti Rintalasta Ekholm, Kai Paavo Rintala, dokumentaristi - miten kirjailija käyttää lähteitä (Things to come, 1988); Rintala, Paavo, Velkani Karjalalle-teema ja muunnelmia (Otava 1982).
Lyhyt kirjailijaesittely löytyy internetistä, osoitteista http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/991111-140929.html, ja http://www.kopiosto.fi/tekijat/rintala_paavo_olavi_9301.htm. Kuvia löytynee myös näistä samoista lähteistä.
Kotiin emme toimita materiaalia, helpoin tapa on kääntyä lähikirjaston puoleen tai...
