Näppäimistöä kutsutaan qwerty-näppäimistöksi ylärivin ensimmäisten kirjainnäppäinten järjestyksen mukaan. QWERTY-designin patentoi Milwaukeessa asunut sanomalehtitoimittaja ja painaja Christopher Sholes vuonna 1867 tai 1874 - eri lähteissä ilmoitetaan eri vuosiluku. Hän onnistui myymään kehitelmänsä yhdysvaltalaiselle Remingtonin kirjoituskonetehtaalle 1870-luvulla. Qwerty-järjestelmästä on olemassa useita kansallisia muunnelmia, esimerkiksi saksankielisten maiden Qwertz ja ranskalainen Azerty.
Näppäinsysteemistä ja sen historiasta on varsin hyvä selostus suomenkielisessä Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/QWERTY
Vielä yksityiskohtaisemmin qwertyn historiasta kertoo englanninkielinen Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Qwerty
Helmet-kirjastoista löytyvät ainakin seuraavat äänitehostelevyt, joissa mahdollisesti on myös ralliautoilun äänimaaailmaa.
Essential sound effects of cars 1900-1970
Tällä CD-levyllä on laaja valikoima autojen tehosteääniä. Tarkistakaa saatavuus seuraavasta linkistä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=t&searcharg=Essential+so…
Spectacular sound effects. Volume two. CD sisältää erilaisia äänitehosteita, sisällönkuvauksen mukaan myös autojen ääniä. Tarkistakaa saatavuus seuraavan linkin kautta.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=Spectacular+sound+effects.+…
Elämäkertojen kirjoittamiseen voisi löytyä apua Marija Vanttin kirjoittamasta kirjasta Totta ja tarua (2010). Sukututkimukseen perehtymisen voi aloittaa esim. Sukututkimuksen käsikirjasta (2009), jonka kirjoittajat ovat Huovila, Liskola ja Piilahti. Myös Suomen sukututkimusseuran sivuilla on paljon hyödyllisiä neuvoja ja lähteitä.
Koska tarkoituksena on tutkia tavallisten naisten elämää, myös seuraavista muistitiedon käyttöä ja tutkimusmetodeja käsittelevistä kirjoista voi olla hyötyä:
Ukkonen: Menneisyyden tulkinta kertomalla (SKS, 2000)
Muistitietotutkimus (SKS, 2006)
Suomen sukututkimusseura: http://www.genealogia.fi/
Työkokeiluista ja työelämänvalmennus/harjoittelusta (työvoimatoimiston rahoittamaa)päättää jokainen kirjastonjohtaja itse. Voit siis ottaa yhteyttä pääkaupunkiseudun kirjastojen johtajiin ja kysyä työkokeilua.
Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/ku…
Jokainen kirjaston nimi on linkki, jonka takaa avautuu mm. henkilökuntaluoettelo puhelinnumeroineen.
Valitettavasti Navionics-karttoja ei ole HelMet-kirjastoissa, eikä niitä näytä löytyvän muistakaan Suomen kirjastoista. Tarkistin asian osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ löytyvällä Frank-monihaulla. Saattaa olla, ettei niitä kirjastoon voida hankkiakaan, koska tietokoneohjelman – jollainen kartta kaiketi on – lainaamiseksi kirjaston pitäisi hankkia erillinen lainauslisenssi, eikä ohjelman valmistaja sitä välttämättä antaisikaan.
Karttoja on myynnissä suomalaisissakin nettikaupoissa, jos omaksi ostaminen on mahdollinen vaihtoehto. Ne tosin ovat kohtalaisen hinnakkaita satunnaiseen käyttöön.
Jyväskylän pääkirjastosta löytyy digitointitila, minne voi varata ajan musiikkiosastolta. (http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/yleisomikrot/digitointistudio.
Diojen skannaaminen onnistuu, mutta vanhoja kaitafilmejä siellä ei voi muuttaa digimuotoon.
Sirkka-Liisa Kivelän toimittamasta teoksesta Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus : Suomalaisia runoja vanhenemisesta (2005) löydät luukuisia runoja vanhuudesta useilta suomalaisilta kirjailijoilta.
Vanhuudesta kertovat esimerkiksi Miika Soinin ohjaama elokuva Thomas (2010) sekä Ritva Nuutisen ohjaama Hänen olivat linnut (1976), joka pohjautuu Marja-Liisa Vartion samannimiseen romaaniin.
Vanhuus on keskeisenä teemana muun muassa seuraavissa romaaneissa:
Bo Carpelan: Lehtiä syksyn arkistosta : Tomas Skarfeltin muistiinpanoja (2011)
Eeva Tikka: Jyrkänparras (1981)
Sisko Istanmäki: Yöntähti (2008)
Harri Tapper: Unhola (2003)
Ernest Hemingway: Vanhus ja meri
Juri Trifonov: Vanhus (1979)
William Wharton: Isä (1982)
Romaaneista voit lukea lisää...
Kappaleen nimi on Asuntopula Helsingissä, ja sen on levyttänyt Reino Helismaa vuonna 1963. Myöhemmin laulun on levyttänyt Einari Ketola nimellä Kulkuripoika Helsingissä.
Laulun sanat löytyvät julkaisusta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 55, 3 - 1963.
Kyseessä voisi olla Valerian ja Laureline -sarjakuvat.(J.-C. Mézières & P. Christin ; suomennos: Soile ja Heikki Kaukoranta )
Sarjakuvan juonet ovat sijoittuvat usein vieraaseen maailmaan ja tulevaisuuteen tai menneeseen.
Työkaveri muisteli lukeneensa albumin, jossa oli valkoinen vähän munan muotoinen eläin, joka syömällä esineitä teki niistä lukemattomia kopioita. Valitettavasti hän ei muistanut osan nimeä...
Kysymyksestäsi ei selviä mistä kaikkialta olet teoksen nimeä jo hakenut. Tämä tieto olisi hyödyllinen, koska kysmyksessä on Ahlmanin vihjailevan puheen takia arvoitus jota ei aiheeseen perehtymätön kykene noin vain ratkaisemaan. Olet ehkä jo tutustunut Mikko Salmisen kirjoihin ja artikkeleihin. Teoksessa Suomalaisen kulttuurin vuosisata (1998) hän esittelee 1900-luvun suomalaisia filosofeja ja artikkelissa "Näkijöitä vai ajopuita?:suomalaisten filosofien poliittis-yhteiskunnallinen ajattelu toisen maailmansodan aikana" (Historiallinen aikakauskirja 1998:2)käsitellään myös Erik Ahlmania ja hänen suhdettaan kansallissosialismiin. Entä mitä tietoja löytyisi Ahlmanin tyttärenpojan professori Eerik Lagerspetzin avulla? Hän on kirjoittanut mm....
Periaatteessa tiedon voi saada Puolan ajoneuvo- ja kuljettajarekisterikeskukselta. Tietojen saaminen edellyttää kuitenkin joko sähköistä kirjautumista tai kirjeitse tehtyä tietopyyntöä, jossa annetaan henkilötiedot. Tietopyyntö pitää perustella ja tietojen saaminen on maksullista. Sivusto on valitettavasti vain puolaksi.
http://www.cepik.gov.pl/dla-obywateli/wniosek-o-dostep-do-cepik#/tabs-1
Vauva alkaa erottaa värejä kuuden viikon ikäisestä. Ensimmäiset värit ovat punainen ja vihreä. Neljän kuukauden ikäinen vauva erottaa myös sinisen ja keltaisen, ja puolivuotiaana värinäkö on jo täysin kehittynyt. Tiedot löytyvät Kaksplus-lehden artikkelista 21.10.2015, joka on luettavissa myös verkossa. Artikkelia varten on haastateltu silmätautien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Markku Leinosta silmätautien klinikalta:
https://www.kaksplus.fi/vauva/vauvan-kehitys/nain-vauvan-nako-kehittyy/
Lastenpuoti Onni-Ilonan sivuilla on myös koottu tietoa vauvoista katselijoina mm. otsikon Vauva ja värit alle Sen tiedot poikkeavat hiukan Kaksplus-lehden artikkelin tiedoista. Onni-Ilonan sivuston tiedot pohjaavat laajaan...
tarkoittanette Alex Haleyn minisarjaa Juuret ( https://www.imdb.com/title/tt0075572/?ref_=fn_al_tt_1 ) vuodelta 1977. En onnistunut tätä löytämään ainakaan hakemalla frank-monihaulla Suomen yleisistä kirjastoista. Juuret -seuraavat sukupolvet tv-sarja dvd:t vuodelta 1979 löytyisivät esimerkiksi Helsingin kirjastosta, mistä ne voisi tilata kaukolainaan. Tämä onnistuu nettisivujemme kautta lomakkeella: https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat . Halutessanne voitte tiedustella vielä tuota alkuperäistä Juuret sarjaa vielä kaukopalvelustamme, heillä on pääsy laajempiinkin tietokantoihin, ja he voivat vielä tutkia asiaa.
Tarkoitat ilmeisesti kaunokirjallisia teoksia, joilla on enemmän kuin yksi tekijä. Tietokirjallisuudessahan on yleistä, että teos syntyy usean tekijän yhteistyön tuloksena. Monen kirjoittajan teokset eivät ole epätavallisia kaunokirjallisuudessakaan. Itse asiassa monet renessanssiajan näytelmistä ovat enemmän kuin yhden tekijän luomuksia.
Myös romaanikirjailijat ovat tehneet yhteistyötä stimuloidakseen luovuuttaan, halusta työskennellä ystävän kanssa tai koemielessä. Kokeellisia romaaneja on kirjoitettu jopa yli sadan kirjoittajan yhteistyönä. Kirjoittajat ovat voineet kirjoittaa ovat voineet kirjoittaa aivan eri osia kirjasta löyhän kokonaiskäsityksen puitteissa tai sitten tehneet läheistäkin yhteistyötä, jossa toinen osapuoli on...
Suomen naapurimaat ovat Suomea lähinnä olevat itsenäiset valtiot.
Naapurissamme ovat (kaikki eivät ole ihan vieressä, mutta lähellä) pohjoismaat eli Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.
Baltian maat eli Viro, Latvia ja Liettua sekä Itämeren rantavaltiot Venäjä, Puola ja Saksa.
Jos haluaa tietää maat, jotka ovat Suomen kaltaisia, voisi perehtyä vaikkapa World Population review - sivustoon. Siellä on listattu mm. 10 parasta maata asua (Suomi on sijalla 11 eli hyvin kärjessä)
Valitettavasti kumpaakaan kysymääsi videota ei löydy Turun kaupun-
ginkirjaston toimipisteistä ja muistini mukaan niitä ei ole edes
tarjottu. Kirjastomme ovat sidottuja maahantuojien tarjontaan.
Sinun kannattaisi tiedustella niitä Varsinais-Suomen elokuvakeskuk-
sesta, puh. 02-251 1998, os. Uudenmaank. 1. Jollei niitä heilläkään
ole voidaan niitä yrittää kaukolainata.
Ruotsinkielisessä Bach-elämänkerrassa kyseisestä soittimesta käytettiin nimeä "cittra" (Bengtsson: Bach och hans tid). Musiikkisanakirjasta (Brodin) puolestaan löytyy cittra-sanalle käännös: "sitra". Samassa teoksessa mainitaan Bellmanin soittaneen kielisoitinta nimeltä "citrinchen" ja kyseisestä soittimesta löytyy myös kuva.
Yleistietoa Ahvenanmaasta on esimerkiksi seuraavissa www-osoitteissa: http://www.goaland.net/fakta/index.asp?lang=fi ja http://www.fennica.ascentia.fi/f521.htm. Finlandia - Otavan iso maammekirja osassa 2 on melko kattava artikkeli Ahvenanmaasta. Seuraavat kirjat käsittelevät myös Ahvenanmaata: Säynevirta, Heikki: Åland - Ahvenanmaa, Forsgård, Helena: Tutustu Ahvenanmaahan ja Furman, Eeva: Luontoretki Ahvenanmaalle.
Tietoa Francine Pascalista on hyvin vähän saatavilla suomeksi, mutta seuraavalta sivulta löytyy kirjailijan haastattelu englanniksi.
http://www.randomhouse.com/sweetvalley/meetfrancine.html
