Tämän saman palvelun arkistossa on monta hyvää vastausta Anna-Leena Härkösestä kysyttyihin kysymyksiin. Arkisto on osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ja hakusanana voit käyttää yksinkertaisesti kirjailijan nimeä, Anna-Leena Härkönen.
Sähköpostiosoitetta en valitettavasti voi sinulle antaa, sitä voi tiedustella esim. kustantajalta (Otava), mutta usein kirjailijat eivät halua antaa sähköpostiosoitteitaan julkiseen tietoon.
Netistä löydät tietoa Härkösestä mm. em. Otavan sivuilta; http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/a-i/harkonen_anna_leena/fi_F… ja Wikipediasta; http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna-Leena_H%C3%A4rk%C3%B6nen .
Turun kaupunginkirjastosta Härkösestä löydät mm. hakuteoksesta Suomalaisia...
Kysymääsi kirjaa on tilattu Espoon kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta suomennos on vielä niin tuore, ettei se ole ehtinyt kirjastoihin asti. Kotimaiset kirjat ovat yleensä varattavissa muutamaa viikkoa ilmestymisensä jälkeen. Kannattaa seurata tilannetta HelMet-verkkokirjaston kautta.
Tässä muutamia ehdotuksia:
Mirja Mäkelä on julkaissut tänä vuonna Runoisa nimisen albumin. Mäkelän aiempi levy ilmestyi vuonna 2003. Runoisa levy on "luokiteltu" HelMet-verkkokirjastossa jazz-levyksi, mutta toisaalla sen mainitaan olevan genreltään Folk/World.
http://meteli.net/levy/13175
Tiina Kallionpään esikoislevy Lady Day.
http://www.tiinakallionpaa.com/page6.php
Molemmat levyt ovat lainattavissa HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search*fin?/Xjazz+suomi&searchscope=3&m=&l=&b=&SOR…
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa mielellään vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Joten ota yhteyttä lähikirjastoosi!
AMK-opiskelijana saat opastusta tietokantoihin oman oppilaitoksen kirjaston henkilökunnalta ja kirjaston nettisivulta. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun sivuilta saat lisätietoa http://www.kyamk.fi/Palvelut/Kirjasto-%20ja%20tietopalvelut/Tiedonhaku
Laulellen on Olle Bergmanin 1950-luvun puolivälissä säveltämä kappale, jonka suomeksi on levyttänyt Olavi Virta vuonna 1955. Laulun alkuperäinen nimi on Sjung och le.
Laulun sanat ja nuotit löytyvät Suuresta Toivelaulukirjasta numero 13. Laulettuna kappale löytyy cd-levyilta:
Virta Olavi: Kootut levyt. Osa 19 : 1955. Fazer Records, 1995.
Laulu on myös mukana sikermässä cd-levyllä:
Virta, Olavi: Kootut levyt. Osa 28 : 1960-1962. Fazer Finnlevy, 1993.
Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoista levyjä on hyvin saatavilla.
Nietzschen ”Näin puhui Zarathustra” on ilmestynyt suomeksi jo 1907. Ilmeisesti se on ollut ensimmäinen suomennettu Nietzschen kokonainen teos. En löytänyt mainintoja aikaisemmin suomennetuista kirjoituksistakaan, joskin tuona samana vuonna 1907 muutamia Nietzschen runoja ilmestyi Aarni Koudan kokoelmassa ”Dityrambeja”. Nietzschen ajatuksista on toki kirjoitettu lehdissä jo 1800-luvun puolellakin suomeksi, mutta ne eivät ole olleet suoria suomennoksia.
Tuo Spenglerin teos näyttäisi Fennica-tietokannan mukaan olleen ensimmäinen häneltä suomennettu teos.
Herderiltä ei ole tosiaan suomennettu juuri mitään, vaikka hänestä ja hänen ajatuksistaan löytyy toki materiaalia suomeksikin. Herderiltä on vanhoissa sanomalehdissä joitakin runoja,...
Tämä onnistuu esimerkiksi asentamalla koneeseen Mozilla Thunderbird –sähköpostiohjelma (http://www.mozilla.org/fi/thunderbird/). Kirjaudu Thunderbirdin kautta Outlook.com -tilillesi ja lataa sieltä viestit Thunderbirdiin. Thunderbirdistä viestit pystyy tallentamaan helposti omalle koneelle, kun klikkaa viestejä hiiren oikealla painikkeella ja valitsee Tallenna nimellä.
Kuten itsekin uumoilet, kysymyksesi on niin laaja ja monipolvinen, että saat paremman vastauksen menemällä kirjastoon näitten samojen kysymysten kanssa. On aina helpompi lähestyä monimutkaisia aiheita keskustellen, sillä suinkaan kaikilla hakutermeillä ei välttämättä löydy kirjallisuutta suoraan. Esimerkiksi hakusanalla "transgressio" ei löydy HelMet-tietokannasta kuin yksi julkaisu, mutta lisää voisi löytyä, jos tietäisimme, mihin aiheeseen termin kysyjä liittää. Aivan sama juttu tanatologian kanssa, vain yksi julkaisu löytyy (Kuoleman kulttuurit Suomessa, Gaudeamus 2014), mutta keskustellen saattaisi muutakin aihetta sivuavaa löytyä. Kirjaston hakusanat eivät aina vastaa niitä termejä, joita arkikielessä käytetään. Keskustellen tällaiset...
Olet etsinyt tietoja netistä, sieltä löytyy muutama sivu, kuten http://www.minedu.fi/s80/eurooppa/kb/4825a.html , mutta parhaiten löydät tutkielmaasi aineistoa kirjastosta kirjallisuushistorian ja kirjallisuudentutkimuksen hyllyistä.
Kannattaa tutustua Suomen kirjallisuushistorian yleisesityksiin, esim. Suomen kirjallisuushistoria 3 - rintamakirjeistä tietoverkkoihin (1999) ja tutkielmasi laajuudesta riippuen vaikkapa Pekka Lounelan kirjoittamaan elämäkertaan "Hella Wuolijoki - legenda jo eläessään" (1979) tai Jukka Ammondt'in tutkimuksiin "Teatterista valkokankaalle. Hella Wuolijoen näytelmien ja elokuvasovitusten vertailua." (1986) tai "Niskavuoren talosta Juurakon torppaan - - H.W:n näytelmien aatetausta." (1980). Myös Suomen...
Kirjastokortin omistaa noin 80% suomalaisista. (ks. http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/yleiset_kirjastot.html)
Tietysti säännöllisesti kirjastoa käyttäviä ei ole näin paljon, mutta toisaalta useimmissa kirjastoissa vasta kouluikäiset saavat kirjastokortin ja pikkulapset ovat varsin aktiivinen "lukijaryhmä".
Varsin käytetty palvelumuoto siis nämä kirjastot!
Alkoholijuomien käsikirja 1 kertoo viinien laatuluokittelusta ja sisältää taulu-kon, jossa näkyy, miten espanjalainen laatuluokitus vastaa Euroopan yhteisön luokituksia. Kirjan uusin 5. korjattu painos on vuodelta 1995, käytettävissäni oli valitettavasti vain vanhin painos. Lisäksi kirjassa kerrotaan maittain laatuluokituksista, sekä espanjalaisista että chileläisistä, jotka olivat toisen kysymyksesi aiheena. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-hakemistosta löytyi pari espanjalaisia viinejä käsittelevää sivua. J.Kontusen sivut sisältävät tietoja Espanjan viinialueista ja niille annetuista luokituksista. S-kanavan Viinimaa-sivuilla kerrotaan erityisesti Riojan alueen laatuluokituksesta http://www.s-kanava.net/ruokamaailma/viinimaa/...
Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Saatte runon sähköpostiinne.
Kirjastoihin pääsee nyt ja jatkossa ilman koronapassia.
Kunnallisena palveluna haluamme mahdollistaa kirjaston käytön jokaiselle kuntalaiselle.
Maskien käyttöä ja käsien desinfiointia suosittelemme edelleen jokaiselle.
Sanalla mana on tarkoitettu kuolemaa. "Mennä manan maille" tarkoittaisi menemistä henkilöityneen kuoleman asuinpaikkaan. Joskus manaa onkin käytetty paikan nimenä, jolloin kuolleesta on voitu puhua "manalle menneenä". Toinen versio tästä paikannimestä on manala.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&vks_id=VKS_cc693de51f7a1f27650e6c…
Signeeraus näyttäisi olevan Edward S. tai sitten vain kovin taiteellinen Edward. En löytänyt ketään tuon nimistä taiteilijaa Suomen taiteilijoiden Kuvataiteilijamatrikkelista.
Aikanaan on julkaistu Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli. Sitä ei Ratamo-kirjastoista löydy. Helmet-alueen kirjastoista teosta löytyy Helsingistä Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoista sekä Vantaalta Tikkurilasta. Kirjat ovat käsikirjastoaineistoa, jota voi selata paikan päällä.
Arvelen, että kyseessä ei ole kovin tunnettu taiteilija, koska häntä ei kuvataiteilijamatrikkelista löydy. Neuvoisin ottamaan yhteyttä taideasiantuntijatahoihin, kuten Hagelstamiin. Myös eri taide- ja designaikakauslehdet tarjoavat lukijoilleen arviointipalveluja....
Seuraavat Rossinin oopperat löytyvät cd-levyinä Helsingin kaupunginkirjastosta: Sevillan parturi (Pääkirjasto,Rikhardinkatu,Töölö,Etelä-Haaga,Oulunkylä,Itäkeskus,Vuosaari)
La Donna del Lago (Rikhardinkatu)
Varasteleva harakka(Pääkirjasto)
Il Turco in Italia (Pääkirjasto)
Italiatar Algeriassa (Töölö)
L'inganno Felice (Pääkirjasto,Töölö)
Otello (Pääkirjasto)
Semiramis (Pääkirjasto,Töölö)
Tancredi (Pääkirjasto,Kallio)
Tuhkimo (Pääkirjasto,Kallio)
Il Viaggio a Reims (Pääkirjasto)
Wilhelm Tell (Pääkirjasto,Töölö,Kallio,Itäkeskus)
Googlen kuvahaulla http://www.google.fi löytyy Saima Harmajan kuva osoitteesta http://www.vihrearouva.net/kirjallisuus/harmaja.html Harmajan kuva löytyy myös ainakin teoksista Suomen kirjailijat 1917-1944 (keskiaukemalla) ja Maailman kirjat ja kirjailijat. Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa voit katsoa aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi
Anne Frankin valokuvia löytyy myös Googlen kuvahaulla. Kirjojen Nuoren tytön päiväkirjan ja Anne Franks dagbok etukansissa on myös Anne Frankin valokuvat.
Aivan ilmeisesti näitä valokuvia voi tekijänoikeuslain mukaan käyttää vapaasti. Tekijänoikeuslain 49 a §:n mukaan oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin.
Netissä toimii esimerkiksi seuraavia julkaisufoorumeita.
Aukea.net on vapaa luomisgalleria aloitteleville taiteilijoille ja harrastajille, jotka haluavat tuoda töitänsä esille saadakseen palautetta, uusia ideoita ja kokemuksia. http://aukea.net/
Rihmasto on kirjoittavien ja kirjallisuudesta kiinnostuneiden ihmisten oma verkkojulkaisu, jonka keskeisenä tehtävänä on tarjota hyville teksteille julkaisumahdollisuus. Rihmastossa julkaistaan kaikenlaisia kiinnostavia tekstejä. Painopiste on uusissa, tuoreissa teksteissä, mutta harkinnan mukaan myös muualla julkaistuja tekstejä voidaan ottaa mukaan. http://www.rihmasto.net/
Lisäksi:
Tarinamylly
http://www.tarinamylly.net/
Rakkausrunot.com / myös muita tekstejä
http://www.rakkausrunot.fi/
