Kyseessä on todennäköisesti yhtye nimeltään Viitasen Piia. Kappale on nimeltään "Miltä tuntuu?" ja se on yhtyeen mukaan nimetyllä debyyttialbumilla, joka on julkaistu 2.11.2012.
Suomen murteiden sanakirja määrittelee koppakaarin "huutokaupassa viimeiseksi, yhdellä kertaa myytäväksi (sekalaiseksi t. arvottomaksi) tavaraeräksi". Perunkirjassa se merkitsee sekalaista, erikseen luokittelematonta omaisuutta tai varallisuutta.
Hei!
Kirjoittajan selvittäminen Wikipedian artikkelista ei näytä olevan ihan yksinkertaista, sillä yhtä artikkelia voi kirjoittaa ja muokata useampi henkilö. Wikipedian artikkeleiden yhteydessä on artikkelin "historia", josta näkyvät muokkaajat, mutta moni käyttää lempinimeä tms. Wikipediassa sanotaan mm. näin:
"Wikipedian käyttäjät [vastaavat artikkeleista]. Tämä on yhteistyöhanke: tuhannet ihmiset ovat avustaneet sen eri osissa, ja kuka tahansa voi liittyä mukaan... Jokaisen sivun kohdalla on historialinkki, josta voit tarkistaa sivun muutoshistorian. Jos havaitset jonkin virheen sivun tuoreimmassa versiossa, yleinen käytäntö kannustaa muuttamaan sivua rohkeasti ja korjaamaan virheen. Tämä käytäntö on eräs perusmekanismeista, joka...
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista löydät lyhyesti tietoa Tuija Lehtisestä, myös lapsuudesta: http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=24.
Lapsuudestaan Tuija Lehtinen kertoo seuraavissa kirjoissa:
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (Suomen Nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1996)
Miten minusta tuli lukija: tunnetut lastenkirjailijat kertovat (Avain, 2013)
Valitettavasti HelMet-kirjastoissa ei ole varastoituna vuoden 2005 Tee itse -lehtiä. Lukusalilainaksi lehden voi saada Kansalliskirjastosta (Fabianinkatu 35, Helsinki).
Lehdestä voi tehdä kaukopalvelupyynnön ja lehti, tai tarvittavan artikkelin valokopiot tilataan jostain sellaisesta kirjastosta, jossa se on vielä saatavilla. Kaukopalvelumaksu on 7 euroa tai valokopiotilauksessa laskun mukaan.
Tunturikoivu (Betula pubescens ssp. czerepanovii) on hieskoivun (Betula pubescens) pohjoinen alalaji. Se kasvaa yleensä 2-6 metrin korkuiseksi ja monirunkoiseksi. Tunturikoivu on yleinen Pohjois-Lapissa, ja sitä esiintyy etelämpänä Kuusamon korkeudelle saakka. Etelä-Suomessa sitä ei siis tavata lainkaan.
Lähteet:
Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa (Otava2010)
Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/hieskoivu
Levinneisyyskartta Kasviatlaksessa: http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=45032&year=2015
Tarkoitat varmaankin Suomen pitkäaikaista presidenttiä Urho Kaleva Kekkosta? Kansallisbibliografian artikkeli osoitteessa http://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/632 kertoo, että hän syntyi 3.9.1900 Pielavedellä.
Osu! näkyy olevan rytmiin perustuva peli joka perustuu toisiin, kaupallisiin peleihin kuten Osu! Tatakae! Ouendan ja Elite Beat Agents. Markkinoilla on myös tätä peliä varten suunniteltuja Osu! tabletteja myynnissä.
Pekka Takin teoksesta Atk-sopimukset : käytännön käsikirja (Lakimiesliiton kustannus, 1999) löytyy tietoa tietotekniikka-alan sopimuksista. Saatavuuden voit tarkistaa Porin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy www-osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löydät mm. seuraavat Windows NT:n työasemaversiota 4.0. käsittelevät kirjat: 1) Montonen, Jussi: Windows NT 4.0 Workstation (Tietotekniikan oppaat ; 216, 1996.)Kymdata
2) Hutson, Mary: Opeta itsellesi Windows NT työasemaversio 4.0. Suomen atk-kustannus, 1997.
3) Friman, Ilkka : Windows NT Workstation 4.0. Teknolit, 1997.
4) Windows NT 4.0 Workstation : peruskurssi. Conaltro, 1997.
Yleisempiä eri käyttöjärjestelmien tietoturvasta ja suojauksesta kertovia kirjoja;
1) Kivimäki, Jyrki : Windows-verkot. Suomen atk-kustannus, 1998.
2) - " - : Windows tietoturva. IT-Press, 1999.
3) Kerttula, Esa: Tietoverkkojen tietoturva. Edita, 1998.
Lisää kirjallisuutta samoista aiheista löydät Turun kaupunginkirjaston...
Sanan alkuosa liittyy ahtaa-verbiin, joka tarkoittaa tunkemista ja täyteen sullomista. Ahtojää tarkoittaa röykkiöiksi ajautunutta jäätä. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1: A-K).
Hirvensalmen historiikkia kirjoittava historiantutkija Erkki Kinnunen kertoo sähköpostissaan 13.3.2020 seuraavaa:
"Pöyryn hautausmaalla eli ns. uudella hautausmaalla paljastettiin vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneille pystytetty muistopatsas Hirvensalmen 300-vuotisjuhlien yhteydessä 29.7.1956. Patsasasia oli kehitteillä vuosia. Hirvensalmen työväenjärjestöjen yhteisen patsastoimikunnan toimesta kerättiin varoja patsaan hankkimista varten. Toimikunta, johon kuuluivat Adam Tillonen, Viljam Liimatainen ja Matti Ek, saivat tukea myös kunnalta. Kunta oli luovuttanut aikaisemmin tarkoitukseen 20.000 markkaa ja vuoden 1956 budjetissa 30.000 markkaa ja niin saatiin patsasrahasto kartutettua niin suureksi, että sen turvin...
Saat pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen CD-levyt esiin Plussa-tietokannasta
( http://www.libplussa.fi/ ) valitsemalla valikosta "Näytä kaikenlaisia teoksia" kohdan "Näytä vain CD-levyjä". Koska luettelo käsittää kuitenkin yli 63700 nimekettä, kannattaa varmaankin rajoittaa hakua jollakin tavoin, esim. musiikin lajin, tekijöiden tms. avulla.
Vuonna 1994 on ilmestynyt teos Pullinen: Laila Pullinen, jossa on Rakel Liehun essee taitelijan teoksista, otteita Pullisen työpäiväkirjasta, laajahko katsaus veistoksiin ja tiivis elämäkerta. Lisäksi Pullisen näkemyksiä on teoksessa Silmän oppivuodet - ajatuksia taiteesta ja taiteen opettamisesta..(1998).
Nämä teokset löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustietoja voi katsoa Plussa-ainestohausta osoitteessa: http://www.libplussa.fi/
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät ainakin seuraavat teokset, joissa on tietoa Vexi Salmesta: Sanojen takana Vexi Salmi, 1997, Järvelä, Jukka: Homma kävi - erään pikkukaupungin pophistoria, 1997, Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986. Näiden teosten saatavuuden voit tarkastaa Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy sivulta http://www.kajaani.fi/kirjasto
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyvät mm. seuraavat artikkelit: Vexi Salmi : Rentun muusa (Anna 2001, nro 2, s. 20-23), Mies sanojen takana (Musa.fi 2000, nro 3, s. 44-45) sekä Vexi Salmen teksteissä virtaavat kyyneleet ja viina : surullisten tuntojen väsymätön tulkki (Rytmimusiikki 1994, nro 4, s. 14-15). Näitä lehtiä voit kysyä...
Mitään yksittäistä teosta saaristolaisten kalusteiden arjen ja juhlan yhteensovittamisesta ei löydy. Ei ole olemassa mitään yhtenäistä saaristolaiskulttuuria, johon eivät vaikuttaisi kieli- ja kuntarajat. Yksittäisten kuntien historiikeistä ja tutkimuksista saattaa löytyä esim. kuvia huonekaluista, sisustuksista ja ehkäpä myös juhlaperinteestä, joten kannattaa ottaa yhteyttä kyseisten kuntien kirjastoihin, esim. Turunmaan saariston Blanka-kirjastoihin http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kirjastokimpat.aspx
Erikseen talonpoikaishuonekaluista löytyy teos Kjell Ekström: Klockor på locket: folkligt möbelmåleri på Åland. Pohjanmaan morsiuskirstuista ja morsiustuoleista löytyy tietoa Raul Pohjosen teoksesta Allmogens skatter: en redogörelse...
Verkkolaskutuksesta löytynee teoksesta
Isomäki, Markus: Quality and billing in integrated services IP networks. 1998
Tässä muutamia artikkeleita, jotka voivat auttaa sinua:
Mäkinen, Lassi: Nettilaskutus tulee.Toimisto : toimistoautomaation ammattilehti.
1999 : 10, s. 10-11
Kokko, Liisa: Taloushallinnon vallankumoukselliset ja verkkolaskut. Yritystalous. 2001:1 s. 38-40
Lätti, Markku: Paperiton kirjanpito ja verkkolaskutus. Tilisanomat 2000: 2s.34-39
Sipponen, Tapio: Verkkolaskutus: tavoitteena yhteinen laskutustandardi ja automaattinen ostolaskujen tiliöinti. Tilisanomat 200:3 s. 26-32
Hulkko: Johanna: Verkkolaskutus vapauttaa paperinipuista: Internet-lasku oikaisee monta mutkaa hallintorutiinissa. ITviikko 2000:24 s. 14-15
Vahtera, Pauli...
Tietotekniikan sanastoja on julkaistu suomeksi useita. Ohessa neljä uutta tai uudehkoa teosta, joita on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista:
Jaakohuhta, Hannu: PC-sanakirja
[Helsinki] : Edita, IT Press, 2004.
Järvinen, Petteri: Nörttisanakirja
Helsinki : WSOY, 2004.
Järvinen, Petteri: IT-tietosanakirja
Jyväskylä : Docendo, 2003 (Porvoo : WS Bookwell)
Jaakohuhta, Hannu: Suuri tietotekniikan tietosanakirja
Helsinki : Suomen atk-kustannus, 1999.
Otavan arkistosta kerrottiin, että Markku Turusen kirjoittaman elämäkertaromaanin Hyvä Joel kannessa Joel Lehtosen vasemmalla puolella istuu Rakel Kansanen ja oikealla Lydia Lehtonen.
