Suomen murteiden sanakirjan mukaan ajakka-sanaa on käytetty Keski-Karjalassa merkitsemään
puupalikkaa t. metallitappia jonka avulla vasaralla iskien poistetaan esim. katkennut tappi porareiästä t. varrentynkä kirveensilmästä.
Sanaa on käytetty myös muualla Suomessa kuvainnollisesti tai sanonnoissa esimerkiksi jostakin nopeasti liikkuvasta tai ripeästä ihmisestä. Ajakka-sanalla on voitu kuvat myös jotakin huutavaa tai ääntä pitävää.
Lisää ajakka-sanasta ja sen levinneisyysalueista voit lukea täältä:
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_43c1e94225c3fdc9f8266210082a16ac&list_id=1&keyword=ajakka&word=ajakka
Sanojen yhteydessä on myös linkit karttoihin, joista näkee sanojen levinneisyyden.
Suomen murteiden...
Taskukirjasto poistui käytöstä tammikuun alussa. "Helmet-kirjaston mobiilisivusto korvaa Taskukirjasto-sovelluksen tammikuun 2024 alusta alkaen. Jatkossa käytät puhelimella kätevästi uuden Helmet-verkkokirjaston selainversiota." Linkki Helmet uutisiin
Pahoittelemme siirtymästä aiheutuvaa vaivaa!
Verho-työasemien käyttäjät ovat periaatteessa jäljitettävissä, mutta asiakkaiden yksityisyyden suojan takia se tehdään vain poikkeustapauksissa (rikosepäily tms.). Alkuperäinen viesti "header"-tietoineen pitää tällöin lähettää kirjaston tietotekniikkayksikköön.
Käyttäjistä voidaan saada selville ainoastaan se, mitä ohjelmia (esimerkiksi Word tai Netscape) he ovat käyttäneet, työtiedostot eivät säily työasemilla. Kirjasto voi käyttää tietoja laatiakseen yhteenvetoja työasemien käytöstä.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelupyyntölomake: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kaukopalvelupyynnön voi kyllä halutessaan jättää myös kirjastossa paikan päällä.
Lisätietoja: http://www.lib.hel.fi/kaukopalvelu .
Vastaus kysymykseesi selviää Tilastokeskuksen Oppilaitostilastoista, koulutuksen keskeyttämistilastot löytyvät sivulta: http://tilastokeskus.fi/til/kkesk/index.html
Ammatillisen koulutuksen keskeytti kokonaan 10.7 % opiskelijoista (noin 12 500 opiskelijaa) lukuvuonna 2003-2004.
Merja ja Marvi Jalon Koiratytöt-sarjassa on tähän mennessä ilmestynyt kuusi kirjaa. Jesse vahtikoiran jälkeen on ilmestynyt vielä Jesse laivakoira (2007). Sarjan muut osat ovat Jesse löytökoira, Jesse ongelmakoira, Jesse ja kohtalokas kurssi ja Jesse sankarikoira.
Nykyään on myytävänä laitteita, jotka sisältävät sekä vhs- että dvd-katselumahdollisuuden ja osassa niistä on myös kopiointimahdollisuus vhs:ltä dvd:lle. Videoita DVD:lle voi saada siirrettyä aivan tavallisessa Foto-liikkeessä.
Duke Ellingtonin versio Griegin Solveigin laulusta löytyy cd-levyltä Ellington, Duke: Three suites (Columbia 4679132). Tätä cd-levyä ei ole Tampereen kaupunginkirjastossa eikä muissakaan Piki-kirjastoissa, mutta sen voi tilata kaukolainaksi. Cd-levy on saatavissa Helsingin, Turun, Jyväskylän, Kuopion ja Kokkolan kirjastoista. Kaukolainatilauksen voit tehdä lähimmästä kirjastostasi. Jos olet Tampereen kaupunginkirjaston asiakas, voit tehdä kaukolainatilauksen myös verkon kautta (ks. http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm ).
Siiri Åkerbergiltä ilmestyneet teokset Huutolaistyttö (1964) ja Päivien paljous (1966) ovat molemmat omaelämäkerrallisia.
Teoksen Huutalaistyttö kustantaja on Keski-Pohjanmaan Kirjapaino ja Päivien paljous on omakustanne. Teoksessa Huutolaistyttö on Kustaa Vilkunan esipuhe, jossa Vilkuna kertoo teoksen noudattavan melko tarkasti kirjoittajansa elämänvaiheita ts. huutolaistytön tietä opettajaksi. Päivien paljous on jatkoteos Huutolaistytölle. Tämän teoksen alussa päähenkilö Elina menee naimisiin ja kuvaa elämää omassa kodissa.
Lisätietoja tekijästä ja hänen teoksistaan löytyy alueen kirjastojen ylläpitämästä Kirjastovirmasta http://www.kirjastovirma.net/ .
Henkilöhakemistot ovat usein aakkosellisia tietosanakirjojen tyyppisiä. Joensuun seutukirjastossa on vain aakkosellinen luonnontieteiden henkilöhakemisto lukusalissa, Random House Webster's dictionary of scientists. Ja muutenkin käsikirjojen saaminen muualta kaukolainaksi on vaikeaa.
Netissä on sivusto, jossa on kattavat matematiikan, fysiikan, kemian ja tähtitieteen tietosanakirjat. Mukana on alakohtaiset henkilöhakemistot joissa on kuvaus kunkin henkilön tärkeimmistä saavutuksista.
Ks. http://scienceworld.wolfram.com/biography/ . Sivustolta löytyy osio "Biography", ja sieltä "Branch of Science", jossa on eri alojen tiedemiehien tietoja.
Verkko-Kaunokki on kaunokirjallisuuden virallinen asiasanasto, jonka mukaan kaunokirjallisuus kirjaston aineistotietokantaan asiasanoitetaan ja josta voit tarkistaa viralliset asiasanat: http://kaunokki.kirjastot.fi/
Kaunokirjallisuuden etsimistä tietystä aiheesta vaikeuttaa se, että usein vanhempaa kaunokirjallisuutta ei ole ollenkaan asiasanoitettu ja haulla löydät vain uudemman kaunokirjallisuuden. Tämä johtuu siitä, että kirjastojärjestelmää ei nykyisessä sähköisessä muodossaan ole ollut olemassa montakaan vuosikymmentä.
Käyttökielto on kaiken kaikkiaan varsin ongelmallinen asia. Kirjastoissa tähän turvaudutaan verrattain harvoin. Tavallisimmat syyt ovat ilkivalta tai toisten asiakkaiden ahdistelu.
Käyttökieltoja ja niiden soveltamista kirjastoissa tutkineen Päivi Savinaisen mukaan suurin ongelma on se, ettei käyttökielloilla ole lainsäädännön tukea: Kirjastolaissa ei määritellä eikä mainita käyttökieltoa rangaistuksena, joten kirjastoilla ei ole oikeuksia antaa käyttösäännöissään sitä koskevia määräyksiä. Koska kaikille pitäisi kuitenkin taata tasapuolinen oikeus kirjastonkäyttöön, käyttökielto on kaikkea muuta kuin yksinkertainen ratkaisu. Sitä paitsi, mielipiteet käyttökieltorangaistuksen hyödyllisyydestä vaihtelevat. Lisäksi käyttökiellon toteutumista...
Sirkka-Liisa Kivelän toimittamasta teoksesta Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus : Suomalaisia runoja vanhenemisesta (2005) löydät luukuisia runoja vanhuudesta useilta suomalaisilta kirjailijoilta.
Vanhuudesta kertovat esimerkiksi Miika Soinin ohjaama elokuva Thomas (2010) sekä Ritva Nuutisen ohjaama Hänen olivat linnut (1976), joka pohjautuu Marja-Liisa Vartion samannimiseen romaaniin.
Vanhuus on keskeisenä teemana muun muassa seuraavissa romaaneissa:
Bo Carpelan: Lehtiä syksyn arkistosta : Tomas Skarfeltin muistiinpanoja (2011)
Eeva Tikka: Jyrkänparras (1981)
Sisko Istanmäki: Yöntähti (2008)
Harri Tapper: Unhola (2003)
Ernest Hemingway: Vanhus ja meri
Juri Trifonov: Vanhus (1979)
William Wharton: Isä (1982)
Romaaneista voit lukea lisää...
Tarkoitat varmaankin Suomen pitkäaikaista presidenttiä Urho Kaleva Kekkosta? Kansallisbibliografian artikkeli osoitteessa http://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/632 kertoo, että hän syntyi 3.9.1900 Pielavedellä.
Kari Hotakaisesta löytyy tietoa mm. Kotimaisia nykykertojia -teoksesta s. 39,
sekä WSOY:n kotisivulta ositteesta http://www.wsoy.fi.
Myös lehtiartikkelitietokanta ALEKSISTA löytyy artikkeleita Kari Hotakaisesta.
Tutkiskelin Nordrhein-Westfalenin Justiz-online -sivustoa. Siinä kerrotaan Staatsanwaltschaftin tehtävistä. Staatsanwalt näyttää Saksassa olevan viranomainen, joka selvittää ja johtaa rikoksen tutkintaa, yhdessä poliisin kanssa ja päättää syyttämisestä tai syyttämättä jättämisestä.https://www.sta-bonn.nrw.de/aufgaben/index.php jahttps://www.sta-bonn.nrw.de/aufgaben/Aufgaben-StA/index.phpTutkimuksen etenemisestä kerrotaan sivuilla myös. Siihen sisältyvät todisteiden ja todistajieen etsiminen ja tutkiminen sekä rikospaikan tutkiminen. Näitä hoitaa joko Staatsanwalt tai -wältin itse tai hän antaa ne muun viranomaisen, erityisesti poiisin tehtäviksi.Unter Ermittlungen versteht man die Durchführung von ...
Kirjastonhoitaja ei välitä yksityisten ihmisten osoitteita tai puhelinnumeroita.
Näissä asioissa sinua palvelee esimerkiksi maksullinen palvelunumero 118.
Kirjailijoiden kohdalla kannattaa kääntyä kustantajien puoleen. Jalon
kustantaja on Tammi ja Mannisen WSOY. Kustantajien yhteystiedot
löytyvät sivulta http://booknet.cultnet.fi/
Ikävä kyllä fantasiakirjallisuudella ei ole omaa luokkaa, kirjat ovat samassa luokassa muun kertomakirjallisuuden kanssa. Eräät kirjastot sijoittavat fantasiakirjat erikseen omaan hyllyynsä, toiset lisäävät kirjan selkään lajityyppiä kuvaavan tarran, kolmannet sijoittavat kaiken kertomakirjallisuuden yksiin aakkosiin ilman mitään tunnisteita. Tässä tapauksessa ainoa keino on etsiä luetteloista ja tietokannoista fantasiakirjojen tekijöitä. Näitä löytyy, jos kirjoille on annettu asiasanoja. Fantasiakirjojen virallinen asiasana on fantasiakirjallisuus. Esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä tietokannasta http://www.libplussa.fi tällä asiasanalla, rajattuna vain suomenkielisiin kirjoihin, saat tiedot noin 450 teoksesta.
