Kansallisbibliografia Fennican mukaan suomeksi on julkaistu teokset "Maan uumenissa", "Ikuisen päivän maa" ja "Kuninkaan poika". Sarjaan kuuluu edelleen teos "Tarzan maan uumenissa", joka kertoo Tarzanin seikkailusta Pellucidarissa. Fennicasta ei löydy teoksia "Takaisin kivikauteen", "Kauhujen maa" tai "Villi Pellucidar". Kongressin kirjaston tietokannasta löytyvät edellämainitut sekä maininnat teoksista "Savage Pellucidar", "Back to the stone age" ja "Land of terror", joita ei siis ole suomennettu.
Parhaiten löydät tietoa Norjan oikeusjärjestelmästä Eduskunnan kirjastosta, yhteystiedot saat osoitteesta http://www.eduskunta.fi/kirjasto.
Eduskunnan kirjaston sivuilla on myös linkkejä tietokantoihin. Kirjasto on avoin kaikille.
Eduskunnan kirjaston Elki-tietokannasta Internetistä (http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/elki.html) löytyy virallistietoa eri maista. Norge.no -palvelun Lov och Rett -sivut osoitteessa http://www.norge.no/andrelenker/lovogrett/ sisältävät linkkejä oikeusjärjestelmää ja lainsäädäntöä käsitteleviin aineistoihin, mm. sivulle http://www.domstol.no (norjaksi). Englanniksi on tietoa esim. osoitteessa http://www.lexadin.nl/wlg - valitse legislation ja sieltä Norja.
Vaikuttaa siltä, että mitään julkisesti saatavilla olevia koottuja listoja arvonimen director musices saaneista ei ole tarjolla. Kuten Wikipedian artikkeli kertoo, luterilaisen kirkkomme tuomiokapitulien lisäksi arvonimeä on myöntänyt "ansioituneille muusikoille" myös tasavallan presidentti eli kyse ei ole pelkästään kirkollisesta tittelistä.
Lehdet julkaisevat uutisia sekä tasavallan presidentin että tuomiokapitulien myöntämistä arvonimistä, mutta ne ovat aina ajankohtaistapahtumia. Todennäköisesti täydellisen listan kokoaminen edellyttää yhteydenottoa sekä tasavallan presidentin kansliaan että kaikkiin Suomen tuomiokapituleihin. Wikipediasta löytyy tarkat lukumäärät maallisista nimityksistä, joita on tehty vuoden 1934 jälkeen vuoteen...
Helppolukuisia kirjoja voisivat olla seuraavat klassikot, joita luetaan mm. usein kouluissa:
John Steinbeck: Hiiriä ja ihmisiä, Ernest Hemingway: Vanhus ja meri, Frans Emil Sillanpää: Elokuu, Mika Waltarin Palmu-kirjat, Surun ja ilon kaupunki, Juhani Aho: Rautatie, Aapelin kirjat, Hannu Salama: Se tavallinen tarina.
Muita melko ohuita, selkeitä kirjoja: Marguerite Duras: Rakastaja, Irene Nemirovsky: Tanssiaiset, Francoise Sagan: Tervetuloa ikävä ja Rosa Liksom: Tyhjän tien paratiisit.
Helppolukuisia, vaikka eivät kovin ohuita, ovat dekkarit, kuten esim. Leena Lehtolaisen, Matti Rönkän ja Matti Yrjänä Joensuun kirjat. Helppolukuisia viihteen puolelta olisi mm. Enni Mustosen ja Anneli Kivelän romaanit.
Sadan sanan tarinoita löytyy...
Sarjaa ei löytynyt hauillani lainattavana tai ostettavana tallenteena. Sitä voisi toivoa esitettäväksi Yle Areenassa, lomakkeen voi täyttää osoitteessa:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Mitä missä milloin -kirjasarja alkoi ilmestyä vasta vuonna 1950. Joitakin muita historiaa vuosittain käsitteleviä kirjoja kyllä on: Vuosisatamme kronikka, Kronikka 1900-1999 ja Ajantieto: maailman ja Suomen historia 1492-1987. Yhtä vuotta niissä ei tietenkään käsitellä kovin perusteellisesti. Kaikkia näitä kirjoja löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot löydät Helmet-haun kautta (www.helmet.fi).
Sekä J. K. Rowling että kirjan kustantaja Bloomsbury ovat olleet hyvin niukkasanaisia kuudennen Harry Potterin suhteen. Huhuja riittää ja niistä virheelliset kumotaan (kohdassa Rumours) J. K. Rowlingin virallisella kotisivulla osoitteessa: http://www.jkrowling.com/ - samoilta sivuilta selviää, että kuudes ja seitsemäskin Harry Potter -kirja on työn alla. Aikanaan myös ensimmäiset viralliset tiedot kuudennen kirjan ilmestymisestä löytynevät samoilta sivuilta (kohdasta News). Kustantajan Harry Potter -sivuilta osoitteesta http://www.bloomsbury.com/harrypotter/ (kohdasta F.A.Q) selviää, ettei kuudennen ilmestymispäivää ole lyöty lukkoon.
Elisabeth I koskevia tietoja joutuu keräilemään useammasta lähteestä. Hänestä löytyy vähän mm. teoksista Daniell, Christopher: Matkaopas historiaan: Englanti (2004); Grimberg, Carl: Kansojen historia. 13: Uskonsodat; Suuri maailmanhistoria. 8: Uusi Eurooppa. Hänestä löytyy artikkeli vanhasta, 1948 ilmestyneestä kokoelmasta Valloittavia naisia. Suomalainen historiantutkija Erkki Kouri käsittelee Elisabethia ja protestanttisuutta artikkeleissaan teoksessa Historiankirjoitus, politiikka, uskonto (1990), mutta ne ovat englanniksi. Kannattaa myös tarkistaa kristillisen kirkon historiaa koskevia teoksia luokasta 28+, esim. Kristinuskon historia 2000.
Lapsen kasvusta ja kehityksestä on kirjoitettu valtavasti. Tutkimustietoa saat esim. yliopistotietokanta Lindan kautta (http://finna.fi Kirjoita ruutuun lasten kehitys, valitse hakutyypiksi asiasana. Tuloksena on yli 1600 viitettä, mutta voit lajitella tuloksen näyttämään uusimmat ensin. Uusimpien joukossa ovat esim.
-Lapsuus: erityinen elämänvaihe / Marika Vilen… [et al.] (2006)
-Berk, Laura E., Child development (2006)
-Viittala, Kaisu, Lasten yhteinen varhaiskasvatus erityisestä moninaisuuteen (2006)
Mannerheimin lastensuojeluliiton kautta löytyy myös hyvä sivusto Lapsi kasvaa ja kehittyy, jossa käydään läpi lapsen kehitystä vastasyntyneestä 13-vuotiaaksi. Jokaisen ikävuoden esittelyn jälkeen on luettelo lähteistä.
http://jkk.mll.fi/...
Ainakin Suomen lääkärit 1997-teos sisältää yksityiskohtaisempia tietoja Kaunistojen urasta ja oppiarvoista. Muun muassa Rikhardinkadun, Lauttasaaren ja Munkkiniemen kirjastoista teos löytyy käsikirjaston hyllystä. Netistäkin kannattaa hakea tietoa Kaunistoista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nanny_Kaunisto
Kummankin kirjailijan kirjoja on joissakin kirjastoissa myös Suomessa. May Grethe Lerumin kirjoja on ruotsiksi ja norjaksi ja Laila Brendenin ruotsiksi. Kirjoja ei ole käännetty suomeksi.
Livets döttrar -sarjaa on ainakin Porvoon kaupunginkirjastossa. Hannah-sarjaa on hankittu ainakin Vaasan kaupunginkirjastoon. Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta.
Joitakin romaaneja kaski- eli metsäsuomalaisista on kirjoitettu, ovat tosin jo aika vanhoja. Kirjat ovat ainakin Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa ja saatavissa kaukolainaan:
- Yrjänä Kailanen ja hänen poikansa / Schröder Gusta (1934)
- Henkipatot: Kertomus Värmlannin suomalaismetsistä
Kulomaa, J.K (1929)
- Pekka Huuskoinen / Schröder Gustaf(1919)
- Ruotsin salo-suomalaisia / Lindholm Valdemar(1908)
Turusta Helsinkiin 1828 muuttanut yliopisto oli nimeltään Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto vuoteen 1919.
Yliopistossa oli neljä kantatiedekuntaa:
Filosofinen tiedekunta
Lääketieteellinen tiedekunta
Oikeustieteellinen tiedekunta
Teologinen tiedekunta
Filosofinen tiedekunta jakaantui vuonna 1853 kahteen osaan:
Historiallis-kielitieteellinen tiedekunta/tiedekuntaosasto
Fyysis-matemaattinen tiedekunta/tiedekuntaosasto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_yliopisto#Keisarillinen_Aleksant…
Ihmisellä on noin viisi miljoonaa ihokarvaa, ja niistä vain 100 000 kasvaa päänahassa. Eli ihmisellä voi olla karvoja melkein kaikkialla ruumiissaan. Suurin osa karvoituksesta on niin hentoa ja ohutta, ettei sitä juuri erota.
Jokainen karva kasvaa karvatupessa, joita siis on ihmisessä viitisen miljoonaa. Karvatupen toimintaa säätelevät viestiaineet, jotka kertovat, milloin karvatupen on kasvatettava karvaa ja milloin sen on jäätävä lepoon. Levossa karva irtoaa karvatupesta. Hiukset harvenevat, jos suurin osa karvatupista on lepotilassa. Näitä karvatuppien verenkiertoa sääteleviä viestiaineita on viime aikoina kovasti tutkittu, jotta voitaisiin vaikuttaa mm. kaljuuntumiseen ja liialliseen karvaisuuteen. (Lähde: Tieteen kuvalehti, 2002,...
Kirjastossa ei tällaista laitetta ole. Ota yhteyttä Näkövammaisten keskusliittoon: myös lukihäiriöisen on mahdollista saada tätä kautta palveluja:
http://www.nkl.fi/fi/etusivu/iiris/yhteys
Kirjaston asiakas on velvollinen ilmoittamaan muuttuneen osoitteensa kirjastoon. VASKI-kirjaston asiakas voi tehdä ilmoituksen missä tahansa VASKI-kirjaston toimipisteessä, jolloin täytyy esittää kuvallinen henkilöllisyystodistus. Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös VASKI-verkkokirjastossa osoitteessa:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Jotta pääsee muuttamaan tietojaan verkkokirjastossa, pitää kirjautua sisään kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Tunnusluvun saa mistä tahansa VASKI-kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
VASKI-verkkokirjastoon kirjautumisen jälkeen valitaan oikean reunan valikosta "Omat tiedot", sen jälkeen alhaalta oikealta "Omat yhteystiedot". Tämän jälkeen tiedot tulevat...
Kahdessa Tee itse -lehdessä on tällainen ohje: 6 grilliä itse tehtäviksi (Tee itse 2003, nro 8, s. 21-31) ja Nuotiopaikka lähellä luontoa (Tee itse 2003, nro 12, s. 28-33).
Kirjoista emme ohjetta onnistuneet löytämään.
Netin kautta löytyy video nuotiopaikan rakentamisesta. Se on alunperin televisiosta nelosen Huvila ja huussi -ohjelmasta:
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288473716421.html
Myönteisesti sävyttyneestä mieskirjallisuudesta tulee mieleen muutamia teoksia, joiden on sanottu jättävän jälkeensä hyvän olon tunteen.
Kotimaiset kirjailijat:
-Kalle Isokallion Venttiili-Ville (Tammi). Juha Pikkarainen on kirjoittanut siitä laajan arvion, jonka voi lukea Ylen sivuilta osoitteesta http://yle.fi/uutiset/kalle_isokallio_venttiili-ville/6424484 .
Kirjailija Kalle Isokallion tuotantoon kannattaisi tutustua lähemminkin. Sieltä voi löytyä muitakin miehen menestystarinoista kertovia kirjoja.
-Ilmari, K (nimimerkki): Arvovaltakisa (Mielikirjat Kustannus-Shop). Kirjan sisällönkuvailun voi lukea Kirjasammosta osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_… .
-Antti Tuurin jotkut kirjat kertovat...
Nuotti Laila Kinnusen kappaleeseen löytyy ainoastaan JAPA musiikkiarkistosta Helsingistä: "Collazo, Bobby (säveltäjä) : Etkö voisi alkaa uudelleen". Nuottia ei voi lainata, mutta siihen voi tutustua paikan päällä. Osoite on: Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, sähköpostiosoite: info@musiikkiarkisto.fi.
Anneli Mattilan kappaletta "Kuihtuu ruusu kauneinkin" ei valitettavasti löydy nuottina.
