Kirjastoja on ollut todennäköisesti jo muinaisina aikoina Egyptissä, Keski- ja Kauko-Idässä sekä Kaksoisvirran maassa. Savitaulujen, käsikirjoitusten ja kirjakokoelmien järjestämisestä, luetteloinnista ja hoitamisesta on kirjastoissa vastannut kirjastonhoitaja. Kirjapainotaidon ja lukutaidon yleistymisen myötä kirjallisuuden määrä kasvoi ja kirjastojen kokoelmat haluttiin entistä tarkemmin järjestää ja luetteloida. Kirjojen sisältämä tieto haluttiin myös säilyttää tuleville sukupolville kirjastoissa. Tavoitteena oli myös jakaa kirkollista, kunnallista ja oikeudellista kirjojen sisältämää tietoa kansalaisille. Suomessa kirjastojen perustaminen liittyy vahvasti kansanvalistukseen. Kansalaisia haluttiin sivistää.
Voit hakea Kysy...
Tarkoitat varmaankin runoilija Saima Harmajaa. Aino Harmaja -nimistä kirjailijaa ei löydy. Saima Harmaja kuoli keuhkotautiin 23-vuotiaana 21.4.1937. Lisätietoja: http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/harmaja.htm .
Ikävä kyllä artikkeliviitteitä tästä aiheesta ei löytynyt kirjaston käytössä olevista tietokannoista, ARTOsta, ALEKSIsta eikä Helecon FINPistä. Joitakin viitteitä löytyy esim. Googlen haulla "lahjakortit kirjanpito" ja etuseteli, esim. Verohallinnon sivuilla http://www.vero.fi/ Keskusverolautakunnan päätökset 40 ja 41/1998. Myös Kuluttajaviraston sivulta http://www.kuluttaja-asiamies.fi/user_nf/default.asp
site=34&tmf=0&lmf=0&id=0 löytyy aiheesta haulla "etusetelit" ja "lahjakortit". Kannattaisi käydä läpi kirjaston markkinoinnin ja kirjanpidon luokan kirjoja tai etsiä HelMetistä http://www.helmet.fi/ sanahaulla asiakassuhde tai markkinointi.
Ainakin Nuorisotiedon kirjaston suomenkielisistä lehtiartikkeista löytyy muutamia, joissa goottiutta on käsitelty:
City-lehti 11/2003: Heimo-Helsinki / Halminen Laura
Ylioppilaslehti 3/2004: Pohjoisen koleat gootit / Jemina Staalo
Internethaut voi aloittaa vaikkapa Wikipediasta, siellä on goottien historiaa sekä muinaisen kansan että samannimisen alakulttuurin osalta mittavasti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Etusivu
Verotus -lehti tulee Leppävaaran ja Tikkurilan kirjastoihin. Kummassakin kirjastossa sitä säilytetään kuluvan vuoden lisäksi viisi edellistä vuotta. Leppävaaran kirjastosta lehteä ei lainata, joten etsimänne numeron pitäisi olla aina paikalla. Tikkurilan kirjasto lainaa Verotus -lehteä. Helmet -aineistohausta näkyy onko lehti lainassa. Sivuilta löytyy myös kirjastojen osoitteet ja aukiolotiedot.
http://www.helmet.fi/
Howard Pylen kuvittamia kirjoja on kijastoissa ruotsiksi ja englanniksi. Kuvitus on mustavalkoista. - Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta löytyy teos Howard Pyle/introd. by Rowland Elzea, joka on julkaistu Torontossa vuonna 1975.
Internetissä on paljon kuvatiedostoja, joissa on Pylen maalauksia. Laitan tähän pari osoitetta esimerkeiksi: http://images.google.fi/images?q=howard+pyle&hl=fi&lr=&sa=X&oi=images&c…
http://www.artcyclopedia.com/artists/pyle_howard.html
http://employees.csbsju.edu/roliver/eao/pyle.html .
Kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot löytyvät tältä sivustolta:
https://hakemisto.kirjastot.fi/
Yhtä sähköpostiosoitetta ei ole, vaan jokaisella kirjastolla on omat yhteystietonsa. Mikäli haluat markkinoida omaa julkaisuasi, Kirjastot.fi-sivustossa on olemassa Pienkustantajien uutuuksia -niminen foorumi, josta tieto myös saavuttaa kirjastoja. Se löytyy palvelun keskustelufoorumit-sivulta, https://www.kirjastot.fi/forum/404 , jossa on myös ilmoittamiseen liittyviä ohjeita.
Luovutetun alueen seurakuntien kirkonkirjat löytyvät Mikkelin maakunta-arkistosta, josta niitä voidaan pyytää kaukolainaksi. Kaukolainan hinta on 1€ / mikrofilmirulla ja 4€ / mikrokorttitilaus. Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot lähettävät tämän lisäksi laskun suoraan asiakkaalle. Kaukolainapyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/kaukolomake.html tai ottamalla yhteyttä puhelimitse numeroon 02-621 5846.
Suomalaisten kirjastojen historiasta löytyy tietoa esim. kirjoista Kirjastojen vuosisata (1999, toim. Ilkka Mäkinen) ja Suomen yleisten kirjastojen historia (2009, toim. Ilkka Mäkinen). Internetistä tietoa voi hakea kirjastot.fi -sivujen kirjastohistorian linkkilistan avulla: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/kirjastohistoria/
Kirjastoissa arvostetaan kovasti alan koulutusta ja opiskelijoita: sitä kautta saadaan alalle uusia, päteviä työntekijöitä. Kuitenkin vasta pätevälle eli valmiiksi kouluttautuneelle maksetaan pätevän palkka. Hiukan lisäpalkkaa saa myös kokemuksesta, eli palkkaa nostavat tehdyt työvuodet. Joistakin erityistehtävistä voi myös saada palkanlisän.
Lassi Nummen neljä Stonehenge-runoa löytyvät kokoelmasta Matkalla niityn yli (Otava, 1986). Niistä toisessa ja neljännessä puhutaan ruohosta; vihreys mainitaan vain jälkimmäisessä:
" -- ja vahvalle märälle ruoholle
johon jalkamme uppoavat."
(Stonehenge 2)
"Sateen harmaudessa hohtaa vihreä ruoho."
(Stonehenge 4).
Suutari-Kallesta kertova runo on alunperin italialainen lastenruno. Suomeksi se on ilmestynyt Suutarinlaulu-nimisenä ainakin Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hinkkasen laatimassa Kultaisessa aapisessa, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1956.
Ruokavalion tai tiettyjen ruoka-aineiden vaikutuksesta lääkitykseen on aina viisainta keskustella hoitavan lääkärin tai muun asiantuntevan hoitohenkilökunnan kanssa.
http://www.sydanliitto.fi/kasvisten-kaytto1
http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=1843&i=ORION+PHARMA_MAREVAN%2C+…
Olisikohan kyseessä Michelle Magorianin teos Willie itkupilli (Good night, mister Tom, suom. Kersti Juva, WSOY, 1984)? Teoksen asiasanoitus sopii kuvailuusi. Netistä löytyvä kuva teoksen kannesta täsmää muilta osin, mutta pojalla ei ole haalareita, vaan englantilainen kouluasu. Kannen kuva on löytyy mm. alla olevasta bookcrossing-linkistä.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au48a2e3f7-0484-40d1-8c3f-a9…
https://finna.fi
http://www.bookcrossing.com/journal/12359769
Ilmeisesti kaikista Suomen yleisistä kirjastoista voi lainata DVD-elokuvia.
Helmet-kirjaston DVD-elokuvat: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3Ag%20c%3A15__O…
Hakutulosta voi rajata tarkennetussa haussa esimerkiksi lasten kokoelmaan ja tiettyyn kieleen.
Aivan täysin hakuasi vastaavia kirjoja ei löytynyt. Terveysalan historiaa käsitteleviä kirjoja voit hakea asiasanoilla terveydenhuolto, sairaanhoito tai hoitotyö ja historia. Voit myös kysyä apua Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjastosta Terkosta, joka on erikoistunut terveydenhoitoalan kirjallisuuteen.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
Terveydenhuollon historia -kirjassa on Onni Vauhkosen artikkeli Yleiskatsaus Suomen lääkintälaitoksen ja terveydenhuollon kehitysvaiheisiin 1600-luvulta 1970-luvulle, joten ajalle 1970-1980 siitä ei löydy tietoa.
Joitain hakutuloksia:
- Taina Rintala: Medikalisaatio ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän rakentuminen 1946-1991
- Pertti Kekki: Neljäkymmentä vuotta...
Enoasi ei löydy meidän rintamamiesmatrikkeleista, joten tässä ohjeita
miten pääset asiassa eteenpäin:
Viime sotiin osallistuneista miehistä tehtävän henkilöhistoriallisen tutkimuksen keskeinen lähde on kantakortti, joka sisältää palvelusta koskevat perustiedot kutsunnasta kotiuttamiseen, eläkkeelle jäämiseen tai kaatumiseen saakka. Kantakorttien lisäksi sotiin osallistuneita miehiä koskevia tietoja löytyy esimerkiksi joukko-osastojen päiväkäskyistä ja sotapäiväkirjoista. Mikäli henkilö oli työsuhteessa puolustusvoimiin saattaa Kansallisarkistossa olla häntä koskeva nimikirja.
Mikä on kantakortti?
Kantakortti on jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta laadittu asiakirja, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan...
Kyseinen kohta löytyy Topeliuksen Välskärin kertomusten toisesta osasta, kuudennesta kertomuksesta "Mainiemen linna". Juhani Ahon suomennos vuodelta 1896 kuuluu näin: "Sillä minulla on vapaista kuvauksista se ajatus, että niiden totuus piilee siinä, että ne voivat olla tosia siten, että ne ovat sopusoinnussa sen ajan varsinaisen ja yleisen hengen kanssa, jota kuvataan; (--)". Kyseinen kohta löytyy suomennoksestakin sivulta 238.
Välskärin kertomusten kolme ensimmäistä osaa on suomentanut myös Robert Mellin vuosina, suomennokset ilmestyivät vuosina 1878 ja 1879.
http://runeberg.org/faltskar/b/0242.html
http://www.gutenberg.org/files/36278/36278-8.txt
Topelius, Zacharias: Välskärin kertomuksia. Toinen osa (suom. Juhani Aho, 11.p, WSOY, 1974)...
Wikipedia kertoo asiasta näin:
Nimi Irja on muodostunut kreikkalaisperäisen, maanviljelijää tarkoittavan Georgios-nimen vanhasta yläsaksalaisesta muodosta Irg ja on siten samaa alkuperää kuin miehennimi Yrjö. Suomeen nimi saapui alkujaan Viron ruotsalaisten välityksellä ja oli aikoinaan käytössä miehennimenä, mutta sellaisena se on säilynyt vain eräiden paikan- ja sukunimien osana.
Naisen nimenä Irja tuli käyttöön 1800-luvun lopulla, aluksi kirjallisuudessa. Gustaf von Numersin näytelmän sankaritar Irja sai nimensä messukyläläisen Irjalan kartanon mukaan.
Teoksessa Suomalainen Paikannimikirja toim.Sirkka Paikkala(2007) mainitaan kolme merkitystä Irjala nimelle:
1. kaupunginosa Tampereella, alkuaan talo ja rustholli Takahuhdin kylässä.
2....
