Pauli Komsin teoksessa Omistamisen taito: perheyritykset kansakunnan rakentajina (2002) on artikkeli Berneristä ” Bernerillä on yrittäjyyteen liittynyt myös uranuurtajan rooli: kauppaa aina sillistä shampooseen ” (s.36-40). Artikkelissa mainitaan, että ”1950-luvun lopun omaperäisiä uutuuksia olivat mm. XZ-hiustenhoitoöljy…” (s. 38). Bernerin kotisivulla kerrotaan lyhyesti historiaa http://www.xz.fi/historia/
Tarkempia tietoja kannattaa kysyä Berneritlä, ohessa palautelomake http://www.xz.fi/ota-yhteyttae/
Ihan kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei ole löytynyt. Voisiko etsimäsi olla joku allamainituista? Niissä opiskellaan kauppaoppilaitoksessa.
- Väänänen Kaija, Viluinen unelma (1957)
- Polva, Anni, Me tytöt opiskelimme (1946)
- Olli, Vera, Kauppaopistolaisia (1945)
Kansalaiskoulussa opiskellaan Ursula Sinervon romaanissa Polttaa ja palelee, mutta se on ilmestynyt vasta vuonna 1969.
Varsinaisia tutkimuksia lienee aika vähän, alla joitakin nimekkeitä, joista voisi löytyä lisää viitteitä. Osa on monien tekijöiden artikkelikokoelmia.
Kettunen, Paavo
Kätketty ja vaiettu : suomalainen hengellinen häpeä. - Kirjapaja, 2011.
Uskonnon kahdet kasvot : mielenterveyden tuki vai taakka. - Suomen mielenterveysseura, 1995
Terveyskasvatuksen neuvottelukunta
Uskonto ja terveys. - Valtion painatuskeskus, 1990.
Pakaslahti, Antti ja Huttu, Matti (toim.)
Kulttuurit ja lääketiede. - Duodecim, 2010.
Teinonen, Timo
Terveys ja usko. - Kirjapaja, 2007.
Aalto, Kirsti (toim.)
Saattohoito. - Kirjapaja, 1986.
Aalto, Kirsti (toim.)
Saattohoito kuolevan tukena. - Kirjapaja, 2013.
Aalto, Kirsti (toim.)
Saattohoito : lähimmäisenä kuolevalle. -...
Viime vuosina on ilmestynyt paljon kirjoja, joissa käsitellään kulttuurien välisiä eroja. Tässä muutamia.
Suosittelen esimerkiksi intialais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Jhumpa Lahirin teoksia. Sekä hänen romaanissaan Kaima että novellikokoelmassaan Tämä siunattu koti käsitellään amerikkalaisen ja intialaisen kulttuurin eroja.
Kiinalaistaustaisen Amy Tanin kirjassa Ilon ja onnen tarinoita taas käsitellään kiinalaisen ja amerikkalaisen kulttuurin eroja.
Venäläinen Inna Patrakova taas kirjoittaa meistä suomalaisista venäläisin silmin.
Ranya ElRamleyn teos Auringon asema on suomalais-egyptiläinen rakkaustarina.
Jos haluat vielä laajemman valikoiman voit hakea Lastu-verkkokirjaston tarkennetusta hausta asiasanalla kulttuurierot ja rajata haun...
Nuotti Laila Kinnusen kappaleeseen löytyy ainoastaan JAPA musiikkiarkistosta Helsingistä: "Collazo, Bobby (säveltäjä) : Etkö voisi alkaa uudelleen". Nuottia ei voi lainata, mutta siihen voi tutustua paikan päällä. Osoite on: Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, sähköpostiosoite: info@musiikkiarkisto.fi.
Anneli Mattilan kappaletta "Kuihtuu ruusu kauneinkin" ei valitettavasti löydy nuottina.
Osoitteesta http://herkules.oulu.fi/index.html.fi löytyvät Oulun yliopiston kirjaston elektroniset julkaisut. Julkaisuja kannattaa katsoa otsikoiden Oulun yliopiston elektroniset julkaisut ja Julkaisusarjat (siellä erityisesti Series A) alta. Molemmista löytyy muutama tietotekniikan alaan kuuluva julkaisu, mutta mikään niistä ei näyttäisi liittyvän Oulun alueeseen; useat elektronisista
julkaisuista ovat englanninkielisiä.
Oulun seudun ammattikorkeakoulun sivulta http://www.kaha.oamk.fi/kirjasto/opinnayte/tietoframe.html löytyy luettelo Kaupan ja hallinnon yksikön tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opinnäytetöistä. Niissä on käsitelty tietotekniikkaa Oulun alueeseen liittyen, mutta näistä opinnäytteistä on verkossa vain tiivistelmät.
Ulpu on on lyhentymä 'ulpukasta' (lummekasvi). Se voinee olla myös Ulla-nimen muunnos. Nimipäiväkalenteriin se pääsi Ullan rinnalle vuonna 1973, heinäkuun 4. päivälle.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja(Wsoy, 1999)
Riihonen, Eeva: mikä lapselle nimeksi (Tammi, 1992)
Helkalan kartano -sarjassa on ilmestynyt kuusi osaa, kirjat nimeltään järjestyksessä:
Reipas tyttö saa paikan
Hellitä suitsia, Kati
Helkalan villikot
Helkalan kilpakosijat
Häät Helkalassa
Näkemiin Helkala
Kirjailijasta ja kirjoista enemmän Kirjasampo -kirjallisuuden verkkosivustolla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175937825466
Signeeraus näyttäisi olevan Edward S. tai sitten vain kovin taiteellinen Edward. En löytänyt ketään tuon nimistä taiteilijaa Suomen taiteilijoiden Kuvataiteilijamatrikkelista.
Aikanaan on julkaistu Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli. Sitä ei Ratamo-kirjastoista löydy. Helmet-alueen kirjastoista teosta löytyy Helsingistä Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoista sekä Vantaalta Tikkurilasta. Kirjat ovat käsikirjastoaineistoa, jota voi selata paikan päällä.
Arvelen, että kyseessä ei ole kovin tunnettu taiteilija, koska häntä ei kuvataiteilijamatrikkelista löydy. Neuvoisin ottamaan yhteyttä taideasiantuntijatahoihin, kuten Hagelstamiin. Myös eri taide- ja designaikakauslehdet tarjoavat lukijoilleen arviointipalveluja....
Suomen luonnossa ei elä lentokyvyttömiä lintuja.
Oheisesta linkistä näkyy, missä ja minkä verran lajeja lentokyvyttömä lintuja on elänyt ja missä niitä elää edelleen (siniset osat ympyröissä).
Kysymäsi teos löytyy ainakin Espoon kirjastosta. Samaten
Varastokirjastosta. (Kuopio). Espoon kirjaston kokoelmissa olevassa teoksessa
ei ole mainittu alaotsikkoa "en aktiv patriot", mutta uskoisin kyseessä
olevan saman teoksen, koska tekijä on sama kuin Varastokirjaston
kappaleessa (Schybergson, Carl Magnus) ja ilmestymisvuosikin on juuri tuo esittämäsi 1942.
Molemmista kirjastoista onnistuu varmaan kaukolainaus omaan
kirjastoosi, kunhan kysyt asiaa oman kirjastosi henkilökunnalta.
Seuraavissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on ravintola tai kahvila:
Pääkirjasto (Pasila) sekä Itäkeskuksen, Kannelmäen ja Malmin kirjastot. Kahviloiden aukioloajat voitte tarkistaa kyseisestä kirjastosta tai www-sivuiltamme osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku (minkä alalaidassa on linkki "Muita palveluja"). Jos tarkoitatte jotakin muuta kirjastoa, voitte lähettää ravintolaa koskevan kysymyksen suoraan sinne osoitteesta http://www.lib.hel.fi/palaute/
Aku Ankan vuosikertoja on pääkirjaston varastossa v:sta 1984 alkaen, joten kysymiänne vuosikertoja ei ole saatavissa paitsi näköispainoksina. Näköispainoksia on Helsingin kaupunginkirjastossa vuosilta 1951 - 1959. Kuusikymmentäluvun Aku Ankkojen näköispainoksia ei ainakaan vielä ole lainattavissa kirjastoista.
Eri kirjastoilla on hyvin monenlaista oheistoimintaa. Ajankohtaisesta tarjonnasta saat parhaiten tietoa kirjaston nettisivuilta, tarkasta kirjaston osoite esim. osoitteesta www.kirjastot.fi. Voit myös soittaa kyseiseen kirjastoon, kirjastojen puhelinnumerot löytyvät myös tästä Suomen kirjastojen yhteisestä sivustosta. Ns. laajennetusta lastenkirjastotyöstä on julkaistu myös muutamia kirjoja, joista uusimpia lienevät Marja-Leena Mäkelän Sanajalkaseikkailu ja Satuseikkailu kirjastossa. Suonenjoen kirjaston puhelinnumero on 017-5133636 ja nettiosoite on http://www.suonenjoki.fi/.
Opinnäytetyön aiheesi jää nyt hieman epäselväksi siitä näkökulmasta että minkä tyyppistä nettiauttamista tarkastelet. Verkkopalveluiden kirjo kun on tietoteknisestä Help desk-auttamisesta verkkokriisikeskustoimintaan. Vastaus keskittyy jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
HelMetistä http://www.helmet.fi löytyy seuraava teos Tschokkinen, Salla: Sähköpostiauttajan opas. Helsinki: Nyyti,2000.
Aleksi-artikkelitietokannasta: Oppimisvaikeuksista kärsiviä lapsia tuetaan pärjäämään lähikoulussa Kangas, Reima Sosiaaliturva 2002, nro 15, sivu 20-21. Turvakoti laajeni verkkoon Pitkänen, Kati Sosiaaliturva 2002, nro 13, sivu 18-19.
Häkistä verkkoon : kuka tekee sosiaalityötä vapautuvien vankien kanssa? Melaranta, Sanna Sosiaaliturva 2001, nro 10, sivu 14-...
Kirjastosta lainattua aineistoa ei voi lunastaa myöhästymismaksuja maksamalla. Myöhästymismaksu kertyy kaikilta eräpäivän jälkeisiltä kalenteripäiviltä lainakohtaiseen enimmäismäärään saakka.
Suurin osa kirjastoista siirtää saatavansa perintätoimiston perittäväksi n. 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Jos lainat menevät perintätoimiston perittäviksi, joutuu asiakas maksamaan myöhästymismaksujen / korvausmaksujen lisäksi myös perintäkulut. Korvausmaksu peritään, mikäli asiakas ei palauta lainaamansa aineistoa.
Helsingin kaupunginkirjastolla on kovassa käytössä olevat CD-levyt juuri mainitsemassasi tehtaan muovikotelossa. Kustannussäästösyistä täällä on päädytty vain uusimaan muovikoteloita säännöllisin väliajoin.
BTJ Kirjastopalvelu on erikoistunut tuottamaan tuotteita ammattilaiskäyttöön. Heiltä varmaankin löytyy sopiva ratkaisu pakkausmateriaaliksi. http://www.btj.fi/ Verkkosivuilta löytyvät myös tuotteet.
Voit palauttaa lainaamasi teoksen mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston toimipaikkaan maksutta.
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen käyttösäännöt löytyvät seuraavasta
linkistä:
http://www.helmet.fi/screens/saannot_fin.html
Aforismi löytyy Sylvi Kekkosen kirjasta Kiteitä. Kirja on saatavilla useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot näkyvät osoitteesa http://www.helmet.fi .
Työterveyslaitoksen tietopalvelukeskuksen tietokannoista ei löytynyt aineistoa jääkiekkoilijoiden vammoista, mutta tehtyäni tiedonhaun Googlella sain hakusanalla jääkiekkovammat vastaukseksi 60 sivustoa, joilla on paljonkin materiaalia vammoista. Esimerkiksi Likesin sivuille on koottu tutkimusprojektin "Jääkiekkotapaturmat Suomessa. Seurantatutkimus jääkiekkovammojen esiintyvyydestä, syntymekanismeista, hoidosta ja ehkäisystä" 25 julkaisua ko. aiheesta. Sivun osoite on:
http://www.likes.fi/fi/tutkimus/jaakiekko.html
Sivulta löytyvät mm. seuraavat viitteet:
Mölsä J, Taimela S, Kujala U: Jääkiekkovammoja voidaan vähentää. Valmennus & Kunto 2: 1994.
Mölsä J, Kujala UM, Näsman O, Taimela S: Knee injuries in ice hockey. 3rd Scandinavian...
