Se on käännös saksankielisissä maissa tutusta sanonnasta "Da muss noch viel Wasser die Donau hinunterfließen". Englanniksi sama on "water under the bridge". Sanonnalla tarkoitetaan, että asiasta on mennyt jo aikaa, eikä sitä enää kannata murehtia tai sille ei enää voi mitään. LähteetUniversität Wien: Sprachenzentrum blog: https://sprachenzentrum.univie.ac.at/de/blog/artikel/vom-wasser-und-seinen-launenCollins Dictionary: Water under the bridge: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/water-under-the-br…
Mitro-nimen alkuperä on ortodoksisessa kirkkokalenterissa esiintyvässä kreikkalaisessa nimessä Metrofanes. Se on yksi Suomen ortodoksisen kalenterin esittämistä paikallisista nimimuunnoksista Metrofanes-nimelle, jonka alkuosa viittaa sanaan 'äiti' ja loppuosa verbiin 'näyttää, ilmestyä'. Nimi ja usko : ortodoksinen ristimänimiopas antaa sille merkityksen 'äitinsä lapsi'.
Vuonna 1945 vahvistetun etunimilain mukaan etunimiksi ei saanut enää hyväksyä kielenvastaisia nimiä. Koska ortodoksisen kirkkokalenterin pyhien ihmisten nimet olivat suurimmaksi osaksi lain tarkoittamassa mielessä kielenvastaisia, tuli välttämättömäksi sovittaa ortodoksiset ristimänimet vallitseviin oloihimme. Näin "kielenvastainen" Metrofanes kääntyi paremmin suomen...
Valitettavasti tätä mahdollisuutta ei ole Helsingissä. Pianoa voi kysyä Vantaan Tikkurilan kirjastosta http://www.vantaa.fi/kirjasto/ tai Espoon Leppävaaran kirjastosta http://www.espoo.fi/kirjasto/ . Pianoa kannattaa myös kysyä Työväenopistolta http://www.hel.fi/tyovis/
Löytyyhän näitä! Tässä alustava valikoima:
http://members.aol.com/UdoKlinger/Inhalt.html
http://www.learn-german-online.net/learning-german-resouces/grammatik.h…
http://nosferatu.cas.usf.edu/german/grammatik/
http://www.wm.edu/CAS/modlang/gasmit/grammar/grammnu.htm
http://www.travlang.com/languages/german/ihgg/
http://ftp.ids-mannheim.de/quellen/texte.html#GRA
http://buch.goethe.de/cgi-bin/acwww25/gram.pl?db=gram
Lisää materiaalia löydät mm.virtuaalikirjastoista, joista tässä esimerkki Karlsruhen yliopiston ylläpitämästä luettelosta: http://www.uni-karlsruhe.de/Outerspace/VirtualLibrary/43.de.html
Tässä muutamia ehdotelmia:
- luokka 784.111 PIRNALES: Parasta ennen Bäst före Best before- soittavat vauhdikkaasti suomalaista "vaihtoehtotanhumusiikkia"
-levyllä ei ole laulua
-luokka 784.111 KOINURIT: ASKON 3 RIVINEN
rytmikkäällä poljennolla soitettua musiikkia, joukossa on muutamia laulujakin, mutta myös instrumentaaleista esim. "Koinurit crawl" ja "Kuortaneen polkka" ovat tanssahtelevia.
-luokka 784.111 JÄRVELÄN PIKKU PELIMANNIT: JPP
Tällä levyllä on hieman runollisempia sävyjä.
788.81 HOVEN DROVEN: GROV
Tämä villillä fiiliksellä nykykansanmusiikkia soittava yhtye tulee Ruotsista. Levyn takakannessa joukko ihmisiä tanssii ringissä. Rytmikäs ja tanssillinen levy.
-luokka 784.41 FIRE IN THE KITCHEN
Tällä levyllä on kelttiläistä...
Suomen kielellä löytyy Internetistä tietoa Anders Jacobssonista ja Sören Olssonista osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ Tuo on Oulun kaupunginkirjaston hyvä lasten- ja nuortenkirjallisuuden sivusto. Sieltä voit klikata Teuvon kirjailijatieto ja edelleen Ulkomaisia nuortenkirjailijoita, Jacobssonista ja Olssonista löytyy sieltä kyllä vain ihan perustiedot. Sen sijaan ruotsinkielinen sivu osoitteessa http://www.soren-anders.se/sa/index.asp on laajempi. Måns Gahrtonista löytyy ruotsinkielistä tietoa Evan & Adamin sivulta osoitteesta http://www.evaochadam.com/frames.htm Sieltä pääsee myös tekijöiden, Månsin ja Johanin, sivulle.
Måns Gahrtonista ja Anders Jacobssonista sekä Sören Olssonista löytyy kuitenkin parhaiten tietoa Mervi...
Lehdet ja Internet ovat usein paras tapa löytää tietoa uusista asioista ja sellaisista ilmiöistä, joista ei välttämättä ole kirjoja. Usein juuri suomalaiset tämän hetken bändit ovat tällaisia asioita. Kirjastoissa voi käyttää Internet-yhteydellä varustettuja tietokoneita ja niihin tulee paljon lehtiä, myös musiikkilehtiä.
Saadaksesi selville, missä lehdissä on ilmestynyt vaikkapa jotakin bändiä käsitteleviä artikkeleja, voit käyttää esim. Aleksi-tietokantaa, joka on asiakkaiden käytössä Helsingin kaupungikirjaston toimipisteissä. Tietokannan käyttämiseen voi aluksi pyytää apua kirjaston henkilökunnalta.
En ole kuullut KWN-nimisestä bändistä, mutta jos nimestä oli tippunut A-kirjain ja kyse on KWANista, sain Aleksin kautta selville, että...
Internetistä löytyvät Suomen Adventtikirkon kotisivut osoitteessa http://www.adventtikirkko.fi/etusivu.html,
josta löytyy yleistä tietoa adventtikirkosta ja eri seurakuntien yhteystiedot.
Rovaniemen adventtiseurakunnasta löytyy vain lyhyt maininta Rovaniemen historiasta vuoteen 1990.
Yleensä adventtikirkon vaiheista löytyy seuraavista teoksista: Heino: Mihin Suomi uskoo tänään (1997); Rossi: Suomalainen usko (1999); Kuosmanen: Herätyksen historia (1979); Ketola: Historiallisia liikkeitä - historiallinen tutkielma Suomen adventtiliikkeestä (1952).
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n sivuilla on tietoa mm. kääntäjän työstä, apurahoista ja miten alalle voi hakeutua. Lisätietoja kannattaa kysyä suoraan liitosta.
http://www.sktl.net/kotisivu/index.htm
Suomalaisia kuvia, 8- osainen matka kuvataiteemme historiaan, esitettiin televisiossa vuonna 1998 ja uusittiin v. 2002. Kysymäänne videota on voinut ostaa Yleisradion tallennemyynnistä sekä Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston kurssin yhteydessä. Jos on ostanut videon, on avoimen yliopiston kurssimaksu ollut 50 euroa suurempi (220 euroa/270 euroa).
Tämä video eikä myöskään DVD- levy kuulu valitettavasti HelMet- kirjastojen eli pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Kim Ostrow -kirjailijasta ei löydy nettiharavoinnissa henkilötietoja. Liekö sitten salanimi.
Osoitteessa http://www.simonsays.com/ on listaus Ostrowin nimellä julkaistuista kirjoista, mutta saman sivuston henkilötieto-osissa ei ole mitään tietoja kirjailijasta.
Samoin http://www.biblio.com osoitteessa.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta on vastaus Lizzie McGuire -kirjoihin tulleeseen kysymykseen 11.12.2003
"Lizzie McGuire on Terri Minskyn keksimän ja kehittämän televisosarjan
sepitetty keskushenkilö. Sarjaa on esitetty joitakin aikoja sitten myös
Suomessa tv-kakkosessa. Tänä vuonna Sanoma Magazines Finlandin kustantamana on suomennettu kaksi nuortenromaania. Kummallakin kirjalla on eri kirjoittajat ja romaanit perustuvat Terri...
Kokonaista kirjaa Satu Silvosta ei ole kirjoitettu. Jarmo Niemisen, Sanna Pietiläisen ja Vesa Ruuskan kirjassa Tenavasta tähdeksi äidit kertovat lapsistaan. Siinä myös Satu Silvon äiti kertoo tyttärestään.
Lehtiartikkeleita ja haastatteluja hänestä on runsaasti. Tässä muutamia:
-Satu Silvo elää unelmaansa (Anna 2005, 43, s. 10-13)
-Satu Silvo uskoo kasvissyönnin edistävän terveyttä ja auttavan jaksamaan (Animalia 2005, 3, s. 12)
-Pimeän läpi kulkenut Satu Silvo: "Ihminen luo itse kohtalonsa (Eeva, 2005, 5, s. 22-26)
-Luistelutunti Satu Silvon kanssa : piruetteja ja rakkausneuvoja (Anna, 2004 11, s. 34-38)
Artikkelitiedot löytyvät lehtiartikkelitietokanta Aleksista, jota voit käyttää kirjastossa tai pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään...
Kysyjän ideoimalle runo-dvd:lle voisi olla kysyntää myös muissa käyttäjäryhmissä, mutta, vammaiskirjaston työntekijänä, vastaan erityisryhmien tarpeita silmällä pitäen. Jäljessä olevissa ohjeissa olen huomioinut selkokielen ohjeistuksia.
Runojen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota runon pituuteen (mielellään melko lyhyitä runoja) ja kielelliseen ymmärrettävyyteen. Runon ”tapahtumat” saisivat olla tuttuja, arkisia tai yleisesti tunnettuja, kielikuvat konkreettisia. Runot voivat olla kuitenkin monenlaisia: leikillisiä, humoristisia, vakavia.
Puhunnassa / lausunnassa on hyvä huomata: ei liian nopeatempoista lausuntaa, artikuloinnin tulee olla selkeätä ja kuuluvaa. Muutoin ääntä ja äänen väriä voi ja tuleekin varioida, jotta kuulijan...
Lain mukaan televisiolähetysten vastaanottaminen Suomessa edellyttää televisiomaksun maksamista Suomen valtion televisio- ja radiorahastoon. Tämä koskee myös tilanteita, joissa katsotaan muita kuin Yleisradion ohjelmia esimerkiksi sateliittikanavia.
Suomen laissa asiasta kerrotaan seuraavasti:
Laki valtion televisio- ja radiorahastosta
3 luku
Televisiomaksun määrääminen ja maksuvelvollisuus
6 §
Televisiomaksun suuruuden määrääminen
Television käyttämisestä on maksettava televisiomaksu, jonka suuruuden määrää valtioneuvosto. Maksua määrättäessä on muun ohessa otettava huomioon Yleisradio Oy:n mahdollisuus täyttää sille asetetut julkista palvelua koskevat lakisääteiset tehtävät, alan kilpailutilanne sekä yleinen taloudellinen kehitys.
7 §...
Viikin tiedekirjastosta saadun vastauksen mukaan kaikki tieto löytyy tuosta digitoidusta kirjasta Toimellinen ja rehellinen Suomen talonpoika eli elämänkertomus Perttu Antinpoika Koiwulahdesta itsestään. Tekstin voi lukea avaamalla pdf-tiedoston linkistä. Bibliografiset tiedot löytyvät myös Helkasta http://finna.fi esimerkiksi nimekehaulla. Painettuna teos löytyy Viikin tiedekirjastosta http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi sekä Kansalliskirjaston http://www.kansalliskirjasto.fi Reenpään kokoelmasta.
Tekijänoikeuslain 2 luvun 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L2P12
Laki sallii siis kirjastosta lainatun äänikirjan muuntamisen mp3-formaattiin mutta tämän kopion voi tehdä vain yksityiseen käyttöön ei suurelle joukolle.
Muita tapoja yhden ja saman äänikirjan saaminen monen käyttöön ei laillisesti ole.
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteistä aineistorekisteriä voi selata osoitteessa www.helmet.fi. Sieltä löytyy ajantasainen tieto kirjojen, levyjen tai muun aineiston löytymisestä pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
Karvisen kirjaa löytyy paikalta useista kirjastoista: http://www.helmet.fi/record=b1331107*fin
Mikäli haluaa noutaa kirjan kirjastosta, jossa sitä ei ole, sen voi varata. Voit tehdä varauksen itse Internetin välityksellä www.helmet.fi-sivuilla tai henkilökunta voi tehdä varauksen puolestasi kirjastossa tai puhelimessa. Tällöin tarvitaan kirjastokorttisi tai sen numero.
Tutkailin Freudin teosta Unien tulkinta (ISNM 951-20-5582-1, Gummerus 1999). Tarkkaa nimitystä kuvaamallesi ilmiölle en siitä löytänyt. Kirjan luvussa VI, Unityö, on kuitenkin kohtia, jotka voisivat viitata samantapaiseen asiaan. Esim. sivulla 250 puhutaan "kokoomahenkilöstä", jonka henkilöys saattaa unen kuluessa muuttua, mutta ulkonäkö pysyy samana. Tämä samoin kuin s. 252 mainittu "sekahahmo" liittyy unien tiivistymisilmiöön.
Samastumisilmiöstä puolestaan kerrotaan kirjan sivulla 272: "Samastumisen tuloksena kahdesta tai useammasta henkilöstä, joita toisiinsa nivomassa on jokin kaikille yhteinen piirre, ilmaantuu uneen vain yksi toien tai muiden jäädessä näkymättömiin. Tuo edustushenkilö joutuu sitten unessa kaikkiin sellaisiin...
Ääneneristyksestä on julkaistu mm. seuraavat kirjat:
Ääneneristyksen toteuttaminen (Suomen rakennusinsinöörien liitto, 2003)
Ääneneristys rakennuksessa (Rakennustieto 2003)
Aiheesta voi lukea myös internetistä, esim seuraavista osoitteista.
Paroc Oy: http://www.paroc.fi/channels/fi/acoustics/regulations+and+guides/aanene…
Puuinfo: http://www.puuinfo.fi/fi/ammattilaisten_palvelut/rakennussuunnittelu/su…
Linkin takaa löytyvä kappale ei ole "I'll survive" kuten sen (virheellinen) otsikointi antaa ymmärtää, vaan toinen B.B. Kingin kappale, "Peace of Mind". Siihen löytyy nuotti HelMet-kirjastosta seuraavista nuottijulkaisuista:
All-American blues. Volume 2: The original blues standards : Music, chords, souvenir photos (http://www.helmet.fi/record=b1001782~S9*fin)
Greatest hits (http://www.helmet.fi/record=b1339983~S9*fin)
I'll survive -kappaleen nuottia ei löydy pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista eikä muistakaan suomalaisista maakunta- tai tieteellisistä kirjastoista. Sitä ei myöskään ole Yhdysvaltain kongressin kirjaston (The Library of Congress) kokoelmassa tai suurimpien verkkokauppojen (esim. Amazon http://www.amazon.com/, Sheet Music...
