Kirjallisuutta EU:n vaikutuksista Suomelle on jo saatavissa, koska takana on useita jäsenyysvuosia. Löytyy esim. teokset
Suomi 5 vuotta Euroopan unionissa: toiveita, pelkoja, tosiasioita. Eurooppa-tiedotus, 2000.
EU ja Suomi: unionijäsenyyden vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan. Edita, 2000.
Lisää teoksia voit selata Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokannasta Selmasta
http://selma.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG…
asiasana(selaus) -haulla
esim. asiasanaketjulla Euroopan unioni jäsenyys vaikutukset Suomi
Keskustelusivuilla voi myös olla jotakin EU:n hyödyistä
Sinun äänesi Euroopassa
http://europa.eu.int/yourvoice/index_fi.htm
Etla on myös tehnyt tutkimuksia EU:n vaikutuksista
http://www.etla.fi/
samoin...
Kyseessä on Juha Mannerkorven runo. Se löytyy ainakin teoksista Runo puhuu ilosta ja Juha Mannerkorven teoksesta Runot 1945-54.
Kyseiset kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-aineistohausta osoite http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
Jos haluat varata aineistoa HelMetin kautta, riittää, että valitset pudotusvalikosta sen kirjaston, johon haluat aineiston lähetettäväksi. Järjestelmä etsii sitten aineistosta jossain muussa kirjastossa hyllyssä olevan kappaleen ja se lähetetään sinulle haluamaasi kirjastoon. Eli aineiston ei siten tarvitse olla lainassa, jotta sitä voitaisiin varata, vaan hyllyssä oleva aineistokin liikkuu varattaessa kirjastosta toiseen.
Voit varata kirjan netin kautta, jos sinulla on tunnusluku.
Varasto on Pasilassa, mutta jos haluat noutaa kirjan toisesta kirjastosta, se onnistuu valitsemalla noutopaikaksi
haluamasi kirjaston.
Jos tunnuslukua ei ole, voit soittaa Pasilan pääkirjastoon
p. 310 85001, tai 310 85331 ja noutaa kirjan sieltä.
Verkossa luettavat vanhat lehdet kattavat vuodet 1771 - 1890 ja löytyvät osoitteesta http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html.
Kysymyksesi on todella laaja, koska luovutetulla alueella ilmestyi monta lehteä mainitsemasi aikavälissä.
Teoksen Suomen lehdistön historian mukaan evakkoon joutuneet sanolehdet olivat Wiborgs Nyheter, Karjalan Ääni,Kansan voima, Maakansa, Kansan työ, Laatokka, ja karjala. käkisalmen sanomat lakkasi ilmestymästä ko vuonna 1940.
On todellakin monta muuta lehteä alueelta, kuten Sortavalalainen Laatokka Karjala.
Suomen lehdistön historia on laaja ja kattava teos, josta saa paljon tietoa.
Teostosta puhelimitse tehtyyn tiedusteluun vastattiin:
Video- ja DVD-elokuvien tulisi olla julkiseen esittämiseen tarkoitettuja. Kaupasta ostetut, vuokratut tai kirjastosta lainatut elokuvat eivät yleensä ole tällaisia. Julkiseen esittämiseen tarkoitettuja elokuvia välittää esimerkiksi Suomen Elokuvakontakti. - Elokuvan esitettävyyttä kouluissa ilman tekijänoikeusmaksuja voi kysyä Tuotos ry:stä, joka on AV-tuottajien tekijänoikeusyhdistys.
Kiitos kysymyksestäsi! Kyseisistä suvuista ei varsinaista kirjallisuutta löydy, eikä sitä löydy ainakaan Lapponica-tíetopalvelun piiristä, valitettavasti.
Ohjaisin sinut paikallisen sukututkijayhdistyksen puheille, yhteystiedot löytyvät varmaankin lähimmästä kirjastostasi.
Sukututkijoilla toimivat netissä oma sivut osoitteessa:
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löydät myös aloittelijalle hyödyllisiä osoitteita.
Uudenkaupungin kirjaston neuvonta: (02) 8451 5382
Nimitys kamarioikeus (Kungl. Maj:ts och rikets kammarrätt) tuli käyttöön vasta v. 1799. Kamarioikeuden historialliset juuret ovat 1600-luvun alussa muodostetussa Kamarikollegiossa, josta itsenäinen Kamarirevisio erotettiin v. 1695. Elimen alkuperäinen tehtävä oli valvoa valtion tilejä ja omaisuutta. Tällaisena se toimi myös tuomioistuimen lailla. Ruotsin 1600-luvun keskushallinnon virastot toimivat yleensä Tukholman kuninkaallisessa linnassa, jota laajennettiin tuohon aikaan keskiaikaisesta linnoituksesta Nicodemus Tessin nuoremman suunnitelmien mukaan suurvalta-ajan henkeen paremmin sopivaksi. Linnahan sittemmin tuhoutui osittain tulipalossa v. 1697, mutta uudistustyötä jatkettiin keskeytyksin ja suunnitelmia muuttaen aina 1700-luvun...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet ottavat kyllä kirjalahjoituksia vastaan. Kannattaa kysyä vaikka omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta kyseisille kirjoille.
Kunkin kirjaston esimies tai muu aineistohankinnoista vastaava henkilö päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita. Lahjoitukset yleensä valikoidaan sen mukaan, millaista tavaraa kokoelmista puuttuu.
Pushkinin tekstiin perustuva Cesar Cuin ooppera A Feast in Time of Plague (Pir vo vremja tsumi, Пир Во Время Чумы) löytyy cd-äänitteenä pääkaupunkiseudun kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=pir+vo+vremja+t…
Äänitteen mukana olevassa liitteessä on kaikki tekstit venäjäksi (kyrillisin kirjaimin) ja käännöksinä (englanti, saksa, ranska).
Venäjäksi tuo Pushkinin "pieni tragedia" löytyy myös näistä teoksista:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Pir+vo+vremja+puskin&m=1&l=&Da…
Suomeksi tekstiä ei valitettavasti löytynyt.
Tule käymään jossakin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastossa mukanasi virallinen henkilökortti. Uuden kortin saat odottaessasi ja se maksaa kolme euroa. Jos vanha korttisi on voinut joutua vääriin käsiin, ole hyvä ja ota nopeasti yhteyttä johonkin ym kirjastoon ja pyydä kuolettamaan korttisi, jotta et ole enää vastuussa sillä lainatusta aineistosta.
Tarkistin nimen kahdesta teoksesta. Nancy Mitfordin kirjassa Aurinkokuningas (W+G, 1966) salin nimi on Sodan sali. Maailman nähtävyydet -kirjasarjan osassa 1 (WSOY 1979) kerrotaan Versaillesista, ja mainitaan Sodan ja Rauhan salit. Hall of Battles tunnettaneen siis suomeksi nimellä Sodan sali.
Antamassasi muodossa en tekstinpätkää löytänyt Mirkka Rekolan runokokoelmista.
Levosta ja liikkeestä hän kuitenkin puhuu kahdessa ’Ilo ja epäsymmetria’ -kokoelman (1965)
runossa (saat runot kokonaisina sähköpostiisi):
Hänen liikkeensä on minussa, muuan sanoi ja juoksi.
Hänen leponsa minussa, toinen nukkui. .....
...
Joku nukkuu ja kaiken liike on lepo....
Voisiko jompikumpi näistä erilaisesta muotoilustaan huolimatta olla tarkoittamasi.
Tietenkin Rekola on voinut käyttää muistamaasi muotoa jossain esseessä, esitelmässä tai haastattelussa.
Kirjastot eivät lähetä sähköpostitse harjoitustehtäviä, mutta voit kaukolainata kielikursseja Suomen kirjastoista. Kaukopalvelu on kirjastojen välistä, joten käy lähikirjastostasi kysymässä tästä mahdollisuudesta. Palvelu on maksullista, ja paikallinen kirjasto päättää maksun suuruuden.
Myös Ylen etälukion kautta on mahdollista opiskella espanjaa "suomeksi":
http://www02.oph.fi/etalukio/espanja/
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että tarkkaa ja luotettavaa tietoa on mahdoton saada. Eri maiden tilastojärjestelmät poikkeavat toisistaan paljonkin. Myös se, ketkä kaikki tilastoidaan yliopisto-opiskelijoiksi, vaihtelee.
Unescon tilastoja voi pitää luotettavina, mutta heidän tilastoistaan löytyvät tiedot tosiaan vain maittain, ei yhteenlaskettuina. Tämä tilasto löytyy täältä:
http://stats.uis.unesco.org/unesco/TableViewer/tableView.aspx?ReportId=…
Kirjaston kesätyöpaikat (6 paikkaa) ovat haussa työ- ja elinkeinotoimistojen nettisivuilla. Hakijoilla tulee olla kirjastoalan opintoja sekä 18 vuotta ikää. Linkki kaikkiin Porin kaupungin haettavissa oleviin kesätyöpaikkoihin löytyy sivulta http://www.pori.fi/tyopaikat/kesa/ .
Näistä teoksista voisi olla hyötyä sinulle:
- Matkakuumetta: matkailun ja turismin historiaa / toimittanut Taina Syrjämaa (1994)
- Ulkomailla: maailmansotien välinen maailma suomalaisnaisten silmin / Ritva Hapuli (2003)
- Isänmaa ja Ranska: suomalainen frankofilia 1880-1914 / Kristina Ranki (2007, väitöskirja)
Matkakuumetta-teoksesta sopivalta vaikutti ainakin Marko Lehden artikkeli nimeltä Suomalaisten Tallinnan-matkailun alkuvaiheet. Isänmaa ja Ranska –teoksesta löytyy myös sopivannäköisiä lähteitä.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirja kertoo rahasi arviohinnan olevan kunnon mukaan 10-600 euroa. Rahojen kuntoluokitus vaihtelee virheettömästä ja täysin leimakiiltoisesta huomattavan kuluneeseen, mutta tekstiltään vielä luettavaan. Luokitus löytyy myös esim. Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/kuntoluokat.php
Kirjaston käytössä olevista kirjoista tai muista lähteistä ei löytynyt tietoa nimen alkuperästä. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Wasenius on tai on ollut sukunimenä 589 henkilöllä. Apua voisi löytyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkistosta ja Nimistökirjastosta. Yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät täältä:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=360
Parhaimman vastauksen saa Holmaston verkko-osoitteessa http://www.holmasto.fi, missä on parhaillaan 10 mk:n kultaraha arvoltaan 390 €. Selasin kyllä kirjaston kirjoja, mutta ne eivät ulottuneet ajallisesti kuin vuoteen 2009.
