Ylen Elävästä Arkistosta löytyy sivulta "Rock-Suomi-bonuksia: 1990-luku" tietoa, nimiä ja videoita:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/02/rock-suomi-bonuksia-1990-luku
Pomuksen eli Populaarimusiikin museon sivuilla on 90-luvun populaarimusiikin historiikki, jossa on myös runsaasti nimiä:
http://pomus.net/kehityslinjat/1990-1999
Yle uutiset kysyi vuonna 2014 lukijoilta parasta ysäribiisiä, joista mm. koostettiin Top10-lista. Artikkelin (15.4.2014) voi lukea alla olevasta linkistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/15/lukijat-aanestivat-parhaat-ysaribiisit-yllattaako-voittaja
Onnistuin löytämään YouTubesta pari versiota:
Marion Rung: Minuuttivalssi, Lasse Mårtenson: Unkarilainen gulassi No. 5
Minuuttivalssin suomalaiset sanat on tehnyt Kari Tuomisaari (lähde: https://pomus.net/001576), Unkarilainen gulassi taas on Jukka Virtasen kynästä lähtöisin (lähde: https://www.discogs.com/release/2845071-Lasse-M%C3%A5rtenson-Kaikessa-S…). Nämä sanat eivät kuitenkaan sisällä tuota muistelemaasi pätkää.
Useimmille näitä tutumpia käännöskappaleita ovat 1970-luvun "suomi-iskelmät", joita julkaistiin varsinkin Finnhits-kokoelmalevyillä. Tätä suoranaista ilmiötä on käsitelty perusteellisesti Ylen dokumenttisarjassa Iskelmä-Suomi, joka on ainakin tällä hetkellä katsottavissa Areenassa.
Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksu on kaksikymmentä senttiä (0,20 €) vuorokaudelta per laina. Myöhästymismaksuja kertyy vain aikuisten kortille lainatusta aikuisten aineistosta. Maksun enimmäismäärä on kuusi euroa (6,00 €) per laina.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Hippula -sanan merkitys vaihtelee murrealueittain ja voi saada erilaisia muotoja kuten hipula tai hipuli. Varmaa alkuperää sanalle ei ole tiedossa, mutta esimerkiksi satakuntalaismurteissa sillä on tarkoitettu puolisukkaa, tallukkaan varsiosaa, ajelurattaita (hippularattaat) tai rattaisiin kiinnitettyjä pieniä koristeita kuten tupsuja tai kulkusia. Hippuloilla voidaan tarkoittaa myös reen jalasten metallisia koukkuja.
Näyttelyamanuenssi Iina Wahlströmin tarkempi vastaus on luettavissa Kysy museolta - palvelusta.
Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen on puolestaan arvioinut kovalla vauhdilla liikkumista kuvaavan sanonnan tulleen suomen kirjakieleen kansankielestä 1900 -luvun alussa. Esimerkkinä hippularattaat tai ajelurattaat...
Verkosta tekijänoikeusvapaita käsikirjoituksia löytyy melko vähän ja nekin yleensä vanhoja. Silloin niiden tekijänoikeus on jo rauennut.
Doria palvelusta löytyy muutama käsikirjoitus esim. Wanhan pojan naimisiin meno : näytelmä 1:ssä näytöksessä Linkki Doriaan.
Project Gutenberg löytää muutamia näytelmiä lisää esim. Ibsenin Nora ja Martti Wuoren Ryöstö. Linkki projektin sivuille.
Kannattaa myös muistaa kirjastojen näytelmähyllyt. Sieltä löytyy kirjamuotoisena lainattavaksi melkoinen kasa näytelmiä. Linkki Helmet.fi
Kirjailija Lassi Sinkkosesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, joten kattavimmin hänestä löytyy tietoa erilaisista matrikkeleista ja hakuteoksista. Hae lähimmästä kirjastosta käsiisi Suomen kirjailijat 1945-1980 tai Lasse Koskelan Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon tai Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita (huom. vuoden 1980 painos!) tai Otavan kirjallisuustieto. Turun Yliopiston julkaisemassa artikkelikoosteessa Uudessa valossa: kirjoituksia realismin kysymyksestä (1998) löytyy essee/artikkeli myös Lassi Sinkkosesta.
Verkosta löydät tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997629024 ja Like-kustantamon sivulta, https://like.fi/kirjailijat/lassi-sinkkonen/
Tarkoitat varmaan Tyyliharjoituksia -nimistä kirjaa, jonka on kirjoittanut ranskalainen Raymond Queneau. Alkuteos on ilmestynyt jo 1947, suomeksi saimme tämän riemastuttavan opuksen v. 1991 Pentti Salmenrannan suomentamana ja Otavan kustantamana. Sama tarina on kerrottu 99 eri tavalla, esim. komediana, oodina, virallisena kirjeenä, hoonolla soomella. Teoksen saatavuuden näet käyttämäsi kirjaston nettisivuilta.
Thomas Canningista on saatavilla erittäin vähän tietoa, eikä hänen sävellyksiään ole juuri levytetty lukuunottamatta teosta 'Fantasy on a hymn by Justin Morgan', joka löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastonkin kokoelmista levyltä 'Into the light'(Telarc, 1997). Musiikin tärkeimmissäkään hakuteoksissa häntä ei mainita lainkaan, joten paras tiedonlähde tässä tapauksessa on internet. Canning syntyi v.1911 Brookvillessa (PA) ja kuoli Morgantownissa 4.10.1989. Hän opetti säveltämistä Länsi-Virginian yliopistossa. Vuodesta 1980 lähtien on vuosittain jaettu hänen nimeään kantava sävellyspalkinto (Thomas Canning Composition Award). Osoitteessa http://www.gtmf.org/programnotes/week5_02.pdf on enemmän tietoa Canningista. Hänen muista sävellyksistään...
Kustaa Vilkunan Suuri nimipäiväkalenteri kertoo, että Rasmus tulee sanasta Erasmus, joka tarkoittaa kreikan kielessä "rakastettava". Almanakassa nimi on Diocletianoksen vainoissa surmatun, legendan mukaan Antiokian piispan P. Erasmuksen muistona.
Runo on todellakin T.S. Eliotin runo ja sen nimi on ”Kissan nimi”. Runo on satukirjassa Satumaailma : 8 : Sateenkaaren portti / toim. ja suom. Aili Palmen. - Helsingissä : Otava,. - 1965. - 212 s. : kuv. sivulla 6.
Noutopaikan muuttaminen on mahdollista niin kauan, kuin olet vielä varausjonossa. Sen sijaan varausta, joka on jo tarttunut kiinni johonkin niteeseen, ei voi enää muuttaa. Toisin sanoen varaamasi aineisto lähetetään niiden tietojen perusteella, jotka järjestelmästä löytyvät. Jos siis varaamasi aineisto ehtii jo lähteä liikkeelle tai saapua jonnekin, ei noutopaikkaa enää voi muuttaa.
Tässä ohjeet varausjonossa olevan varauksen noutopaikan muuttamiseksi vaihe vaiheelta:
1. Kirjaudu HelMet-järjestelmään pääsivun www.helmet.fi kohdasta Omat tietoni.
2. Klikkaa sen jälkeen kohtaa, jossa kerrotaan, mitä varauksia sinulla on voimassa.
3. Sen takaa avautuvassa näkymässä on sarake Noutokirjasto, jonka alla on kunkin tekemäsi varauksen noutopaikka...
Yhtenä kirjana ei löytynyt Sarvvikin (Sarfvikin) historiaa. Kirkkonummen kirjastossa (http://www.kirkkonummi.fi/kirjasto ) on Kirkkonummen kotiseutuyhdistyksen kotiseutuarkisto (Kyrkslätts hembygdsföreninges hembygdsarkiv, yhdyshenkilönä Ingalill Ihrcke-Åberg (puh. 050 353 0297)). Kirkkonummen kirjastosta kannattaa varmasti kysyä myös Kirkkonummen historiaa käsitteleviä kirjoja. Tämä edellyttää matkaa kirjastoon, koska kirjojen tiedoissa luettelossa ei mainita tarkkaa sisältöä.
Espoon Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmassa (http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362 ) on myös Kirkkonummi-kirjoja, esim. Sigbritt Backman: Vanha Kirkkonummi. Julk. Kyrkslätts hembygdsförening, 2006.
Leppävaarassa on myös luettelo vanhoista...
Weber sävelsi mestarillisten oopperoiden (erityisesti Taika-ampuja) ohella paljon klarinetille sävellettyä musiikkia. Näistä useat oli tarkoitettu mestariklarinetisti Heinrich Bärmanin esitettäviksi. Nuotissa oleva vuosiluku ja omistus viittavat vuonna 1815 sävellettyyn B-duuri klarinettikvintettoon, jonka opusnumero on 34. Sävellyksen teema/variaatiot-rakenne viittaa kuitenkin toisaalle.
Etsimäsi sävellys onkin todennäköisesti "Introduktion, thema und variationen". Sävellys on alunperin merkitty Weberin tekemäksi, mutta myöhempi tutkimus on osoittanut kappaleen säveltäjäksi Joseph Küffnerin (1776-1856). Sävellyksen nuotit ja mahdolliset levytykset ovat kuitenkin yleensä julkaistu Weberin nimissä.
Bote & Bock on julkaissut sävellyksen...
Sarah Mlynowski on alunperin kanadalainen, syntynyt Montrealissa, mutta asuu nykyään New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Hän on 30-vuotias.
Ensimmäisen romaaninsa Mlynowski julkaisi 24-vuotiaana.
Häneltä on suomennettu tähän mennessä kolme kirjaa: Rintsikoita ja luudanvarsia (2005), Konnia ja kielareita (2006) ja Loitsuja ja lemmenlommoja (2007).
Sarja kertoo noitaperheestä. Kirjassa Loitsuja ja lemmenlommoja siskokset Rachel ja Miri ovat kesäleirillä, jossa he tapaavat koulukaverinsa Rafin sekä tytön nimeltä Liana. Rachel ja Liana eivät tule toimeen keskenään, ja lopussa he selvittelevät välejään tavalla, jossa ei noitavoimia säästellä.
Kirjaesittelyn löydät osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-33344-1
1960-luvulla julkaistuja puutarhakirjoja löytyy jonkin verran. Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta ovat lainattavissa mm. kirjat
Lokonen, Pentti: Kaunistamme kotipihaa (Kirjayhtymä, 1966)
Badermann, Elmar: Kaunis piha (Kirjayhtymä, 1969)
Sonesson, Nils: Suuri puutarhakirja 1 ja 2 (Otava, 1961-62)
Puutarhakasvien nimistö (Puutarhaliitto, 1967)
Lisäksi Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjaston varastosta löytyy Kaunis koti -aikakauslehden vuosikertoja 1960-luvulta. Ne sisältävät jonkin verran myös piha- ja puutarha-aiheisia artikkeleja. Käsikirjaston aineisto on käytettävissä kirjaston tiloissa,
se ei ole lainattavissa.
Asuinpaikkasi lähikuntien kirjastoista löytyvät lisäksi esimerkiksi kirjat
Rosenbröijer, Maj-Lis: Pihoja ja puutarhoja, 1968...
Ainakin seuraavat teokset käsittelevät kyseistä teemaa :
Utriainen, Terhi : Alaston ja puettu : ruumiin ja uskonnon ääret. Vastapaino, 2006.
Taivaallista seksiä : kristinusko ja seksuaalisuus / toimittaneet Minna Ahola, Marjo-Riitta Antikainen ja Päivi Salmesvuori. Tammi, 2006.
Mustavuori, Jaana-Mirjam : Elämän juurilla : ruumiillisuus ja läsnäolo. Kirjapaja, 2007.
Näen Jumalan toisin : kristinuskon feministisiä tulkintoja / toimittaneet Pauliina Kainulainen ja Aulikki Mäkinen. Kirjapaja, 2006.
Jumalan silmissä ihme : puhetta seksuaalisuudesta, ruumiillisuudesta ja sukupuolisuudesta/Eija Järviö…et al. Aids-tukikeskus, 2006. http://www.aidstukikeskus.fi/sivut/media/ihme_taitto.pdf
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla...
Ensimmäisenä mieleni tulevat teokset Jere Jäppinen: Yhdeksän pientä kotia. Arjen historiaa Työväenasuntomuseossa sekä kollegani muistutti teoksesta Hemma bäst : minnen från barndomshem i Helsingfors / utgivna genom Anna-Maria Åström och Maud Sundman (1990)
1920-luvun sisustuksessahan modernismi oli vallitseva suuntaus. Tutustumisen arvoinen voisi olla: Pohjoismainen koti : modernismin klassikot sisustuksessa / Elizabeth Wilhide ; Helsingissä : Otava, 2009.
Nelliportaalihan on kokoelma tietokantoja, joista Nellissä on mahdollista hakea yhtäaikaisesti. Tietokannoista voi hakea myös erikseen. Onnistumiseen vaikuttaa se, mikä Nelliportaali sinulla on käytettävissäsi. Esimerkiksi oppilaitosten ylläpitämissä portaaleissa on enemmän...
Katsoin Aralis-kirjastokeskuksen kokoelmista, johon kuuluvat Aalto-yliopiston kirjasto, Metropolian, Pop- ja Jazz Konservatorion kirjasto sekä Arabianrannankirjasto, lisäksi katsoin Sibelius-Akatemian ja Varastokirjaston kokoelmat ja yksittäisiä Suomen kaupunginkirjastojen kokoelmia. Mistään ei löytynyt kysymiänne DVD-levyjä.
Lähinnä vastaava DVD-levy löytyy pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmista: Henry, Christopher: Bill Monroe Style Mandolin.
Valitettavasti ei kysymiänne DVD-levyjä voi siis lainata ainakaan kirjastojen kautta.
